Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tavallinen lääkärikäynti muutti Eila Makkosen elämän totaalisesti: "Menin hetkeksi shokkiin"

Ihosyöpien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti Suomessa. Päijät-Hämeessä naisilla esiintyy enemmän ihosyöpää kuin muualla Suomessa.

Ihosyöpä ei estänyt Eila Makkosta nauttimasta auringosta. Hän käyttää aurinkorasvaa ja välttää suoraa auringonpaahdetta polttavimpaan aikaan. Kuva: Aku Isotalo

Pirteä 72-vuotias Eila Makkonen viettää helteistä kesäpäivää mökillään Vääksyssä. Hänestä ei näy merkkiäkään siitä, mitä hän on käynyt läpi. 68-vuotiaana Makkosella todettiin melanooma, vaarallisin mahdollinen ihosyöpä.

Eila Makkonen vietti lapsuutensa maatilalla Keski-Suomessa, jossa hänen perheensä viljeli muun muassa mansikoita. Kesäisin hän on viettänyt kaiken vapaa-aikansa ulkona, joten Makkonen on altistunut auringolle koko elämänsä ajan.

Yhtenä päivänä tavallisessa terveyskeskuksen perustarkastuksessa lääkäri kiinnitti huomiota pieneen pigmenttiläiskään poskessa.

– Lääkäri esitti kaksi kysymystä: Onko läiskä ollut siinä aina ja onko se kasvanut? Vastasin molempiin kysymyksiin myöntävästi.

Kirje patologilta pysäytti

Pieni pigmenttiläiskä leikattiin, ja näyte lähetettiin patologille jatkotutkimuksiin. Muutaman viikon kuluessa Makkonen sai kirjeen patologilta, jossa luki, että häneltä on löydetty melanooma.

Edessä oli toinen, laajempi leikkaus. Kirjeen luettuaan Makkonen alkoi etsiä netistä tietoa sairaudesta, ja todellisuus iski päin kasvoja.

– Menin hetkeksi shokkiin. Tajusin, ettei tässä olekaan kyse ihan pikkujutusta. Kävin läpi kaikki mahdolliset tuntemukset ja ajattelin vain, miksi minä, Makkonen kuvailee.

Kasvain löydettiin poskesta. Kasvojen leikkely tuntui naisesta kauhealta, mutta jos kasvain olisi ollut muualla, sitä ei välttämättä olisi löydetty ajoissa.

Raskainta Makkoselle oli leikkauksen odottaminen, kun tieto toipumisesta ja parantumisesta ei vielä ollut varmaa. Toivoa hän ei silti missään kohtaa menettänyt.

– Äitini opetti aina, ettei kannata jäädä tuleen makaamaan. Siitä oli vain jatkettava eteenpäin.

Leikkauksen jälkeen tarkastuksessa selvisi, että ihosyöpä oli saatu poistettua kokonaan. Ratkaisevaa oli, että kasvain löydettiin ajoissa.

– En vieläkään ymmärrä, miten lääkäri kiinnitti läiskään alun perin huomiota, mutta olen hänelle ikuisesti kiitollinen. Hän mahdollisesti pelasti henkeni.

Iho kannattaa suojata aurinkovoiteella, neuvoo Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien poliklinikan ylilääkäri Kari Saarinen. Kuva: Taina Kivijärvi

Ihosyöpien lisääntyminen hälyttävää

Makkonen ei todellakaan ole yksin. Pelkästään Päijät-Hämeessä diagnosoitiin vuonna 2015 ihomelanooma 44 henkilöllä, selviää Syöpärekisteristä.

Uusia ihosyöpiä diagnosoidaan Suomessa vuosittain 15 000–17 000. Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien poliklinikan ylilääkäri Kari Saarisen mukaan luvut ovat todellisuudessa suuremmat, sillä kaikkia ihosyöpiä ei rekisteröidä.

Yleisimmät ihosyövät ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja melanooma, joka on ihosyövistä tappavin. Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat yleisiä ikääntyneillä, mutta melanoomaa esiintyy myös nuoremmissa ikäluokissa. Ihosyövät ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti.

– Kun aloitin ihopoliklinikalla 32 vuotta sitten, ihosyöpätapauksia saattoi olla pari viikossa, mutta tällä hetkellä vastaanotollani on vain yhdestä kahteen potilasta, joilla ei ole ihosyöpää tai sen esiastetta. Tilanne on kääntynyt päälaelleen, Saarinen kertoo.

Ihosyöpää enemmän miehillä

Myös yksityisessä syöpäsairaalassa Docratesissa työskentelevä Saarinen kertoo, että suurin syy ihosyöpien rajulle lisääntymiselle on väestön vanheneminen.

– Suomalaisten elinajanodote on yli 80 vuotta, ja etenkin tyvi- ja okasolusyöpien määrä nousee rajusti 70–75 vuoden kohdalla.

Saarinen kertoo, että ihosyövän voi saada myös ammatin kautta. Etenkin ennen työskenneltiin paljon pelloilla auringon paahteessa, eikä auringon riskejä tiedostettu. Ihosyöpä on yleisempää miehillä.

– Ulkotöissä on perinteisesti enemmän miehiä, mikä osaltaan selittää sen, että ihosyöpää on enemmän miehillä kuin naisilla. Lisäksi miehillä unohtuu usein aurinkovoiteen käyttö, Saarinen toteaa.

Lue myös: "Korkea aurinkosuojakerroin tuudittaa väärään turvallisuuden tunteeseen"
 

Melanoomaan sairastuu yhä nuoremmat

Myös elintason kasvu on vaikuttanut ihosyöpien määrään. Saarinen on huolissaan siitä, että melanoomaa esiintyy enemmän yhä nuoremmilla.

– Nykyään nuorillakin on mahdollisuus reissata pitkin tropiikkia monta kertaa vuodessa. Rannoilla vietetään usein pitkiäkin aikoja auringossa, jolloin auringolle altistutaan enemmän.

Saarisen mukaan ihosyövät, erityisesti melanooma, keskittyvät Etelä-Suomen vauraisiin kaupunkeihin. Syynä tähän on muun muassa se, että suuremmissa kaupungeissa ihmiset ovat varakkaampia, jolloin aurinkorannoille matkustetaan useammin.

Melanooman lisääntymiseen on vaikuttanut, että ihmiset matkustavat nykyisin entistä useammin lomailemaan aurinkorannoille. Kuva: Eija Kupiainen

Ikä ja vauraus linkittyvät ihosyöpään

Päijät-Hämeessä naisilla on ihosyöpää enemmän kuin muualla Suomessa. Syöpärekisteristä selviää, että 100 000 henkilöä kohden oka- ja tyvisolusyöpiin sairastuu Päijät-Hämeessä noin 37 naista, kun vastaava luku koko Suomen kohdalla on 28.

Suoraa selitystä Saarinen ei osaa antaa, mutta hän arvelee yhdeksi syyksi ikääntyneen väestön suuren osuuden Päijät-Hämeessä.

Suomessa tilanne on parempi kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa ihosyöpä on hieman yleisempää, minkä voi selittää se, että Ruotsissa ja Norjassa elinajanodote on hieman Suomea korkeampi, ja ne ovat vauraampia valtioita.

Pieni punainen näppy voikin olla ihosyöpä

Ei tarvitse olla lääkäri huomatakseen ihosyövän, sillä ihosyövän erottaa usein päällepäin. Lääkäriin kannattaa suunnata, jos luomi kasvaa tai muuttuu, saa uutta väriä, tai sen väri haalistuu tai väri häviää. Myös uusi luomi, joka ei istu joukkoon, on hyvä käydä näyttämässä.

– Viime vuonna leikkasin luomen kahdelta nuorelta äidiltä, joiden esikouluikäiset lapset olivat sanoneet äideilleen, että tuo yksi luomi näyttää erilaiselta. Äidit lähtivät vastaanotolle ja heillä molemmilla todettiin melanooma.

Poikkeuksena on amelanoottinen melanooma jossa ei ole pigmenttiä ollenkaan.

– Se voi olla pelkkä punainen, finnin näköinen näppy, joka kasvaa kasvamistaan tai ei parane muutamassa viikossa niin kuin normaali finni. Sellainen on järkevää käydä näyttämässä lääkärille, Saarinen toteaa.

Suurin riski sairastua ihosyöpään on vaalealla, runsasluomisella, punatukkaisella ja pisamanaamaisella ihmisellä. Kuva: Armi Salonen

Ihosyöpä voi tulla kymmenien vuosien viipeellä palamisesta

Syövän varhainen löytäminen on avainasemassa parantumisen kannalta. Jos ihosyöpä havaitaan alle yhden millin paksuisena, ihminen parantuu lähes tulkoon aina.

Saarinen kertoo, ettei tyvisolusyöpään välttämättä kuole yksikään ihminen vuoden aikana. Ihon okasolusyöpään menehtyy muutama. Melanooma sen sijaan saattaa levitä, jolloin se on hyvinkin tappava.

Saarinen antaa vinkkejä ihosyövän ehkäisyyn. Ihoa ei kannata paahtaa auringossa, etenkään keskipäivän auringossa, joka on polttavin. Palamista tulee välttää, mutta myös kokonaissäteilyn määrällä on merkitystä.

– Iho kannattaa suojata aurinkovoiteella. Aurinkovoide ei anna sitä mahdollisuutta, että auringossa voisi olla neljä kertaa pidempään kuin mitä voisi olla ilman aurinkovoidetta, vaan siellä ollaan voiteen kanssa sen aikaa, kun iho kestäisi palamatta ilman aurinkovoidetta, Saarinen kertoo.

Saarisen mukaan lapsille pelkkä aurinkovoide ei riitä, vaan heidän ihonsa tulee suojata vaatteilla, ja välttää keskipäivän paahdetta.

Mitä vaaleampi on, sitä helpommin palaa ja riski sairastua ihosyöpään kasvaa.

Suurin riski on vaalealla, runsasluomisella, punatukkaisella ja pisamanaamaisella ihmisellä. Melanooma voi olla myös perinnöllinen.

– Jos ihosyövän on sairastunut, riski saada se uudelleen on moninkertainen. Siitä syystä luomien tarkkailua tulee jatkaa omaehtoisesti lopun elämää, Saarinen mainitsee.

Syöpä leimaa kantajansa

Vaikka etenkin tyvi- ja okasolusyövistä parantuu lähes aina, on syövällä oma maineensa. Syöpä antaa kantajalleen leiman.

– Syöpä-sanalla on suuri painolasti. Kun kerroin syövästäni ihmisille, joilla ei ole ollut syöpää, he usein järkyttyvät. Syöpä tuntuu pelottavan enemmän niitä, joilla sitä ei ole ollut, Eila Makkonen kertoo.

Makkosen taistelu syövän parissa kesti muutaman kuukauden. Hänelle merkityksellisintä oli tieto, tuki ja toivo. Koskaan hän ei jäänyt yksin, vaan tukea sai myös ulkopuolisilta, kuten syöpäjärjestöiltä ja muilta melanoomaa sairastavilta.

Tänään Makkonen nauttii auringosta vastuullisesti. Hänen poskestaan tuskin erottaa arpea, joka muistuttaa leikkauksesta loppuelämän.

Syövän jälkeen Makkonen on oppinut suojaamaan itsensä auringolta. Myös läheiset ovat ottaneet opikseen.

Makkonen on onnellinen, että kaikki meni hyvin, ja että hän on pystynyt jättämään syövän taakseen lopullisesti.

– On turhaa miettiä, miksi näin kävi minulle, sillä jollekin se olisi kuitenkin tullut. Ei meistä kukaan säästy kolhuilta. On ajateltava niin, että on asioita, joihin voi itse vaikuttaa, ja on niitä, joihin ei, Makkonen kiteyttää.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi