Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Henkilökunnan jaksaminen kovilla erityisesti vanhustenhoidossa: hyvinvointiyhtymän sairauspoissaolot pomppasivat

Tarkastuslautakunta huolestui hyvinvointiyhtymän työntekijöiden jaksamisesta.

Sairauspoissaoloja on Päijät-Hämeessä kymmenen prosenttia maan keskiarvoa enemmän. Erityisesti poissaoloja tuli kotihoidon ja asumispalveluiden työntekijöille. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilökunnan sairauslomapäivien määrä on kasvanut. Sairauspoissaoloja on Päijät-Hämeessä kymmenen prosenttia maan keskiarvoa enemmän. Erityisesti poissaoloja tuli kotihoidon ja asumispalveluiden työntekijöille.

– Poissaolojen syyt pitää analysoida tarkemmin, mutta muutoksia on ollut paljon ja esimerkiksi sijaisia on ollut vaikea saada. Työn kuormittavuus näkyy poissaoloissa, ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen sanoo.

Ikääntyneiden palveluita ja muita Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialoja perataan tarkastuslautakunnan tekemässä vuoden 2017 arviointikertomuksessa, joka luovutettiin yhtymän valtuustolle maanantaina.

Tarkastuslautakunta arvioi hyvinvointiyhtymän toimintaa paitsi talouden myös kärkihankkeiden toteutumisen näkökulmasta. Taloudessa oli selkeät säästötavoitteet ja kärkihankkeissa taas määritellään se, mihin suuntaan toimintaa kehitetään.

Henkilöstövajetta paikattu

Ikääntyneiden palveluissa havaittiin myös mittava, 50 henkilötyövuoden vaje. Tälle vuodelle vajeen paikkaamiseksi on resurssoitu ostopalveluna lisää työvoimaa, eli asiakkaat ovat saaneet ostaa kotihoitoa yksityisiltä palvelusetelillä. Määräraha tullaan käyttämään kokonaan ja se toivottavasti helpottaa omien työntekijöiden työtaakkaa. Lisää panostusta kotiin vietäviin palveluihin tarvitaan kuitenkin vuosittain koska ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan ja laitosasumista puretaan.

– Lisäpanosta tarvitaan jo ensi vuodelle, Kuosmanen sanoo.

Kovasta työpaineesta huolimatta ikääntyneiden palveluissa saavutettiin hyviä tuloksia. Kotona asuvien ikääntyneiden määrä nousi puoli prosenttia ja säästöä tuli heti puoli miljoonaa euroa. Kuosmasen mukaan säästö oli aitoa, eikä näkynyt esimerkiksi kodin ja päivystyksen välisten kuljetusten lisääntymisenä.

– Kuntien maksuosuudet ovat laskeneet, se on oikeaa säästöä.

Kuosmanen iloitsee myös siitä, että työntekijöiden työajasta varsinaiseen hoitoon kuluu suurempi osuus kuin Suomessa keskimäärin.

Lue myös: 60 kilon pudotus toi Kirsille uuden elämän - Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdään vuosittain kymmeniä lihavuusleikkauksia
 

Vuodeosastoja lakkautettiin

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen säästöpaineiden alla on ollut tasapainoilua.

– Viime vuonna kun vuodeosastoja keskitettiin ja lakkautettiin, tilalle tulleet kotiin vietävät palvelut eivät olleet riittävällä tasolla. Niitä on nyt sitten parannettu, Kuosmanen sanoo.

Toimialan perusrakenteet ovat nyt Kuosmasen mukaan kunnossa, mutta väestön ikääntyessä palvelut vaativat jatkuvaa muokkaamista. Varsinaisen kotihoidon lisäksi kehitetään kotisairaalapalveluita, kotikuntoutusta ja väliaikaista vuokra-asumista.

Jaksamisongelmia kautta linjan

Kotihoitajat eivät ole olleet ainoita, joiden on täytynyt venyä työssään. Tarkastuslautakunnan mukaan työn tuottavuus yhtymässä parani selvästi, ja erityisesti parani henkilöstön tuottavuus. Henkilötyövuosien määrä on vähentynyt, joten pienempi joukko ihmisiä on tehnyt kovasti töitä. Vuonna 2017 yhtymässä avoimina olleista työpaikoista oli täytetty 60 prosenttia.

– Henkilöstön jaksaminen on tiukalla, se näkyi tarkastuksessa suuressa määrin. Jaksamisongelmia on ollut monella toimialalla, kertoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Törrönen.

Henkilöstön jaksamisesta huolehdittiin jo vuosi sitten, jolloin perusteltiin, että muutostilanteessa oli pakko keskittyä hoitamaan kuntoon pakolliset henkilöstöasiat, kuten palkanmaksu. Henkilöstön näkökulmasta työn vaativuuden arviointi ja palkkaharmonisointi on vienyt liian kauan. Moni on kokenut, että heitä ei kuunnella. Henkilöstön luottamusta hallitukseen heikensi myös alkuvuoden 2017 poikkeuksellinen hallintokulttuuri. Tilintarkastajien mukaan laadittu talousarvio ei ollut kuntalain mukainen. Yhtymän perustamiseen ylipäätään ei oltu varattu tarpeeksi voimavaroja.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X