Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuntien ja hykyn eripura voi vaarantaa Päijät-Hämeen tulevaisuuden

Päijät-Hämeen väestö ei näytä kasvavan. Maakunta on jo nyt yksi pienimmistä, joissa säilyy laajan päivystyksen sairaala. Potilaita pitäisi saada viereisistä maakunnista, mutta riski on, että omatkin karkaavat, jos palveluiden saanti on hidasta.

Reijo Alen sanoo, että joskus palvelut toimivat, joskus eivät. Tällä kertaa apu tuli nopeasti ja hän on ollut tyytyväinen. Kuva: Katja Luoma

Kuntien ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän väliset näkemyserot pitää saada ratkaistua, jos Päijät-Hämeessä halutaan säilyttää laajan päivystyksen keskussairaala. Jos Päijät-Hämeen väestöpohjan muutos säilyy nykyisenlaisena, raja laajan päivystyksen sairaalalle tulee jossain vaiheessa vastaan. Päijät-Häme on jo nyt yksi pienimmistä maakunnista, joissa laaja päivystys säilyy.

– Nyt on tärkeää, että elinvoima säilyy ja samalla pitää katsoa myös ulospäin ja tulevaisuuteen. Mitä palveluita voimme tarjota viereisiin maakuntiin? Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistuksen sote-palvelujen vastuuvalmistelija hankejohtaja Ismo Rautiainen sanoo.

Käytännössä riskinä on kuitenkin se, että päijäthämäläiset lähtevät viereisiin maakuntiin jos palveluiden saanti täällä on heikompaa ja niitä joutuu jonottamaan pitkään. Silloin päivystysvalmius putoaa.

Missä kunnat?

Rautiaisen mielestä nyt on jo aiheellista kysyä, ovatko kunnat enää aidosti sitoutuneita sairaalan ylläpitämiseen tai koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon ylipäätään.

– Ymmärrän kuntatalouden haasteet, mutta ylilyönnit tässä kohtaa ovat vaarallisia. Kyse on koko Päijät-Hämeen tulevaisuudesta ja päijäthämäläisten hyvinvoinnista, Rautiainen sanoo.

Rautiaista huolestuttaa se, että tiukan talouskurin aikana tärkeät investoinnit jäävät tekemättä. Suuri investointikohde on sairaala itsessään, sillä tilojen pitää olla kunnossa. Samalla pitää investoida myös kehitystyöhön, digitalisointiin ja ICT-järjestelmiin. Ratkaiseva tekijä on myös henkilöstön hyvinvointi.

– Henkilöstön hyvinvointiin pitää investoida. Jos nyt vedetään viimeistä piilua myöten ja henkilöstö ajetaan loppuun, sillä on kauaskantoisia seurauksia. Osaajat lähtevät muualle ja nekään jotka jäävät, eivät enää jaksa, Rautiainen sanoo.

Epäluottamus vaivaa

Hyvinvointiyhtymän valtuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) sanoo, että kunnat ovat sitoutuneita soteen. Esimerkiksi Lahti antoi tälle vuodelle kahdeksan miljoonaa euroa lisää rahaa.

– Kunnilla ja hyvinvointiyhtymällä on sama tavoite, mutta välillä on epäluottamusta. Kunnissa ei olla tyytyväisiä eikä nähdä että yhtymässä olisi tehty riittävästi kustannusten hillitsemiseksi. Samalla kuntalaisilta tulee palautetta siitä, jos palvelut eivät ole menneet niin kuin Strömsössä, Rahkonen sanoo.

Rahkonen kertoo miettineensä usein, mistä ristiriita johtuu.

– Ratkaisu on yhteistyö ja yhteiset tapaamiset. Kunnille jää joka tapauksessa terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen, ja siinä yhteistyö on välttämätöntä, Rahkonen sanoo.

Epätietoisuus luo pelkoja

Rahkosen mukaan kunnissa ymmärretään myös se, että investointeja on pakko tehdä. Esimerkiksi Lahdelta tullut lisämääräraha oli tarkoitettu perusterveydenhuollon ja kotihoidon parantamiseen.

– Perusterveydenhuollon parantamisesta on puhuttu vuosia, mutta ei se vieläkään ole toivotulla tasolla, Rahkonen sanoo.

Kuntien kannalta inhottavaa on se, että kustannusten nousu nyt leikkaa niiden tulevaa rahoitusta. Ehkä.

– Kukaan ei vielä tiedä, miten rahoitusleikkuri toimii. Epätietoisuus luo pelkoja, Rahkonen sanoo.

Tiukka paikka vasta edessä

Rautiainen sanoo, että vuosi 2020 tulee olemaan erityisen hankala Päijät-Hämeessä. Väestön ikääntyminen kääntyy jyrkkään nousuun ja ja kustannusten kasvuvauhti tuplaantuu. Tällä hetkellä ikääntymisestä johtuvaa kasvua on 2,5 prosenttia vuodessa, nykyrakenteilla vuonna 2020 kasvua olisi viisi prosenttia. Kyse on miljoonista.

– Päijät-Häme saa maakuntauudistuksessa lisää rahaa, mutta raha ei tule rysäyksessä ja pitkällä aikavälillä tiukka kulukuri jatkuu joka tapauksessa. Ensimmäinen vuosi maakuntauudistuksen jälkeen voi olla hyvinkin vaikea, Rautiainen sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi