Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Luhdan hanke Paavolassa myötätuulessa, toteutuuko tornitalo vihdoin?

Paavolan terveysaseman ja Kelan tonttien asemakaavamuutosta odotetaan päätöksentekoon syksyllä.

Suunnitelmissa Anttilan kortteliin on suunniteltu tornitaloa, joka jäisi korkeudeltaan hieman taustalla näkyvää Ristinkirkkoa matalammaksi. Kuva: Anssi Hietamaa

Luhdan vuosia valmistelema tornitalo- ja liikerakentamisen hanke Lahden Paavolan niin sanotussa Anttilan korttelissa on edennyt viime aikoina myönteisesti.

– Neuvotteluissa on edetty hyvää tahtia ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että hanke saataisiin vihdoin menemään eteenpäin. Toivottavasti syyspuolella on enemmän kerrottavaa, sanoo toimitusjohtaja Hannu Leminen korttelin omistavasta Luhta Kiinteistöistä.

Lemisen mukaan hankkeen toteutumiseksi on tehty kovaa työtä pitkään. Hankkeen mahdollistava asemakaava hyväksyttiin jo vuonna 2013.

– Totta kai myös talouden positiivinen vire auttaa. Meillä Suomessa on saatu aika hyvä taloudellinen myönteisyys aikaan. Täytyy toivoa että se jatkuu.

Odottamatonta vaikeutta ja ylimääräistä työtä on aiheuttanut Lahden heikko tunnettuus investointikohteena. Näin siitä huolimatta, että Luhta Kiinteistöt on käynyt neuvotteluja pääosin kotimaisten investoijien ja partnerien kanssa.

– Luulimme, että Lahti olisi paremmin tunnettu kiinteistösijoituskohteena. Päättäjille voisi sanoa, että Lahden kannattaisi ehdottomasti kehittää kunnon markkinointiohjelma. Lahti on kuitenkin paljon mainettaan parempi sijoituskohde. Pääkaupunkiseudun läheisyys ja siihen liittyvä infra olisi erinomaisesti hyödynnettävissä.

Kaikki hankkeet eduksi Lahdelle

Lahden keskustassa ja sen liepeillä on meneillään ja suunnitelmissa suuria hankkeita, esimerkiksi Ranta-Kartanossa ja Malskilla. Leminen ei pidä hankkeita kilpailijoina, vaan pikemmin kirittäjinä.

– Kaikki hankkeet vahvistavat ja luovat hyvää ilmapiiriä, että Lahteen rakennetaan ja investoidaan. Siitä lähtee hyvää viestiä kaupungin ulkopuolelle investoripiireihin. Se tulee hyödyttämään koko kaupunkia.

Lahden kannattaisi ehdottomasti kehittää kunnon markkinointiohjelma. Toimitusjohtaja Hannu Leminen

Malskin taide- ja muotoilukeskuksen toteutuminen lisää myös Paavolan ja Luhdan hankkeen kiinnostavuutta.

– Malski on upea hanke ja uskon, että se tulee oikeaan kohtaan. On hyvä, että sekin kulma keskustasta saadaan vireään käyttöön. Kun meidän hankkeemme menee eteenpäin ja tähän tulee asuntoja ja muuta aktiviteettia, niin uskon näiden kortteleiden elävöittävän toinen toistaan.

Hotellikin vaihtoehtona

Anttilan korttelin asemakaava sallii enintään 56-metrisen, noin 20-kerroksisen tornitalon rakentamisen. Yhteensä kaava mahdollistaa korttelissa noin 40 000 kerrosneliömetrin verran uutta rakentamista. Lisäksi Vesijärvenkadun varrella sijaitsevissa kahdessa suojellussa kerrostalossa rakennusoikeutta on noin 10 000 kerrosneliömetriä.

Kaava mahdollistaa myös hotellin rakentamisen. Lemisen mukaan hotelli on ”ilman muuta” yhtenä vaihtoehtona suunnitelmissa.

– Kaikki tietävät, että Lahti tarvitsee lisää hyvää hotellikapasiteettia.

Lue myös: Kehätien varren odotetaan imevän yrityksiä – "Varmaan yksi Etelä-Suomen kiinnostavimmista kaupan paikoista"
 

Kelasta tekeillä selvitys

Samassa korttelissa on parhaillaan käynnissä asemakaavan muutostarkastelu, joka koskee Paavolan terveysasemaa ja Kelan rakennusta. Tarkastelu koskee tonttien muuttamista pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

– Terveysasema on pääosin käyttökiellossa, mutta sitten on Kelan kohtalo. Kela on teettämässä parhaillaan rakennushistorian selvitystä, mikä on edellytyksenä sille, että purkamista voidaan harkita. Itse sen mielelläni säilyttäisin, sillä se on osa lahtelaisen arkkitehtuurin kerrostumaa, sanoo kaavoitusarkkitehti Päivi Airas.

Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että kun tontteja tutkitaan ja ratkotaan kokonaisuutena, tulee myös rakennuskanta uusiutumaan. Airaksen mukaan asemakaavamuutos voisi tulla lautakuntakäsittelyyn syys–lokakuussa.

Luhta Kiinteistöt on toimitusjohtaja Hannu Lemisen mukaan tehnyt kaavoituksessa hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa.

– Suunnitelmat on hyvä ottaa molemmin puolin huomioon. Pyrimme siihen, että koko korttelista saadaan toimiva.

Airaksen mukaan kiinteistöjen omistajat ovat käyneet alustavia keskusteluja ajoramppien yhteisestä hyödyntämisestä. Leminen korostaa, että Luhta Kiinteistöt keskittyy omaan hankkeeseensa. Hän jättää kuitenkin oven auki tiiviimmällekin yhteistyölle.

– Sanon näin, että kaikki mahdollisuudet pidetään avoinna. Meillä on avoin keskusteluyhteys.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X