Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti pystyi kääntämään synnytysluvut nousuun - Se temppu jäi muilta isoilta kaupungeilta tekemättä

Syntyvyys oli Suomessa viime vuonna kaikkien aikojen matalin. Lapsia syntyi 50 321, ja heistä noin joka 50:s syntyi Lahdessa. Lahti oli isoista kaupungeista ainoa, joka pystyi nostamaan syntyvyyslukujaan. Kuolleisuus on silti ollut syntyvyyttä suurempaa, ja lähivuosina tilanne pysyy samana. Kysymys on muustakin kuin ikäihmisten suuresta määrästä.

Lahtelainen Kaisa Känsälä pitää kaupungin lapsiperhepalveluita tyydyttävinä. Vuoden vanha Silva pitää äidin työn touhussa koko päivän ja joskus koko yönkin. Kuva: Katja Luoma

Lahdessa syntyi viime vuonna 1050 lasta, mikä on 22 vauvaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurista kaupungeista mikään muu ei kyennyt parantamaan syntyvyyslukujaan. Esimerkiksi Helsingissä tultiin alaspäin lähes 200:lla. Lukuihin on otettu mukaan vain elävinä syntyneet lapset.

Vielä ei kuitenkaan sovi ennakoida, että tulevina vuosina kehto keinahtelisi entistä useammassa lahtelaiskodissa. Tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta pitää syntyneiden määrässä tapahtunutta muutosta niin pienenä, että kysymys on lähinnä satunnaisvaihtelusta.

– Synnyttävien äitien lukumäärä ei ole kasvanut eivätkä mitkään taustatiedot viittaa siihen, että synnytystalkoot olisivat alkaneet.

Nykyennusteiden mukaan Lahdessa syntyy vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla vuosittain 1 000–1 100 lasta. Jos muuttoliike tuo lapsiperheitä kaupunkiin, saattaa lukumäärä Meron arvion mukaan nousta parillasadalla.

Vanhusten kaupunki

Vastasyntyneiden määrä on Lahdessa viime vuosina enimmäkseen jäänyt kuolleiden määrää pienemmäksi. Viime vuonna Lahdessa kuoli 1 231 henkilöä eli vainajia oli noin 200 enemmän kuin vauvoja.

Pauli Meron mukaan väestötilanne pysyy tältä osin samanlaisena myös jatkossa. Viimeisin käänne miinusmerkkiseen suuntaan tapahtui vuonna 2016 ja kuolleisuusvoittoisia vuosia on nähty aikaisemmin.

Väestön ikääntyminen on yleisin ja luonnollisin selitys sille, että kuolleita on vuosittain enemmän kuin syntyneitä. Viime vuonna joka neljäs lahtelainen oli vähintään 65-vuotias, ja se on valtakunnallisestikin kova luku.

Koulutetut hankkivat lapsia

Launeella asuva Kaisa Känsälä viihtyy kotiäitinä. Silva-tytär on päivät kotona, kun taas isosisko Siiri on päivähoidossa. Kuva: Katja Luoma

Toinen selitys piilee perhekulttuurin muutoksessa. Runsaslukuinen lapsilauma on aiemmin kuulunut vähän koulutettujen perheiden arkeen, kun taas koulutetummat ovat hankkineet vähemmän jälkeläisiä. Nyt tilanne on kääntynyt miltei päälaelleen.

– Matala koulutustaso on sekä miehillä että naisilla yhteydessä pieneen lapsilukuun, arvioi tutkija Venla Berg Väestöliitosta.

Korkeakoulutetuilla miehillä on usein enemmän lapsia kuin vähän koulutetuilla miehillä, joiden joukossa on paljon lapsettomia. Naisillakin lapsettomuus painottuu heikosti koulutettuihin, mutta yhteys koulutuksen ja perhekoon välillä ei ole niin selvä kuin miehillä. Lisäksi pelkän peruskoulun käyneiden naisten määrä on vähentynyt.

Lahdessa kouluttamattomien osuus kaikista 15-vuotta täyttäneistä on lähes kolmannes. Tosin huomattava osa vähälle koulutukselle jääneistä on eläkeläisiä eikä perheenperustamisiässä olevia henkilöitä.

Töihin tai opiskelemaan

Lastentekoon halukkaat ja kykenevät pariskunnat muuttavat tietysti sinne, missä on töitä tai opiskelupaikkoja. Silläkin on merkitystä, missä perheen suku ja ystävät asuvat.

– Ne asiat eivät aina kohtaa toisiaan. Saatetaan päätyä asumaan jonnekin aivan muualle kuin missä oma tukiverkosto on, huomauttaa Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Lahden omat ennusteet lupailevat 25–44-vuotiaiden ikäluokan loivasti kasvavan lähivuosina. Toisaalta kaupunki myös menettää nuoria perheitä pääkaupunkiseudulle ja lähikuntiin.

Karisto ja Liipola keulilla

Siinäkin on tapahtunut muutosta, missä vastasyntyneiden vanhemmat haluavat asua Lahdessa. Nyt monet pyrkivät lähelle keskustaa eivätkä halua omakotialueille siinäkään tapauksessa, että heillä olisi siihen varaa.

– Aiemmin trendi oli, että ensimmäinen lapsi syntyy, kun perhe asuu keskustan lähellä. Sitten on lähdetty muualle väljempiin tiloihin, luonnehtii tutkija Pauli Mero.

Omakotivaltainen Karisto on toki edelleen vauvarikasta aluetta. Sama pätee Liipolaan, joka on alueena täysin erilainen kuin Karisto. Liipolassa on paljon maahanmuuttajaperheitä sekä vähävaraisia kantasuomalaisten perheitä, jotka asuvat kerrostaloissa.

Pikkulasten vanhemmat suosivat myös Ahtialaa ja Metsäkangasta.

Lue myös: ”Karistossa asuu jo isompi porukka Finnairin työntekijöitä” - Omistusasunnot ovat pääkaupunkiseudulla töissä käyvien mieleen
 

Vuosi 2010 oli ennätyksellinen

Vuosi 2010 oli Lahdessa syntyvyyden huippuvuosi, jolloin syntyi 1280 lasta. Kyseisenä vuonna elettiin lyhyeksi jäänyttä noususuhdannetta syvän taantuman jälkeen.

Vuonna 1993 oltiin keskellä pitkää ja raskasta lamaa, mutta lisääntymispuolella meni lujaa. Lapsia syntyi Lahdessa peräti 1351.

Venla Bergin mukaan väestötutkimuksessa on pitkään tiedetty, että taloustaantuma ja työttömyys ovat yhteydessä syntyvyyden vähenemiseen. Kuitenkin 90-luvun alun vuosina kehitys menikin päinvastaiseen suuntaan. Juuri ennen talouden sukeltamista Suomessa oli lisätty lapsiperheiden etuuksia, mikä saattoi osaltaan vauhdittaa syntyvyyttä.

– Epävarmassa työmarkkinatilanteessa lastensaanti ja kotiinjäänti saattoi tuolloin olla hyvä vaihtoehto työttömyydelle, arvioi Berg.

Perheenäiti kiittää palveluista

Rovaniemeltä Lahteen muuttaneella Kaisa Känsälällä ei lapsiperheen äitinä ole mitään pahaa sanottavaa Lahdesta. Pienille löytyy leikkipaikkoja samoin kuin tapahtumia. Neuvolapalvelut ja terveydenhuolto toimivat tyydyttävästi. Lääkäriinkään ei tarvitse jonottaa tuntitolkulla. Busseihin tosin saisi olla lastenlippuja, kun kerran lapsiystävällisessä kaupungissa ollaan.

Muotoilijan koulutuksen Kouvolassa hankkinut Känsälä tuli Lahden seudulle vuonna 2005 ja eri vaiheiden jälkeen Lahteen vuonna 2008. Perheeseen kuuluu miehen lisäksi kohta vuoden vanha Silva ja kolmevuotias Siiri.

Perheenäiti vakuuttaa elävänsä juuri sitä elämää, mitä hän on aina halunnut elää. Niin siitä huolimatta, että toinen raskaus oli vaikea ja päivät lasten kanssa ovat välillä yksinäisiä.

– Haluan olla kotona lasten kanssa, mutta nyt on alkanut tulla sellainen tunne, että kaipaan omia juttuja väliin.

Lahtelaiset jurottavat

Kaisa Känsälän tytär Silva on isosiskonsa Siirin tavoin syntynyt Lahdessa. Känsälä olisi valmis lähtemään perheineen Rovaniemelle, jos se olisi mahdollista Kuva: Katja Luoma

Lahden palvelut ovat siis kunnossa, mutta ihmiset ovat toisenlaisia kuin Känsälän synnyinseudulla. Lahtelaiset ovat hänen mielestään vaikeasti lähestyttävissä ja tutustuttavissa. Paikalliset pysyvät omissa piireissään ilman, että apua pyydettäisiin tai tarjottaisiin.

Samoin tietyt maankäytön ratkaisut ovat vähemmän esteettisiä. Känsälän mielestä joka puolelle levittäytyvät teollisuusalueet syövät kaupungin vetovoimaa.

– Luonto täällä on tosi kaunista, minne sitä on jätetty, mutta isot tiet ja teollisuushallit pihoineen halkovat asuinalueita.

Savolaisista saa juttuseuraa

Tietenkin kaupungista löytyy myös avoimia ja ulospäin suuntautuneita ihmisiä, joiden kanssa juttu lähtee luistamaan hyvin. Nämä keskustelukumppanit ovat todennäköisesti Savosta, Karjalasta tai sitten sieltä Rovaniemeltä. Niiltä suunnilta tullut on heti valmis kysymään ja vastaamaan, että mistä sitä ollaan syntyisin.

– Lahtelainen vastaa, että mitä se sulle kuuluu.

Känsälä lähtisi mieluusti kotiseudulleen Rovaniemelle.

– Kaipaan sitä rehellisyyttä ja auttavaisuutta.

Lähipiirin tuki on asia erikseen. Nuori äiti muistaa kiittää anoppiaan, joka tulee pyytämättä tiskaamaan tiskit ja pesemään ikkunat. Sillä on todella suuri merkitys, jos omat voimat ovat huvenneet lapsen kanssa yöt valvoessa.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X