Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Joukko vanhempia tuohtui koululaisten iltapäivätoiminnan linjauksista – nyt Hollolassa pohditaan kriteerien höllentämistä

Iltapäivätoiminnan vähimmäisryhmäkoon pienentäminen merkitsisi noin 80 000 euron lisälaskua. Hyvinvointivaliokunta pohtii asiaa ensi viikolla.

Herralassa päädyttiin lakkauttamaan iltapäivätoiminta ensi syksystä, kun ei ollut riittävästi tulijoita. Mia Jokinen ja ensi syksynä koulun aloittava poika, 6-vuotias Aimo. Kuva: Juha Tanhua

Perheen tulevan ekaluokkalaisen saama kielteinen iltapäiväkerhopäätös suivaannutti herralalaisen Miia Jokisen.

Iltapäivätoiminnan paikkaa ei myönnetty, koska Herralaan ei syntynyt lainkaan iltapäivätoiminnan ryhmää. Hakijoita oli vain kymmenen, kun Hollolan käytäntöjen mukaan ryhmään vaaditaan vähintään 15 lasta.

– Herralassa koulun on aloittamassa yhteensä vain 14 lasta. Kakkosluokkalaiset taas eivät aina ole hakeneet paikkaa, koska se on aiemmin ollut usein turhaa.

Jokinen koki päätöksen epäoikeudenmukaiseksi ja kohtuuttomaksi. Hänen mukaansa lapset eivät voi edes totutella tilanteeseen, jos varhaiskasvatus jatkuu heinäkuun loppuun saakka.

– Sieltä ei saa harjoitella kotiin lähtemistä. Sitten elokuussa lasten kuitenkin pitäisi pärjätä pitkät iltapäivät yksin kotona. Monilla koululaisilla on vielä pitkä koulumatka, eikä naapureita välttämättä asu kodin lähellä.

Hakemukset uuteen käsittelyyn, jos muutos menee läpi

Tuohtunut Jokinen kirjoitti huhtikuun lopulla asiasta Hollolan kuntapolitiikkaa käsittelevän ryhmään Facebookissa. Ryhmässä käynnistyi vilkas keskustelu, johon osallistui myös hollolalaisia kuntapoliitikoita.

Jokisen avautuminen näyttää nyt tuottavan tulossa, sillä iltapäivätoiminnan vähimmäisryhmäkokoihin esitetään muutoksia.

– Aion esittää rajan puolittamista seitsemään. Korostan, että kyse on vain esityksestä. Valiokunta päättää asiasta, sanoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.

Mikäli valiokunta ensi viikolla hyväksyy esityksen, aiheutuu siitä Ruotsalaisen arvion mukaan vuositasolla noin 80 000–90 000 euron kustannukset. Jos iltapäivätoiminnan vähimmäiskokoja lasketaan, voidaan tämän kevään hakemukset käsitellä Ruotsalaisen mukaan uudestaan.

– Näin asiaan voitaisiin vaikuttaa jo tänä vuonna. Jokainen kyllä ymmärtää vanhempien tuskan ja huolen, etenkin kun kyse on pienemmistä lapsista. Siksi tähän on nyt yritetty reagoida mahdollisimman nopeasti.

Lue myös: Hollolan koululaiset haluavat luvallisen mopoilualueen ja lisää bussivuoroja - energiajuomat jakavat mielipiteitä
 

Käyttäjiltä toivotaan sitoutumista

Ruotsalainen puolustaa tehtyjä päätöksiä voimassaolevalla ohjeistukselle. Hänen mukaansa virkamiehen pitää noudattaa ohjeita ja tehdä päätökset niiden mukaan. Toisaalta talouspaineet ohjaavat käyttämään rahoja mahdollisimman tarkasti.

– Rehtoreiden näkökulmasta tilanne on, että jos resurssi on yhteen ryhmään, mutta ei kahteen, niin silloin se yksi pyritään hyödyntämään optimaalisesti. 30:llä hakijalla, niin saadaan 20 lapsen ryhmä täyteen, mutta seuraava ryhmä ei täyty.

Ruotsalainen muistuttaa myös, ettei iltapäivätoiminta ole subjektiivinen oikeus, vaikka moni näin ajattelee.

Jos tämä toteutuu, niin kiitän poliitikkoja. Herralalainen äiti Miia Jokinen

– Toivotaan, että palvelun tarvitsijat sitoutuvat palveluita käyttämään. Usein tilanne on ollut se, että syksyllä ryhmät ovat selvästi täydemmät kuin keväällä.

Herralalainen Miia Jokinen on ilahtunut, jos iltapäivätoiminnan ryhmien vähimmäiskokoja pienennetään ja Herralaankin saadaan ryhmä.

– Jos tämä toteutuu, niin kiitän poliitikkoja, että vanhempien huolta on kuultu.

Lahdessa jäi viime vuonna yksi ryhmä perustamatta

Päijät-Hämeessä kriteerit iltapäivätoiminnan järjestämiselle vaihtelevat kunnittain. Kärkölässä käytössä on sama 15 lapsen vähimmäismäärä kuin Hollolassa. Käytännössä Kärkölään on syntynyt yksi 20 lapsen ryhmä. Sivistystoimenjohtajan Petri Käkösen mukaan kysyntä vastaa melko hyvin tarjontaa.

– Usein lukukauden alussa yksittäisiä lapsia jää jonoon, mutta käytännössä kaikki pääsevät jossain vaiheessa mukaan.

Orimattilassa on käytössä eri raja maaseudulle ja taajamiin. Iltapäivätoiminnan ryhmä perustetaan kyläkoululle, jos oppilaita on vähintään kahdeksan. Keskustan kouluilla ryhmäkoon pitää olla vähintään kymmenen oppilasta.

– Lahdessa 15 oppilaan vähimmäisraja on käytössä harkinnanvaraisena, kertoo palvelupäällikkö Merja Keskiväli.

Hänen mukaansa viime vuonna jäi perustamatta yksi ryhmä, johon hakijoita oli kymmenen.

Heinolassa vähimmäisraja ei ole käytössä. Iltapäivätoiminnan koordinaattori Anu Kauppinen kertoo, että iltapäivätoimintaa on järjestetty päivähoidon yhteyteen, jos lapsia on ollut vähän.

Iltapäivätoiminta

Järjestäminen ja osallistuminen vapaaehtoista

Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensisijaisesti 1. ja 2. luokan oppilaille.

Tavoitteena on muun muassa: tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa.

Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä tai yhteisöiltä.

Kunta saa valtionosuutta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia kouluvuoden aikana.

Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia asiakasmaksuja. Osallistuminen on lapselle vapaaehtoista.

Kunnan tulee hyväksyä aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma.

Lähde: Opetushallitus

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi