Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Arkkipiispa ja Paleface muistavat sisällissodan uhreja Hennalassa – "Sotaan liittyy paljon hiljaisuutta"

Arkkipiispa Kari Mäkinen muistuttaa, että sisällissota oli meidän kaikkien sotamme.

Räppäri Paleface esittää kappaleita sisällissodasta. Kuva: Laura Oja

Lahden Hennala kantaa sisällissodan ja sen jälkinäytöksen raskasta muistoa. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan muisto on osa meitä, jotka olemme tässä maaperässä kasvaneet. Mäkinen kuvailee sisällissodan muistoa hiljaisuutena.

– On vaikenemista ja kuoleman hiljaisuus, mutta myös asioita, joista ei ole voitu puhua. Sitten on niiden hiljaisuutta, jotka ovat katsoneet etäältä, eivätkä ole puuttuneet.

Mäkisen mukaan kirkko on kantanut sisällissodasta samaa painoa kuin koko kansa. Historian katsominen rehellisesti ja kaihtelematta on vaikeaa. Sodan haavat ovat kirkon haavoja, kun kirkon jäsenet taistelivat toisiaan vastaan, Mäkinen kuvailee.

Mäkinen pitää juhlapuheen helatorstaina Hennala 1918 -pääjuhlassa. Tapahtumalla kunnioitetaan sodan uhreja. Hän toivoo, että kirkko voisi olla se taho, joka antaa mahdollisuuden yhteiselle muistamiselle.

– Yksinkertainen opetus on, että rauha on tärkeämpää kuin valta ja voitto. Rauhaa ei ole ilman koettua oikeudenmukaisuutta.

Laulu vankileirillä teloitetun jäämistöstä

Yhteiskunnallisista lyriikoistaan tunnettu räppäri Paleface, Karri Miettinen, esiintyy Hennala 1918 -pääjuhlassa. Hän esittää sisällissodasta syntyneitä kappaleitaan, joissa kuuluu paikallinen menneisyys.

– Kappale Tuonen Tie on kuolemaan tuomitun hyvästijättö, joka on löydetty Hennalan vankileirillä teloitetun, tuntemattomaksi jääneen henkilön jäämistöstä.

Lisäksi Miettinen laulaa ainakin uuden sinkkunsa Laulu Sisällissodasta, joka on syntynyt Ylen samannimisen dokumenttisarjan myötä. Laululla Miettinen haluaa kunnioittaa sisällissodassa henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Heitä oli yli 37 000.

Paleface esiintyy myös illalla Hennalassa Revolution Clubilla. Siellä luvassa on energinen ja riemukas räppikeikka.

– Kyse ei siis sinänsä ole mistään surujuhlasta, vaan kokoonnumme Hennalaan pitämään hauskaa, Miettinen kertoo.

Hennalan kasarmit toimivat sisällissodan aikana punakaartilaisten eli Lahden rykmentin päämajana. Rautatie teki Lahdesta strategisesti tärkeän osan sisällissotaa.

Torstaina yleisöllä on mahdollisuus nousta mukaan punaisten panssarijunaan, joka lähtee Lahden rautatieasemalta takaisin kohti Riihimäkeä.

Kaupungin tervehdyksessä katsotaan tulevaisuuteen

Valtuuston varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) tuo juhlaan Lahden kaupungin tervehdyksen. Historiaa koko ikänsä harrastanut kansanedustaja vieraili viime viikolla Libanonissa, jossa hän tutustui suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon sekä operaation olosuhteisiin. Kari kertoo vierailun muistuttaneen omasta historiastamme.

– Suomi ansaitsee hatunnoston siitä, miten olemme kansalaissodasta selvinneet. Monissa maissa on tälläkin hetkellä pitkittyneitä konflikteja ja sotia.

Tervehdyspuheessaan Kari aikoo menneen lisäksi keskittyä myös tulevaan. Liki sata vuotta sisällissotamme jälkeen on oivallinen hetki pysähtyä katsomaan tulevaisuuteen. Kari muistuttaa, että viisas kansakuntamme on sadan vuoden aikana pysynyt yhtenäisenä ja selviytynyt monista haasteista.

Menneisyyttä on turha hävetä

Lahdessa yksi sisällissodan näkyvimmistä muistoista on massiivinen Mannerheimin patsas Matkakeskuksen edessä. Vertailun vuoksi Tampereella marsalkan patsas on piilotettu Leinolan kaupunginosaan, mutta myös Helsingissä se on keskeisellä paikalla. Miten Mannerheimin patsaaseen sitten tulisi suhtautua, kun kunnioitetaan sodan uhreja?

Paleface tietää kertoa, että patsaiden siirtäminen tai hävittäminen on ollut kuuma peruna muun muassa Yhdysvalloissa, jossa orjuuden ajasta ja valkoisesta ylivallasta muistuttavia patsaita on viime vuosina irrotettu jalustoiltaan.

– Itse en usko patsaiden hävittämiseen. Historia ei lakkaa sillä tavalla olemasta. Tärkeämpää on, että meillä on historiastamme totuudenmukainen kuva, ja totuus ei ole useinkaan yksiselitteisen positiivinen.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X