Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

60 kilon pudotus toi Kirsille uuden elämän - Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdään vuosittain kymmeniä lihavuusleikkauksia

Leikkaus vaatii ison elämänmuutoksen jo ennen toimenpidettä. Silti operaatiossa olleet pitävät sitä elämänsä parhaana päätöksenä.

Kuva: Jani Keronen

Vuoden 2015 alussa nelikymppinen Kirsi oli saanut tarpeekseen. Mitkään vaatteet eivät enää mahtuneet päälle, polvia ja jalkoja särki. Työpäivän jälkeen jaksoi vain syödä ja rötköttää sohvalla.

Sitten Kirsin isä kuoli. Kuusikymppiseltä, ylipainoiselta mieheltä oli sokeritauti vienyt jo näön ja kävelykyvyn.

– Se oli herätys! Itselläni ei ollut sokeritautia, mutta varmasti olisi samalla elämäntyylillä pian tullut. Painoni oli pahimmillaan 160 kiloa.

Kirsin koko elämä oli ollut yhtä laihdutusta. Testatuiksi olivat tulleet niin laihdutuspohjalliset kuin ”kaiken maailman litkut”. Litkuilla paino tippui säännöllisin väliajoin 20 kiloa, mutta nousi taas puolen vuoden päästä 30 kiloa.

– Olin ruokasyöppö. Työpäivän sinnittelin syömättä, mutta illalla ahmin kolme isoa lautasellista ruokaa leipien kera. Suklaata meni konvehtirasia kerrallaan. Näläntunne oli pohjaton, ja syöpöttelystä seurasi aina hirveä ähky.

Yllätyskilot

Anita Keinänen, 60, lihoi pikkuhiljaa. Kun elämässä oli murheita, Keinänen käveli jääkaapille. Paino nousi enimmillään 130 kiloon, selkään koski, polviin tuli nivelrikkoa, ja työpäivät vaativat jaksamista.

Kaiken keskellä Keinänen ei tajunnut olevansa lihava.

– Iltaisin makasin sohvalla ja mietin, että tässäkö tämä elämä nyt oli. Itku tuli, kun jouduin sanomaan lastenlapsille, etten jaksa leikkiä heidän kanssaan.

Karmea kuva ja unihäiriö

Myös nelikymppinen Sari oli harmitellut työterveydessä selkäoireitaan ja jatkuvaa väsymystään. Painoa oli lyhyessä varressa pahimmillaan 112 kiloa. Tutkimuksissa todettiin keskivaikea uniapnea, ja Sari määrättiin nukkumaan laitteen kanssa.

– Sitten ajattelin, että perhana, minähän en laitteiden kanssa nuku, vaan päätin laihtua.

Nelikymppinen Tero Muikku kauhistui Thaimaan lomalla otettua valokuvaa itsestään. Korkein elopaino oli lähes 150 kiloa.

Vaimo Krista Muikkua, 40, korpesi, kun hän ei aktiivisena liikkujana enää pystynytkään entisiin touhuihin. Myös oma naiseus lihavana askarrutti. Paino oli kivunnut sadan kilon tuntumaan.

Viimeinen mahdollisuus

Kaikkia yhdistää se, että he kaikki ovat käyneet läpi laihdutusleikkauksen Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Iso ja vaativa leikkaus on kokonaisvaltainen prosessi, joka vaatii vähintään puolen vuoden valmistautumisen ruokavaliomuutoksinaan ja painon pudotuksineen.

Kaikki lähtivät toimenpiteeseen siksi, ettei muita keinoja laihtumiseen enää ollut.

Sari ja Kirsi eivät halua olla jutussa oikeilla nimillään, koska lihavuuteen ja leikkauksiin liittyy niin paljon henkilökohtaisuutta ja syyllistämistä.

– Tästä saisi kuulla lopun elämänsä ainakin asiakkailta. Motkotettaisiin, että pitikö yhteiskunnan rahoja mennä tuhlaamaan. Pitkällä jänteellä leikkaukset säästävät kuitenkin lihavuuden aiheuttamia sairaudenhoitokuluja sekä ennenaikaisia kuolemia.

Lähes sata vuodessa Lahdessa

Päijät-Hämeen keskussairaalassa on tehty vuosittain 74–94 lihavuusleikkausta, kertoo vatsaelinkirurgian ylilääkäri Jyrki Kössi.

Kriteerit ovat samat kuin koko maassa ja lähes koko maailmassa: painoindeksin on oltava vähintään 40. Jos henkilöllä on lisäksi muita sairauksia, kuten diabetes, vaikea nivelrikko tai korkea verenpaine, leikkaukseen pääsee jo indeksillä 35.

Iltaisin makasin sohvalla ja mietin, että tässäkö tämä elämä nyt oli. Anita Keinänen

Indeksi 40 tarkoittaa, että esimerkiksi 170 senttimetriä pitkä henkilö painaa 116 kiloa. Arvo 35 tarkoittaa sataa kiloa.

Raja-arvot ovat samat sekä naisille että miehille.

– Esimerkiksi Japanissa ja Pakistanissa, missä ihmiset ovat hoikempia, raja-arvot ovat alempia.

Tilapäinen pallolaihdutus

Lahdessa lähes kaikki lihavuusleikkaukset tehdään mahalaukun ohitusleikkauksella. Koko maassa sen osuus on 75 prosenttia. Loput tehdään mahalaukkua kaventamalla.

Laihdutus onnistuu myös, kun mahalaukkuun asennetaan pallo, johon lisätään kuusi desilitraa nestettä. Pussia ei kuitenkaan voi käyttää kuin puoli vuotta, ja poiston jälkeen paino nousee yleensä uudelleen.

Nestepalloa voidaan käyttää kuitenkin apuna esimerkiksi lihavuusleikkausta edeltävässä painonpudotuksessa.

Liian vähän leikkauksia

Lihavuus yleistyy, samoin sairaalloinen lihavuus. Kössin mielestä Suomessa tehdään liian vähän lihavuusleikkauksia.

Ruotsissa leikkausmäärä on vakiintunut 6 000–7 000:een vuodessa.

– En tiedä, mikä on syy: eikö leikkauksiin haluta, vai eikö terveydenhoito ohjaa lihavuusleikkaukseen?

Leikkaus itsessään on hyvin turvallinen: leikkauskuolleisuus on yksi tuhannesta, ja muihin komplikaatioihin sairastuu 1–2 prosenttia potilaista.

Leikkauksen jälkeen paino pysyy hallinnassa. Mahalaukkuun ei enää mahdu entistä määrää ruokaa, ja myös ruokahalu vähenee.

Painoon tottuu

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä leikkaukseen pääsee suunnilleen yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun terveyskeskus on kirjoittanut lähetteen keskussairaalaan.

Leikkauksia tehdään myös yksityisellä puolella, mutta kriteerit ovat samat. Hintaa kertyy tällöin runsaat 10 000 euroa, josta voi joissain tapauksissa saada Kela-korvausta.

Helpointa olisi tietysti puuttua lihavuuteen jo ennen kuin se saa sairaalloiset mitat.

– Kilo lisää vuodessa on pieni määrä, ei sitä huomaa, ja ihminen tottuu siihen. Mutta 20 vuodessa se on jo 20 kiloa, selittää Kössi.

Kuukausien kivut

Pääsääntöisesti lihavuusleikkausarvioon hakeudutaan joko työterveys- tai terveyskeskuslääkärin suosituksesta.

Yleensä leikkaukseen menevät osallistuvat sairaalan painonhallintaryhmään, jonka aikana noudatetaan erittäin niukkaenergistä ravitsemusta 6–10 viikon ajan. Tiukkaa dieettiä kokeillaan yhtenä hoitomuotona.

Kirsiltä lähti kiloja, ja leikkaus lähestyi. Leikkauspäivänä iski pelko.

– Kirurgi Seppo Silvasti kävi rauhoittelemassa minua. Hän sanoi, ettei ole mitään hätää.

Leikkaus sujui hyvin, mutta heti leikkauksen jälkeen Kirsi kärsi kovista kivuista ja oli kolme vuorokautta osastolla. Sairausloma venyi usean kuukauden mittaiseksi, sillä Kirsi ei onnistunut alussa syömään ja juomaan riittävästi.

– Alussa meni vain seitsemän desilitraa päivässä.

Omin voimin 25 kiloa

Leikkaus muutti Kirsin ruokailutottumuksia radikaalisti. Ruokahalu ja makeanhimo hävisivät, ja annoskoot muuttuivat valtavista noin kahden desilitran kerta-annoksiksi. Vieressä on oltava jatkuvasti vesipullo, sillä nestettä pitää saada tarpeeksi.

– Jos innostun juomaan kerralla liikaa, voi tulla oksennus. Mutta kylmän siiderinkin oppii juomaan hitaasti ja nautiskellen.

Kirsin paino tippui heti leikkauksen jälkeen noin 10 kiloa kuukaudessa ja myöhemmin viisi kiloa kuukaudessa. Kaikkiaan paino on pudonnut 1,5 vuoden aikana 60 kiloa. Vaatekoko on pienentynyt 60:stä 44–42:een.

Yhtä onnellisia leikkauksen tuomaan elämänmuutokseen ovat myös Sari sekä Krista ja Tero Muikku. Sari pudotti 25 kiloa omatoimisesti ennen leikkausta kuntosaliharjoittelun ja ateriakorvikejauheen ansiosta. Kaikkiaan painoa on tippunut yhteensä 52 kiloa.

– Leikkaus oli elämäni paras päätös, Sari sanoo.

Krista Muikun ensimmäisessä leikkauksessa tuli komplikaatioita, joten hänet leikattiin uudelleen seuraavana päivänä. Toipuminen sujui hyvin, kuten miehelläänkin. Perheessä ruoan laatu korvaa nyt määrän, eikä mistään ole tarvinnut luopua.

– Mullistavaa on ollut se, ettei joka suupalasta tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa.

Painonhallinta

Vähemmän tilaa ruualle

Lihavuusleikkaus voidaan tehdä sairaalloisen ylipainoisille 18-60-vuotiaille potilaille.

Potilaan on ensin yritettävä laihduttaa ammattilaisen ohjauksessa.

Leikkauksessa mahalaukkua kavennetaan tai se ohitetaan. Sen jälkeen potilas voi syödä vain pieniä annoksia.

Leikkauksen jälkeen tarvitaan pysyvästi lisävitamiineja.

Keskimääräinen putoaa noin 40 kiloa. Parin vuoden jälkeen paino alkaa nousta, sillä ruokamäärät voivat kasvaa.

Suomessa julkisessa terveydenhuollossa tehdään noin tuhat lihavuusleikkausta vuodessa.

Yksityinen leikkaus maksaa noin 10 000 euroa.

Lihavuusleikkausten hyötynä ovat vähentyneet sairaanhoitokulut.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X