Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ilmanlaatu aiempaa parempi ympäristökisaan panostavassa Lahdessa - "Pitkittynyt talvi pelasti huonolta mittaustulokselta"

Lahti on yksi kolmesta finalistista Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -loppukilpailussa. Viime vuonna voiton vei Oslo, joka on tehnyt rajujakin ympäristöpäätöksiä. Lahtea Brysselissä lobanneet Pekka Komu ja Juha Rostedt kertovat, miksi Lahti voi kaikesta huolimatta voittaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pekka Komun (sd.) mukaan kaupunki on laittanut paljon paukkuja bussilla liikumiseen. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan Juha Rostedtin (kok.) mielestä ihmisiä pitäisi kannustaa, ei pakottaa joukkoliikenteen käyttäjiksi. Kuva: Mirja Hussain

Tämä on Lahden kannalta tosi kova juttu, olla kolmen parhaan joukossa Euroopassa. Näin sanoo Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) ja toivoo, ettei Lahden voitto kaadu aluepolitiikkaan. Lahti on yksi kolmesta finalistista Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -loppukilpailussa. Muut finalistit ovat Gent ja Lissabon. Euroopan komission järjestämään kilpailuun osallistui 13 eurooppalaiskaupunkia, ja Lahti sai kaupungeista parhaimmat pisteet viidellä osa-alueella: ilmanlaatu, melu, luonto ja luonnon monimuotoisuus, vesi sekä ympäristöasioiden hallinta.

Lahti pääsi finaaliin myös viime vuonna, mutta tuolloin Oslo nappasi voiton. Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan Juha Rostedtin (kok.) mielestä Oslon voittoon vaikutti merkittävästi se, että Oslo on rikas kaupunki.

– Kun on rahaa, muutoksia pystyy tekemään nopeasti, Rostedt sanoo.

Komu sanoo, että Oslon päätös sulkea ydinkeskusta autoliikenteeltä vuoteen 2020 mennessä on "todella raju repäisy", mutta saattoi tehdä vaikutuksen tuomaristoon.

– Meidän henkilökohtainen päästökauppaideamme on rohkea ja mullistava, mutta omassa mittakaavassaan. En ole fundamentalisti, enkä kannata pakkoa, hän kertoo.

Päästökaupan ideana on, että liikennepäästöjään vähentäneet kaupunkilaiset saavat etuja esimerkiksi edullisempien bussilippujen muodossa. Kokeilu alkaa ensi vuonna.

Komu ja Rostedt sanovat, että kisaan pitää osallistua useamman kerran, jotta ymmärtää sen logiikan. Rostedtin mukaan Oslon voittoon vaikutti sekin, että kaupunki oli mukana finaalissa jo kolmatta kertaa. Lahti ei vielä viime vuonna osannut korostaa tarpeeksi parhaita puoliaan. Nyt oltiin viisaampia.

Ja markkinointiinkin on satsattu – Komu ja Rostedt olivat mukana delegaatiossa, joka lobbasi Lahden ympäristöratkaisuja Co-creating the Green City -seminaarissa Brysselissä helmikuussa.

Pitkittynyt talvi auttoi ilmanlaatumittauksessa

Lahti sai edellisellä kisakierroksella huonot pisteet ilmanlaadustaan. Komu sanoo mittaustuloksen yllättäneen kaikki. Tulokseen vaikutti mittauspaikka, Lahden tori, jossa kevätpöly pöllysi ja vaikutti lopputulemaan.

– Mehän tiedämme, ettei Lahdessa oikeasti ole huono ilmanlaatu. Torin ympäristö ei kerro koko Lahden ilmanlaadusta, eikä pöly ole sama asia kuin saaste. Pitkittynyt talvi pelasti meidät nyt huonolta mittaustulokselta, Rostedt sanoo.

Komu pitää Lahden valttina kisassa sitä, että kaupungissa on edistetty ympäristöasioita "ihmisen mittakaavassa". Aina ei ole tehty suurinta ja kauneinta, mutta ympäristöasioita on edistetty tehokkaasti arkipäivän ratkaisuissa. Lahdessa yli 96 prosenttia kotitalousjätteestä menee hyötykäyttöön, mutta sen hienoutta ei Komun mielestä välttämättä tule aina edes ajatelleeksi, niin tavallista jätteiden lajittelu meille jo on.

Lue myös: Eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan erityiskyky on ihmetyttänyt Lahden päättäjiä – "Yllättävän skarpisti tulee vastauksia"
 

Kisan tuomaristo on kiitellyt aiemmin Lahtea juuri toimivasta jätehuollosta, vesiensuojelusta, kestävästä maankäytön suunnittelumallista yleiskaavatyössä ja idearikkaasta asukasosallistamisesta.

Jostain syystä tuomarit eivät tänä vuonna nostaneet esiin kaupungin varsin kiistatta hyvin toimivaa jätehuoltoa.

– En tiedä miksi näin on, mutta hyvä jätehuolto on meille silti bonus tässä kisassa, Komu sanoo.

Jotain luulisi painavan senkin, että Kymijärvi III -biolaitos vähentää Lahti Energian hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnia vuodessa, jahka se valmistuu vuonna 2020.

Kunnianhimoiset tavoitteet

Lahden visio on olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki vuonna 2025. Kaupungin tavoitteissa tähän aiotaan päästä muun muassa lisäämällä kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrää, rakentamalla nollaenergiataloja, ja kaavoittaa kaupunkirakenne niin tiiviiksi, että suurin osa asukkaista pärjää ilman autoa. Samalla tiedetään, että henkilöautojen määrä on ollut kasvussa Lahdessa viime vuosina.

Onko Lahden tavoite turhan kunnianhimoinen?

– Onhan se tosi kunnianhimoinen. En ole varma, missä itse olen ollut kun tätä on laadittu. Lahdessa on monenlaisia alueita, ja moni tykkää käyttää autoa. Aika näyttää, breikkaavatko yhteiskäyttöautot Lahdessa kuten ne ovat breikanneet Helsingissä, Komu sanoo.

Hänen mukaansa suurin osa autoista seisoo lähes koko päivän käyttämättä, vaikka ne maksavat paljon. Komun mielestä kyse on siis myös siitä, mihin ihmiset haluavat rahansa käyttää.

– Ymmärrän kyllä, että monet saattavat nauttia autolla ajamisesta. Ihmisellä pitää olla vapaus valita.

Juha Rostedt ei myöskään usko rajoituksiin tai autoilijoiden rankaisuun.

– Ihmiset pitää jotenkin motivoida käyttämään joukkoliikennettä, ei pakottaa siihen.

Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Lahdessa ovatkin hienoisessa kasvussa. Komu sanoo, että Lahti on laittanut paukkuja bussilla liikkumiseen Waltin, mobiililipun ja seniorilipun muodossa. Tulevaisuudessa julkisen liikenteen käyttö helpottuu entisestään, kun samalla lipulla voi mennä esimerkiksi bussista junaan. Sitä ennen uudistetaan paikallisbussien runkolinjoja ja yritetään sitä kautta helpottaa kyytiin hyppäämistä.

Palkinnosta statusta, rahaa ja yhteistyömahdollisuuksia

Miksi sitten on niin tärkeää, että Lahti voittaisi Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelin?

Lahdessa ollaan luonnollisesti kiinnostuneita voiton tuomista euroista. Jos Lahti voittaa, se saa 350 000 euroa. Pekka Komu sanoo, että palkinto on hyvä motivaattori, mutta hän uskoo, että kisaan olisi lähdetty statuksenkin takia. Viimevuotinen finaalipaikka oli jo niin lupaava.

Voitto tukisi kansainvälisen ja EU-rahoituksen saamista Lahteen ja avaisi yhteistyömahdollisuuksia, jotka auttaisivat alueen yrityksiä ja korkeakouluja.

– Lahti arvostetaan korkealle kansainvälisissä yhteyksissä ympäristökaupunkina. Esimerkillämme on iso merkitys koko Suomelle, voimme auttaa kehittämillämme ratkaisuilla muitakin kaupunkeja, Komu sanoo.

Mahdollisen palkintosumman käyttötarkoitusta ei ole mietitty, mutta Komun mukaan olisi luontevaa käyttää se vastaavanlaiseen kehitystoimintaan kuin mistä itse kilpailussa on kysymys.

– Katsotaan asiaa sitten, jos niin hyvin käy, että voitto tulee.

Mikä kilpailu?

12 teemaa

Euroopan vihreä pääkaupunki (European Green Capital Award, EGCA) kilpailussa kaupungit valitaan loppukilpailuun hakemuksen kahdentoista teeman perusteella. Arvioitavia osa-alueita ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, paikallisliikenne, kestävä maankäyttö ja viheralueet, luonto ja luonnon monimuotoisuus, ilmanlaatu, melu, jätehuolto, vesihuolto, jätevesihuolto, ekoinnovaatiot ja kestävä työllisyys, energiatehokkuus sekä ympäristöasioiden hallinta.​

Seuraavaksi finalistikaupungit esittelevät tuomaristolle toiminta- ja viestintäsuunnitelmansa vuodelle 2020.

Kilpailun voittaja julkistetaan 21. kesäkuuta Hollannissa. Voittajalle on luvassa ensimmäistä kertaa rahapalkinto, 350 000 euroa.

Aiemmin EGCA-tittelin ovat saaneet muun muassa Oslo, Essen, Bristol, Hampuri ja Ljubljana.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi