Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan erityiskyky on ihmetyttänyt Lahden päättäjiä – "Yllättävän skarpisti tulee vastauksia"

Etelä-Suomen Sanomat pyysi kymmentä pitkäaikaista poliitikkoa arvioimaan Jyrki Myllyvirran johtajakautta. Myllyvirtaa arvostetaan lähes poikkeuksetta yli puoluerajojen. Päättäjät kuvailevat kaupunginjohtajaa työteliääksi, sitoutuneeksi, analyyttiseksi ja eteenpäin katsovaksi. Virkakauden pahin välirikko sai alkunsa orkesterin intendentin kaksoisroolia koskeneesta jupakasta.

Jyrki Myllyvirta on töissä vielä ensi viikon. Vappuna hän jää eläkkeelle. Kuva: Mirja Hussain

Lahden väistyvä kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta saa päättäjiltä pääosin hyvät arviot johtajakaudestaan. Lahdessa elokuussa 2007 aloittaneen ja vappuna eläkkeelle jäävän Myllyvirran koetaan onnistuneen, vaikka kaupungin johtaminen on ollut kaikkea muuta kuin mutkatonta.

Etelä-Suomen Sanomat pyysi kymmentä pitkäaikaista poliitikkoa arvioimaan Myllyvirran aikaa Lahdessa. Myllyvirtaa arvostetaan laajasti yli puoluerajojen. Päättäjät kuvailevat kaupunginjohtajaa työteliääksi, sitoutuneeksi, analyyttiseksi ja eteenpäin katsovaksi.

– Helppo on sanoa, että Jyrki on ollut tuntemistani kaupunginjohtajista paras, muita suinkaan väheksymättä, kuuluu eräs arvio.

– Koen, että Myllyvirta on hoitanut asioita hyvällä virkamiesotteella. Hän on ollut avoin ja tullut toimeen joka suuntaan kohtuullisen hyvin, toinen kokenut valtuutettu kuvailee.

Päättäjien mukaan Myllyvirralla on myös eräs poikkeuksellinen kyky, josta lisää tuonnempana.

Vaikka useimmille on jäänyt Myllyvirran kaudesta positiivinen kuva, kaikki eivät tätä näkemystä jaa. Yksi haastatelluista katsoo, että Myllyvirran kausi on ollut epävarman päättämisen aikaa.

– Asioita siirrettiin, tehtiin osapäätöksiä ja jahkailtiin. Kaupunki-innovaattori hän oli virkamiesmäisesti, valtuutettu katsoo.

Monet asiat etenivät

Myllyvirran kaudella monet asiat ovat Lahdessa edistyneet. Ydinkeskustaa on uudistettu rakentamalla toriparkki, matkakeskus ja kävelypainotteinen Aleksanterinkatu. Eteläiselle kehätielle järjestyi valtion rahoitus vuosikymmenten odottelun jälkeen. Koulujen ja muiden kiinteistöjen korjausvelkaa on purettu ja puretaan jatkossakin rakentamalla velkarahalla uusia tiloja.

Lahden asema korkeakoulukaupunkina vahvistuu, kun Lahden ammattikorkeakoulu liittyy osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-konsernia. Lahdessa annettava maisterikoulutus lisääntyy.

Päättäjät arvioivat, että kokoomuslaisen Myllyvirran laajasta suhdeverkostosta oli hyötyä etenkin kehätien lobbaamisessa. Myllyvirta "ramppasi" aktiivisesti ministeriössä ja ajoi asioita järjestelmällisesti. ”Byrokratiaa pitkin eteneminen" oli hänelle vaivatonta.

Jyrki Myllyvirta lobbasi eteläisen kehätien rahoitusta yhdessä Lahden alueen muiden vaikuttajien kanssa. Kohteena oli muiden muassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Kuva: Sami Kuusivirta

– Kehätien saaminen maaliin vaati taustavaikuttamista ja monien asioiden natsaamista. Yhteysjohtaja Elina Laavi oli kaupungilta hyvä rekrytointi. Hän ehkä toi ratkaisevaa lisää, yksi päättäjistä pohtii.

– Politiikassa eri tasoilla työskennellyt Myllyvirta toi Lahteen hyvät yhteiskuntasuhteet elinkeinoelämästä ministeriöiden johtoon asti. Hänen pakettinsa koostui vuosikymmenten aikana kootusta verkostosta, sanoo toinen.

LUTista napattiin kiinni

LUTin Lahden kampuksella aloittaa jatkossa maisterikoulutuksessa 80 diplomi-insinööriopiskelijaa ja 40 kauppatieteiden opiskelijaa vuodessa. Osa haastatelluista arvioi, että Myllyvirralla oli merkittävä rooli LUT-yhteistyön vahvistamisessa. Eräät taas katsovat, että LUT suorastaan työnnettiin Lahden syliin.

– Sitä on turhan juhlallista kuvata vain raivokkaan lobbauksen tulokseksi. LUTille oli äärimmäisen tärkeää päästä lähemmäs pääkaupunkiseutua ja saada mukaan ympäristöteknologiaa. Pahat kielet jopa sanoivat, että Lahti myytiin liian halvalla LUTin positioon.

Keskustan uudistusten aikaansaaminen on ollut yksi kaupunginjohtajan tärkeimmistä tavoitteista.

– Aleksanterinkatu voitaisiin nimetä Jyrki Myllyvirran kaduksi, koska siinä näkyy hänen kädenjälkensä ja reissut eurooppalaisiin ympäristökaupunkeihin, valtuutettu heittää "vappupuheiden hengessä".

Myllyvirta on johdonmukaisesti tuonut esiin Lahden ympäristöosaamista.

– Sillä on iso mentaalinen vaikutus siihen, miltä Lahti näyttää ulospäin, katsoo yksi valtuutetuista.

Muutamat päättäjät huomauttavat, että myös valtuusto ansaitsee kunniaa eteenpäin viedyistä hankkeista, joiden hedelmät tulevat näkymään seuraavien vuosikymmenten aikana.

Keskustan kehittäminen oli Jyrki Myllyvirran tärkeimpiä tavoitteita Lahdessa. Vuonna 2008 hän tutustui torilla lehmäpatsaisiin. Kuva: Leena Liukkonen

– Väittäisin, että Jyrkin vaikutus on ollut isompi kuin yleisesti ymmärretään. Jyrki ei ole paukutellut henkseleitään, mutta on tehnyt ja vaikuttanut, eräs päättäjä toteaa.

"Olisi voinut delegoida enemmän"

Myllyvirran työteliäisyys ja tunnollisuus on näkynyt muun muassa siten, että hän on pitänyt mielellään lankoja käsissään. Kaupunginjohtaja on ollut aina saatavilla ja vastannut päättäjille nopeasti. Hän on myös aina ollut median tavoitettavissa. Kaupunginjohtaja olisi kenties voinut delegoida asioita enemmän ja pitää välillä vapaatakin, päättäjien keskuudesta huomautetaan.

Keskusteluyhteys päättäjien suuntaan on ollut luonteva.

– Alussa käytiin keskusteluita siitä, miten ryhmien erilaiset toiveet otetaan huomioon. Sen jälkeen on tultu hyvin toimeen.

– Keskusteluista on jäänyt tunne, että hän ei juorua asioita eteenpäin.

– Emme ole aina olleet samaa mieltä, mutta keskustelemme asiat ja lähdemme menemään yhteisesti sovitusti eteenpäin.

Myllyvirta on hoitanut asioita hyvällä virkamiesotteella.

Varsinkin johtajakautensa alkuvaiheessa Myllyvirta saattoi näyttää harmistumisensa, jos ei saanut omaa tahtoaan läpi.

– Tämä lieveni, ja myöhemmin mentiin enemmän joukkuepelillä.

Yhden arvion mukaan kaupunginjohtajasta tuli kautensa loppua kohden "jyrämäisempi".

– Hän vei asioita eteenpäin oikeiston enemmistöllä. Aika paljon mentiin talous edellä.

"Multitaskaaja"

Diplomi-insinööri Myllyvirta näyttää harmaalta insinööriltä. Hän on asiallinen, kohtelias ja hiukan pidättyvä. Sopivan tilaisuuden tullen Myllyvirta viljelee kuivaa, mutta nasevaa huumoriaan. Esimerkiksi valtuustolle hän lausui maanantaina, että "onneksi tai valitettavasti" valtuuston kokoonpanossa on ollut vuosien varrella vaihtelua.

– Jotkut saattavat ottaa jopa itseensä, mikä on enemmän vastaanottajan vika, yksi päättäjä sanoo.

Kokouksissa ja seminaareissa kaupunginjohtajalla on ollut tapana linnoittautua läppärin tai tablettitietokoneen taakse. Hän tuntuu silti pysyvän hämmästyttävän hyvin kärryillä siitä, mistä tilaisuudessa puhutaan. Myllyvirran poikkeuksellisen hyvää keskittymis- ja huomiokykyä ovat useat päättäjät ihmetelleet.

Kaupunginjohtaja näytti usein uppoutuvan kokouksissa ja seminaareissa muihin asioihin. Hän oli kuitenkin hyvin perillä siitä, mistä puhutaan. Kuva: Elias Lahtinen

– Hän on multitaskaaja, jolla on koko ajan monia hommia ilmassa. Jos vaikka on esitelmä menossa, kaupunginjohtaja hakkaa hulluna läppäriä. Tulee sellainen fiilis, että kaverihan ei seuraa yhtään, vaikka tässä tapauksessa ei välttämättä ollut niin.

– Olen miettinyt, pystyykö hän lukemaan, kuuntelemaan ja kirjoittamaan samaan aikaan. Yllättävän skarpisti tulee vastauksia, kun joku kysyy jotain.

– Jyrkillä on selvästi kyky keskittyä useampaan asiaan samaan aikaan.

"Ei supliikkimies"

Niin Lahdessa kuin edellisessä työpaikassaan Mikkelissäkin Myllyvirta on jäänyt jossain määrin etäiseksi. Yksi haastatelluista muotoilee asian niin, että Myllyvirta jättää lähellä kulkevatkin ihmiset turvallisen välimatkan päähän. Tämä ei vähennä kaupunginjohtajan työn arvoa, mutta voi heijastua kaupunkilaisten mielipiteissä, eräs päättäjä arvioi.

– Persoonana hän on jäyhä. Ei voi käyttää sanontaa supliikkimies, toinen valtuutettu sanoo.

– Luonteva kanssakäyminen ihmisen kanssa ei ole hänen perusominaisuutensa. Se häneltä puuttuu, katsoo kolmas.

Espooseen muutolle oli varmasti henkilökohtaiset vahvat perusteet.

Tuoreena kaupunginjohtajana Myllyvirta piti ensimmäisen toimittajatapaamisensa Mustankallion vesitornissa. Tämän jutun kirjoittaja ja pari muuta henkilöä osuivat Myllyvirran kanssa samaan hissiin. Suomalaiseen tapaan hississä pönötettiin vaivautuneen hiljaisuuden vallitessa. Esittäytymiset hoidettiin myöhemmin tornin huipulla.

Visionääriä seurasi rauhallinen insinööri

Myllyvirtaa ei voi olla vertaamatta hänen edeltäjäänsä Tarmo Pipattiin, joka oli persoonana aivan toista maata.

– Kun Pipatti tuli huoneeseen, kaikki kyllä huomasivat, että Pipatti tuli paikalle ja otti tilan haltuun sataprosenttisesti, kertoo eräs päättäjä.

Pipatti muistetaan Lahdessa hyvin runsaan vuosikymmenen jälkeenkin.

– Pipatti oli korkealta ruopiva visionääri. Myllyvirta ei ole vedonnut tunteisiin vaan järkeen.

– Pipatin aikana oli hurlumheitä. Tarmoa piti pitää henkseleistä kiinni. Radiomäen patsaskohujen aikana sai vähän hikeä pyyhkiä. Rauhallinen insinööri oli hänen jälkeensä loistava valinta.

Ihmisläheisellä Pipatilla oli ”draivi päällä”, mutta hän ei välttämättä saanut myytyä lennokkaita ajatuksiaan. Kun Pipatti piti vesitornissa mediaillan, hän uhosi, että vuoden kuluttua vastaavassa tilaisuudessa syödään sitten rapuja. Rapuillallista ei tietenkään koskaan järjestetty.

Väittäisin, että Jyrkin vaikutus on ollut isompi kuin yleisesti ymmärretään.

Myllyvirran tyyliin rehvakkuus ei kuulu.

– Jyrkin toimintaa on korostanut hämäläistyylinen vaatimattomuus. Hän ei ole ollut ensimmäisenä sanomassa, että tulipa tehtyä sitä tätä tai tuota.

Toisaalta Myllyvirtakin on nauttinut "päivänpaisteesta" silloin, kun siihen on ollut tilaisuus. Erään näkemyksen mukaan Myllyvirta on ollut perso positiiville julkisuudelle enemmän kuin kaupunginjohtajat yleensä. Myllyvirta on mielellään isännöinyt erilaisia vierailuita ja pitänyt ”kuivakan puheen”.

– Hän on halunnut kilvoitella poliitikkojen kanssa. En sano tätä puutteeksi vaan ominaisuudeksi. Osaltaan se voi olla peruja poliitikkomenneisyydestä. Enemmän pitäisi mennä siihen, että luottamushenkilöt hoitavat edustuspuolen ja virkamiehet tekevät virkamiestyötä.

"Enemmän nyrkkiä pöytään"

Jos johtaa keskisuurta kaupunkia yli vuosikymmenen ajan, ei mitenkään voi miellyttää kaikkia eikä onnistua kaikessa. Lahden asukasluvun kasvu on jäänyt toivottua vähäisemmäksi. Työttömyys on 1990-luvun lamasta saakka ollut korkeammalla kuin vertailukaupungeissa. Investointien takia kaupungin velkamäärä kasvaa.

Missä asioissa Myllyvirta olisi päättäjien mielestä voinut onnistua paremmin? Muutamat nostavat esille henkilöstöjohtamisen.

– Varmaan henkilöstön puolelta on tullut kipuilua, kun muutoksia on viety niin paljon eteenpäin. Sisäisissä tutkimuksissa näkyy, että henkilöstön tyytyväisyydessä ja johtamisessa on petrattavaa.

– Huolestuttaviin piirre on, että toimialoilla ei uskallettu päättää mitään ennen kuin Jyrkiltä oli kysytty. Johtavien viranhaltijoiden puheissa tuli tarpeettomasti esiin, mitä mieltä Jyrki tästä on.

Kaupunginjohtajan työhönsä vahvasti sitoutunut Jyrki Myllyvirta halusi pitää langat omissa käsissään. Kuva: Katja Luoma

Myllyvirran kiinnostus kansainvälisiä tehtäviä kohtaan ei kaikkien mielestä ollut pelkästään hyvä asia.

– Se on ollut pikkuisen pois kaupungin johtamisesta. Olisin kaivannut enemmän nyrkki pöytään -linjauksia asioihin. Sen tilalle on tullut lentolippu Brysseliin. Hän on häipynyt sen sijaan että olisi ollut omassa johtamisessa riittävän edessä.

– EU-tehtävät, joissa hän halusi jostain syystä roikkua, olivat hänen toimenkuvansa ulkopuolella.

Valtuutetut huomauttavat, ettei vastuuta esimerkiksi elinkeinotoimen seudullisesta yhteistyöstä, kaupungin taloudesta tai palveluiden puutteista voi panna yhden miehen kontolle.

– Lahti ei pystynyt paikkaamaan ympäristökuntien väestökatoa. Yhdessä olisi voitu tehdä enemmän, yksi valtuutettu pohtii.

– Jyrki ei voi yksin voi syyttää siitä, että Lahti on joutunut terveydenhuollon ulkoistusten panttivangiksi. Perusterveydenhuollon resurssit ovat jääneet alimitoitetuiksi, katsoo toinen.

Sukset ristissä reviisorin kanssa

Myllyvirta on lähes poikkeuksetta tullut hyvin toimeen alaistensa ja päättäjien kanssa. Virkauran pahin välirikko alkoi kaupunginorkesterin intendentin Tuomas Kinbergin tapauksesta vuonna 2008. Kinbergillä oli kaksoisrooli, koska hän oli mukana orkesterin verkkolähetyksiä hoitaneessa Saltarello-yhtiössä.

Osa päättäjistä olisi antanut Kinbergille lähtöpassit, mutta tämä selvisi varoituksella.

– Silloin Myllyvirta ja toimialajohtaja Maritta Vuorinen ikään kuin suojelivat häntä. Tarkastuslautakunta oli toisella puolella, ja asia jäi hiertämään. Välit tarkastustoimeen pääsivät kärjistymään. Puolin ja toisin laitettiin vähän kapulaa rattaisiin, eräs päättäjä kuvailee.

– Koettiin, että Myllyvirta tuki Kinbergiä, mutta luottamushenkilöiltä vastaavaa tukea ei tullut. Tarkastustoimen puuttuminen asiaan polarisoi tilannetta, muistelee toinen.

Viranhaltijoiden puheissa tuli tarpeettomasti esiin, mitä mieltä Jyrki tästä on.

Kiista henkilöityi Myllyvirtaan ja kaupunginreviisori Juha Tapiolaan. Tarkastustoimi arvosteli myöhemmin muun muassa kaupungin solmimia johdannaissopimuksia, mikä ei Myllyvirtaa miellyttänyt.

Erään päättäjän mukaan kiista meni henkilökohtaisuuksiin.

– Myllyvirta piti jotain paperia neljä vuotta laatikossa. Sitä ei tullut, vaan asiat piti hoitaa toisella tavoin. Pienempiä jarrutuksia oli muitakin. Tarkastustoimiston ja kaupunginjohtajan näkemyserot olivat aika paha juttu.

Eläkeilmoitus ja muutto Espooseen

Myllyvirta, 65, ilmoitti eläkkeelle jäämisestään lokakuussa pidetyssä valtuustoseminaarissa. Joulukuussa hän kertoi muuttavansa Lahdesta Espooseen, jossa voi viettää aikaa lastenlasten kanssa.

– Espooseen muutolle oli varmasti henkilökohtaiset vahvat perusteet, eräs päättäjä toteaa.

Silti kaupunkilaisena on pakko kysyä, eikö kaupunginjohtajan olisi syytä olla virkauransa loppuun saakka kirjoilla Lahdessa? Oliko Espooseen muutto näpäytys Lahdelle ja lahtelaisille? Myllyvirta on ilmaissut harminsa lahtelaiseen tyytymättömyyteen, jossa on ”keskusteltu antoisasti” virheistä ja samalla jätetty monet hienot asiat vaille huomiota.

Päättäjät myöntävät, että itsensä ruoskimisen ja vähättelyn kulttuuri voi olla raskas.

– Nautitaan siitä, että joku epäonnistuu... Tällainen ilmapiiri on usein keskusteluissa ollut esillä.

Jyrki Myllyvirta asui Lahdessa Vesijärven äärellä. Viime vuoden lopulla hän muutti Espoon Tapiolaan. Kuva: Beni Köhler

Onko kaupunginjohtaja tympääntynyt lahtelaiseen mentaliteettiin?

– Taidan itsekin kuulua samaan kategoriaan. Ottaa välillä päähän, että vaikka Lahti tekee hienoja juttuja, joista otetaan mallia ympäri maailmaa, palaute on yllättävän nihkeää, yksi päättäjä harmittelee.

Vireänä espoolaisena eläkeläisenä Myllyvirta on luvannut vierailla säännöllisesti Lahdessa ja seurata valtuuston kokousten verkkolähetyksiä.

– Jännä nähdä, mitä hän rupeaa tekemään eläkkeellä, koska hän ei varmaan pysty lorvimaan.

– Jyrki ei ole työmääräänsä säästellyt. Luppoajan käsitettä hän ei varmasti edes tunne.

"Luontevaa"

Myllyvirran itsensä mukaan oli luontevaa muuttaa Espooseen, jossa perhe on aiemminkin asunut.

– Asumme 190 metriä siitä, missä asuimme, kun lapset syntyivät.

Myllyvirta tyrmää epäilyn, että muutto olisi ollut millään tavalla näpäytys Lahdelle.

– Pohdittiin, olisiko täällä ollut jonkinlainen boksi, mutta pendelöinti on sujunut ihan hyvin.

Lisää Myllyvirran ajatuksia erillisessä haastattelussa ensi viikolla.

Jyrki Myllyvirta

Lähes 11 vuotta Lahdessa

Syntynyt 17.9.1952 Helsingissä, oli kaksivuotias perheen muuttaessa Nousiaisiin Varsinais-Suomeen.

Ylioppilas Mynämäen yhteiskoulusta 1972.

Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 1983.

Työskennellyt tutkijana Tkk:lla, kauppa- ja teollisuusministeriössä, Teollisuuden keskusliitossa sekä pääministeri Harri Holkerin talouspoliittisena erityisavustajana.

Aloitti Lahden kaupunginjohtajana elokuussa 2007. Tätä ennen toimi 16 vuotta Mikkelin kaupunginjohtajana.

Puoluekanta kokoomus. Nousiaisten valtuustossa 1977–1980.

Ollut mukana monissa kansainvälisissä tehtävissä. Toiminut muun muassa EU:n Alueiden komiteassa.

Muutti viime vuoden lopulla Espoon Tapiolaan.

Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi