Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pyöräilevä johtaja kääntää Lahden Chicago-mainetta eduksi - "Pitää vaikuttaa nuoriin ja kääntää rosoisuus vetovoimatekijäksi"

Saara Vauramo rakastui Lahteen toisella silmäyksellä ja oli myymässä kansanopiston jugend-linnaa.

Saara Vauramon suhde Lhteen on vaihdellut inhon ja ihastuksen välillä. Kuva: Mirja Hussain

Saara Vauramon aamu alkoi vauhdikkaasti: kuudelta koira ulos, aamupalaa kahdeksaksi kouluun lähteville lapsille, työmatka pyörän selässä ja haastatteluun heti alkajaisiksi.

– Kahdeksan aamut ovat painajaisia, hän huokaa. Selviytymiskeinona on monta kuppia kahvia.

Tapaamme Lahden keskustakahvilassa, jossa on aamuvarhaisella jo yllättävän vilkasta.

Lahden ympäristöjohtajan päivästä on tulossa erityisen jännittävä: kohta selviää, onko Lahti finaalissa kilpailussa, jossa ratkeaa Euroopan vihreä pääkaupunki 2020. Lahti pääsi loppukierrokselle jo edellisellä kerralla, ja nyt hakemuksen taso on selvästi parempi, Vauramo kertoo. Iltapäivän puolella selviääkin, että jatkossa ollaan.

Päivän aikana on ohjelmassa keskusteluja kiertotaloushankkeista ja Lahden liikenneturvallisuudesta. Illalla on kiire kotiin lasten yllättävän menon vuoksi.

Kaksi arkea

Vauramo kuvaa elämäänsä viikkotahtiseksi: joka toinen viikko lapset asuvat hänen luonaan, joka toinen viikko isällään. Näin on jatkunut kaksi vuotta.

Lapsiviikkoa hän kuvaa intensiiviviikoksi. Joka toinen viikko on rauhallisempi eli työhön keskittyvä viikko.

– Arki sujuu, kun lapset liikkuvat itsenäisesti. Se on iso asia!

Vauramo on tyytyväinen myös kotikaupunkinsa luonnonläheisyyteen. Ensi vaikutelma ei kuitenkaan ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Se tapahtui vuonna 1999, kun tuore ylioppilas tuli mastokaupunkiin opiskelemaan ympäristöekologiaa. Asunto löytyi Hennalasta.

– Olin tottunut kaupungin vilinään, ja Lahden syksyiset kadut tuntuivat tyhjiltä. Se oli vähän pelottavaa, ja tylsää.

Vauramo olisi halunnut päästä opiskelemaan biologiaa Helsinkiin tai Jyväskylän yliopistoon. Lahti oli vasta kolmas vaihtoehto.

Opiskelut kuitenkin maistuivat ja opiskeluyhteisö oli mukava. Silti kaupunkia ei ollut ikävä, kun oli aika muuttaa takaisin.

– Vannoin, etten tule takaisin, mutta toisella kertaa huomasin, että tämä on tiivis kaupunki, jossa on ympärillä monimuotoinen luonto.

Paluun syynä vuonna 2004 oli jatko-opiskelupaikka Helsingin yliopistossa, samassa Lahden yksikössä. Myöhemmin vierähti vuosi kotona vauvojen kanssa ja useita vuosia väitöskirjan teossa. Tuolloin kaupungissa oli jo tuttavia, ja lisää kertyi, kun Vauramo astui politiikkaan Vihreiden edustajana.

Aleksi Mäntylä (vihreä valtuutettu) kysyi minua mukaan, ja vastasin heti ”kyllä”. Aleksi sanoi myöhemmin, ettei ketään ollut niin helppo saada suostumaan. Yllätys oli, että ääniä tuli niin paljon. Kuntapolitiikka avasi minulle kaupungin toimintaa ihan uudella tavalla.

Pyöräilyn edistäminen kohentaa kaupunkikuvaa monella tavalla, näkee Saara Vauramo. Kuva: Mirja Hussain

Uusi näkemys toriparkista

Valtuutettu Vauramolla oli vankka mielipide etenkin yhdestä asiasta: ei toriparkkia. Sittemmin näkemys on kääntynyt toisin päin: toriparkkia tarvittiin, jotta keskustaa päästiin kehittämään. Päätös toriparkin puolesta syntyi Lahden valtuustossa maaliskuussa 2012.

– Toriparkista saadaan velvoitepysäköintipaikkoja. Toriparkin myötä Lahteen on saatu satoja miljoonia euroja yksityistä rahaa keskustan täydennysrakentamiseen. Keskustan kehittäminen olisi voitu käynnistää jo kymmenen vuotta sitten, mutta onneksi nyt tapahtuu paljon.

Toiminta näkyy heti kahvilan edessä, jossa nostokurki kiskoo taloelementtejä ylös.

Pysäköintiratkaisujen jälkeen on helpompi kehittää muita liikkumismuotoja, näkee Vauramo.

– Joukkoliikenne uusittiin jo vuonna 2014, mutta edelleen on kehittämistarpeita. Nyt on saatava pyöräily ja autoilu erilleen, erityisesti keskustassa.

Esikuvana Kööpenhamina

Kestävän liikkumisen edistäminen on osa ympäristöjohtajan työtä, mutta pyöräilyn edistämisellä on muitakin ulottuvuuksia kuin pelkkä liikkuminen. Esimerkkinä on Kööpenhamina, joka nyt tunnetaan viihtyisänä pyöräilykaupunkina, mutta niin ei suinkaan ollut vielä 1960-luvulla. Kööpenhamina oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2014.

– Muutos tehtiin liikkumisen kautta. Se oli autoilukaupunki, mutta siellä tehtiin selkeä valinta edistää pyöräilyä.

Virkamiehen ja luottamushenkilön rooleissaan Vauramo tuntee julkisen päätöksenteon pitkät polut.

– Joskus kyllä turhaudun, olen tekijäihminen. Mutta minua suojelee se, että näen työni osana maailman pelastamista.

Lahden valtteja ympäristökilpailussa on monimuotoinen luonto. Kuva: Mirja Hussain

Jännittävä Chicago

Lahti ei ehkä koskaan pääse eroon Chicago-maineestaan, mutta sen ei tarvitse olla riippa, muistuttaa Vauramo.

– Chicago on kasvattanut suosiotaan ja kasvanut eläväksi musiikin, kulttuurin ja tapahtumien kaupungiksi. Lahden isoin ongelma on, ettei kaupunkia tunneta. Pitää tehdä kiinnostavia asioita ja kääntää rosoisuus vetovoimatekijäksi.

– Kotipaikkaa muuttavista kaksi kolmasosaa on alle 35-vuotiaita. Pitää vaikuttaa nuoriin. Ensi kokemus on hirveän tärkeä.

Esimerkiksi nuorten musiikkifestivaali Summer Up ja anime-tapahtuma Desucon ovat monelle ulkopaikkakuntalaiselle ensimmäinen kokemus Lahdesta.

Kööpenhamina todistaa, että myös pyöräilymyönteisyys houkuttaa nuoria.

Lue myös: Lahden toivotaan vetävän ympäristöpääkaupungin viittaa rohkeammin ylleen – "Täällä on erittäin hyviä projekteja"
 

Historiaa myytiin

Vauramon harrastuksista ehkä näkyvin liittyy Lahden Kansanopistoon, jossa on säätiön puheenjohtaja. Suhde alkoi noin viisi vuotta sitten.

– Melko pian eteen tuli talouden kuntoon saattaminen, joka on vaatinut kipeitäkin ratkaisuja.

Se tarkoitti oman jugend-talon myyntiä yksityiselle viime vuonna.

– Oli karmeaa luopua historiallisesta rakennuksesta, mutta toisaalta nyt nähdään, mitä muuta meillä on kuin paksut seinät. Tavoitteena on saada pian kaikki toiminnat saman katon alle. Vapaan sivistystyön merkitys voi tulevaisuudessa edelleen kasvaa.

Matkailua hillitysti

Vauramo tunnustaa lomailleensa viimeksi Thaimaassa. Se ei ole erityisen ympäristöystävällistä, minkä hän auliisti myöntää.

– En ole pyhimys ja pidän matkailusta, mutta voin tehdä ratkaisuja: lähdenkö kerran vuodessa vai kerran kymmenessä vuodessa.

Vauramo uskoo viihtyvänsä Lahdessa vielä vuosien kuluttuakin. Hän kuitenkin toivoo, että ympärille kehittyisi entistä vilkkaampi kaupunkikulttuuri.

Kuka?

Saara Vauramo

Syntynyt 1979 Turussa, muutti vauvana Vantaalle.

Opiskeli Lahdessa ja etäopiskeluna ympäristöekologiaa 1999-2004.

Tohtoriväitös 2011.

Hanketehtävään Lahden kaupungille 2011, kehityspäälliköksi 2013, Lahden ympäristöjohtaja 1.2. 2016

Lahden kaupunginvaltuutettu (vihr.) 2009–2012.

Kymmenvuotiaiden kaksosten äiti, asuu Jalkarannassa.

Täydennä lauseet

Ympäristöjohtaja jatkaa viittä ajatusta

Lahti on muuttunut 19 vuodessa monimuotoisemmaksi tapahtumien kaupungiksi.

Liikennejärjestelyitä pitää nyt tehdä, koska keskustan liikkumisen reitit ovat muutoksessa valtatie 12 muutosten ja Ranta-Kartanon rakentumisen vuoksi.

Lahden vahvuus Euroopan ympäristöpääkaupunki-kilpailussa on tiivis kaupunki ja kaikille saavutettavissa oleva upea luonto.

Nastolan liitos Lahteen näkyy kaupunkilaisten lähimatkailubuumina Nastolan alueen luontokohteisiin.

Paras tapa kehittää keskustaa on toteuttaa kaupunkitiloja, joiden äänimaailma, visuaalisuus, avoimuus ja turvallisuus houkuttelevat ihmisiä viettämään siellä aikaansa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi