Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hykyn kassasta puuttuu miljoonia: suljetaanko kunnissa kouluja ja alkavatko yt:t?

Hyvinvointiyhtymän valtuusto penäsi maanantain kokouksessa tietoa siitä, mistä rahat ensi vuoden menoihin otetaan. Toivottavasti ei ainakaan kunnilta, valtuutetut viestittävät. Keskussairaalan leasing-järjestely meni puihin ja valtion suunnalta raha ei liiku ennen sote-uudistuksen etenemistä, mutta toimitusjohtaja Eetu Salunen sanoo, että muitakin keinoja on vielä jäljellä. Peruspalveluiden saatavuus ja syrjäkylien toimipisteiden lakkauttaminen aiheuttavat närää kunnissa.

Toimitusjohtaja Eetu Salunen muistuttaa kuntia siitä, että kaikkea ei voi saada, vaan edessä ovat arvovalinnat. Kuva: Mirja Hussain

Hyvinvointiyhtymän valtuuston huoli kohdistui maanantain kokouksessa peruspalveluiden saatavuuteen. Toisaalta valtuutettuja huolestuttivat palveluverkon supistukset ja niihin liittyvät kiinteistöjen myynnit, ja toisaalta hoitoonpääsy yleensä.

Hyvinvointiyhtymä on linjannut, että esimerkiksi Hämeenkosken terveysasema Hollolassa ja Artjärven terveysasema Orimattilassa lopetetaan. Hollola on jo päättänyt myydä Hämeenkosken terveyskiinteistöt Attendolle ja Orimattilassa on menossa sama prosessi.

– Perusterveydenhuolto on monta kertaa luvattu laittaa kuntoon, mutta nyt Hämeenkosken, Orimattilan ja Asikkalan palveluita supistetaan ja samalla kulut nousevat. Yhtälöä on vaikea selittää kuntalaisille. Kunnillakaan ei ole mukava tilanne päättää kiinteistöjen myymisestä ja palveluiden ulkoistamisesta, Asikkalan Mira Nieminen (ps.) sanoo.

– Yhtymä antaa syrjäseuduille viestin, että tämän toimialan toiminta kyseisellä alueella ei kiinnosta. Pitäisi rakentaa oma palveluverkko, jossa kaiken hoidon saa yhdeltä tuottajalta. Hämeenkosken kiinteistöt on jo myyty, mutta muista paikoista pitäisi käydä keskustelua. Palvelu voi tulla alueille vaikka pyörillä, Martti Talja (kesk.) sanoo.

Talja huomauttaa myös, että uudesta kaupunginsairaalasta tulee yhtymälle huomattavia kuluja, vaikka kiinteistö hyödyttää pelkästään lahtelaisia.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen sanoo, että hänen mielestään kunnat ovat tehneet järkeviä päätöksiä myydessään kiinteistöjä. Kunnat ovat paketoineet terveysaseman ja asumispalvelut samaan kauppaan, koska pelkkä terveysasema ei houkuttelisi yksityisiä tuottajia.

Peruspalveluita vahvistettu

Yhtymän johdosta tyrmättiin ajatus siitä, että palveluiden saatavuus olisi merkittävästi huonontunut.

– Peruspalveluiden supistamisesta on puhuttu, mutta puhutaanko tiloista vai toiminnasta? Peruspalveluihin on lisätty lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia, ja palvelusetelikokeilun myötä peruspalveluiden saatavuus lisääntyy entisestään, terveys- ja sairaalapalveluiden johtaja Juhani Sand sanoo.

Ikääntyneiden palveluiden johtaja vs. Kimmo Kuosmanen sanoo, ettei myöskään kotisairaalan ja ensihoitokeskuksen mahdollinen yhdistyminen samaan organisaatioon tarkoita sitä, että kotisairaalapalvelut ja saattohoito olisivat loppumassa pohjoiselta alueelta Asikkalasta, Padasjoelta ja Hartolasta.

Toisaalta ensihoitokeskuksen pitkät jonot ovat tosiasia, eikä Lahti ole ennestäänkään saanut kiitoksia hoitoonpääsyn nopeudessa.

Taloustilanne surkea

Valtuustoa puhutti myös hyvinvointiyhtymän hälyttävä taloudellinen tilanne. Tämän vuoden talousarviossa oli 15 miljoonaa euroa niin sanottua kasvurahaa, josta puuttuu kuntien muutettujen maksuosuuksien ja valtiolta saadun palvelusetelipilottia varten annetun rahan jälkeen 5,7 miljoonaa euroa. Puuttuvat miljoonat olisi saatu kokoon esimerkiksi keskussairaalan rakennuksen panttaamisella, mutta rahoitusratkaisu ei toteudu sote-investointeja rajoittavan lain takia.

Kuva: Anssi Hietamaa

Puuttuvat rahat saataneen tänä vuonna kasaan esimerkiksi kiinteistöjen ja liikelaitosten myymisellä, joista tulee tietoa lähiaikoina, mutta ensi vuosi tulee olemaan äärimmäisen tiukka. Salunen sanoo, että vielä ei tiedetä, mistä rahat revitään ensi vuodelle.

– On tehtävä arvovalintoja, kaikkea ei voi saada, Salunen sanoo.

Kaikki keinot käyttöön

Hollolan Outi Brax (vihr.) muistuttaa, että kunnat ovat antaneet terveyspalveluiden päätäntävallan yhtymälle siinä uskossa, että peruspalveluista huolehditaan.

– Miten ensi vuoden alijäämä hoidetaan niin, etteivät kunnat joudu leikkaamaan muista peruspalveluista kuten vaikka kyläkouluista? Brax kysyy.

Mira Nieminen kysyy onko mahdollista, että yhtymässä alkavat henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Salusen mukaan rahoituksen ratkaisemiseksi on vielä lukuisia muita keinoja. Kehitysprojekteista tärkeimmät ovat ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen lisääminen, yhtymän tuottavuuden kasvattaminen ja erityisryhmien, kuten vammaisten, päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä lastensuojelussa olevien kevyempi asuminen, eli raskaita sijoituksia vältetään.

Skinnari sanoo, että myös asiakasohjausta ja yhden luukun periaatetta kehitetään, vaikka järjestelmän luominen rajatuilla resursseilla onkin vaikeaa.

Vilkkaan talouskeskustelun jälkeen Sirkku Hildén (sd.) esitti, että valtuusto palauttaa kasvurahoitusta koskevan tilannekatsauksen valmisteluun ja edellyttää hallitukselta selkeää euromääräistä suunnitelmaa kesäkuun valtuustoon mennessä. Samalla toimitusjohtaja velvoitetaan toimeenpanemaan omaisuuden ja liiketoiminnan myyntejä puuttuvan kasvurahoituksen hankkimiseksi kesäkuun valtuustoon mennessä.

Valtuustolle tuodaan tarkat tiedot kauppojen sisällöstä. Hildénin esitys hyväksyttiin kokouksessa äänestyksen jälkeen. Talja ilmoitti vastustavansa esitystä, koska tarkkaa tietoa kasvurahoituksesta ei mitenkään voida saada ennen kesäkuuta.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X