Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän suunnitelmat pettivät - budjettiin repesi miljoonien eurojen aukko

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä joutuu luopumaan suunnitelmastaan pantata sairaalakiinteistö velan vakuudeksi. Päättäjillä on perin vähän aikaa pohtia, millä talous nyt aiotaan turvata. Se tiedetään jo, millä taloutta ei turvata.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän talous on ahdingossa. Ensi vuonna alkava keskussairaalan laajennus toteutetaan velkavetoisesti ja rahanreikiä riittää paljon muuallakin. Palveluista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän on pikaisesti löydettävä uusia keinoja toimintansa rahoittamiseen. Sairaalakiinteistön panttaaminen pankkilainan saamiseksi kaatui valtiovarainministeriön kielteiseen kantaan. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Lahti.

Hyvinvointiyhtymässä on kehitelty suunnitelmaa sairaalarakennusten panttaamisesta, jotta talous kyettäisiin turvaamaan lainarahalla. Palveluita olisi jatkettu nykyisissä tiloissa rahoituslaitoksen vuokralaisena, kunnes laina olisi tullut maksetuksi.

Suunnitelma oli eräänlainen b-vaihtoehto, koska Päijät-Hämeen kunnat eivät ole olleet halukkaita kaivamaan kuvettaan hyvinvointiyhtymää varten yhtään nykyistä enempää.

Lähestyvän sote-uudistuksen kannalta rahoitusmalli olisi kuitenkin sitonut maakuntaa liian pitkäksi ajaksi. Ylen uutisen mukaan tällainen lopputulos olisi voinut olla sote-investointeja rajoittavan lain vastainen.

Ensi vuosi on jo vaikea

Yhtymän hallituksen on etsittävä talouden korjaamiseksi vaihtoehdot, jotka sitten viedään valtuuston päätettäväksi. Hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnari (sd) arvioi, että hyvinvointiyhtymän talous selviää vielä tästä vuodesta, mutta jo ensi vuonna tilanne on vaikeampi.

– Jos meillä on nyt 15 miljoonan euron käppi eli aukko, niin tarvitaan voimakasta lisärahoitusta tai muita radikaaleja ratkaisuja.

Skinnarin mukaan talouden korjausliike ei kuitenkaan tarkoita palveluiden leikkaamista, mikä olisi helpoin tapa.

– Sen osaavat kaikki. Se ei kuitenkaan ole strategiamme mukaista ja sellaista en tule esittämään.

Mitä sitten tehdään?

Skinnari ei kuitenkaan halua vielä ottaa kantaa, mitä hän sitten aikoo esittää. Vaihtoehtoja on hänen mukaansa paljon, ja nyt päättäjien on palattava niiden pariin.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja huomauttaa, että kunnat ovat sote-uudistuksen lähestyessä pyrkineet vähentämään sote-menojaan. Hyvinvointiyhtymän kannalta tämä linja tekee ongelman entistä vaikeammaksi.

– Se aiheuttaa meille kuoleman laakson.

Perustavoitteet pysyvät toistaiseksi ennallaan. Niitä ovat Ville Skinnarin mukaan kotihoidon ja perusterveydenhuollon kohentaminen sekä terveyspalveluiden vakioasiakkaiden entistä parempi auttaminen. Myös henkilöstön palkkausta on yhtenäistettävä vaikka muutos nielee paljon rahaa.

– Meillä on nyt ihmisiä, jotka saavat samasta työstä eri palkkaa.

Lahtelainen kansanedustaja Martti Talja (kesk.) arvioi huhtikuun 11. päivän Etelä-Suomen Sanomissa hyvinvointiyhtymän talouden olevan kriisissä. Hänen mukaansa maakunnan rahoitustilannetta ei pitkän päälle ratkaista lainarahalla. Taljan mukaan valtion tulisi kiinnittää huomiota Päijät-Hämeen ahdinkoon.

Palvelut säilyvät

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtaja Juhani Sand arvioi Skinnarin tavoin, ettei taloutta lähdetä tasapainottamaan karsimalla palveluita. Niiden saatavuutta on päinvastoin tarkoitus lisätä. Potilasmaksujen korottaminenkaan ei ainakaan nyt ole ajankohtainen keino.

Samoin henkilöstön lomauttaminen tai vähentäminen on poissuljettu vaihtoehto, koska yhtymän työntekijämäärä on Sandin mukaan viritetty tiukaksi.

Ensi vuodelle alkavaksi suunniteltu Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennus on tarkoitus viedä maaliin suunnitellulla tavalla. Rahoitusvaihtoehto on valmiina.

– Ministeriöön on lähtenyt uusi poikkeuslupahakemus. Siihen on rastitettu vaihtoehto, että rakennus tulee kuntayhtymän omistukseen. Se tarkoittaa perinteistä taselainaa, sanoo Juhani Sand.

Takaus parempi vaihtoehto

Kuntayhtymien lainoissa rahoittajat haluavat käyttää mieluummin takauksia kuin panttauksia.

– Rahoituslaitokset suosivat kunnan takausta juuri siitä syystä, että kunnalla on julkisoikeudellinen status (so. asema) ja verotusoikeus, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Vaine.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X