Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Alaikäiset turvapaikanhakijat kärsivät stressistä - "joutuvat kohtaamaan asioita, joita kantaväestö ei koe koskaan"

"Meillä asuu suuri joukko murrosikäisiä, jotka tarvitsevat rajoja, rakkautta ja tulevaisuuden näkymiä", Hartolan perheryhmäkodin johtaja Sirpa TölkköTölkkö kertoo.

Vain vuodeksi kerrallaan myönnettävät oleskeluluvat ja muu epävarmuus omasta tulevaisuudesta nostattaa nuorissa tuskaa ja huonovointisuutta, korostaa Hartolan perheryhmäkodin johtaja. Kuvan opetustilanne ei ole Hartolasta. Kuva: Katja Luoma

Hartolan ryhmäkoti ry:n perheryhmäkoti Hartolan keskustan kupeessa ei eroa ulkoisesti mitenkään ympäristöstään.

Vaikka perheryhmäkodin asukkaiden taustat ovat epätavallisia, ei elämä sitä monin osin ole. Perheryhmäkodin 19 nuorta käyvät koulussa ja elävät solumaisesti pitäen huolta arkisista asioista aikuisten ohjaajien valvovan silmän alla.

Se, että nuoret ovat Suomeen 13–15-vuotiaina yksin tulleita turvapaikanhakijoita, näkyy kuitenkin väistämättä arjessa.

– Meillä asuvat nuoret joutuvat kohtaamaan asioita, joita kanta­väestö ei koe koskaan. Se aiheut­taa nuorille valtavasti stressiä, kuvailee perheryhmäkodin johtaja Sirpa Tölkkö.

Vajaa viikko sitten uutisotsikoihin päätyi tilanne vuoden takaa. Erimielisyys arkisesta asiasta päättyi lopulta siihen, että perheryhmäkodin alaikäinen asukas uhkasi ohjaajaa veitsellä. Asukas tunnusti teon, mutta kertoi, ettei hänen tarkoituksenaan ollut vahingoittaa.

Käräjäoikeus on käsitellyt jutun, eikä Tölkkö halua palata sen yksityiskohtiin. Hän kuitenkin korostaa, ettei perheryhmäkodissa työskennellä pelon ilmapiirissä.

– Meillä asuu suuri joukko murrosikäisiä, jotka tarvitsevat rajoja, rakkautta ja tulevaisuuden näkymiä, Tölkkö kertoo.

Suurin osa perheryhmäkodin asukkaista on saapunut Suomeen syksyllä 2015. He ovat siis eläneet jo useita vuosia vieraassa kulttuurissa ilman omia vanhempia.

– Se aiheuttaa kasvukipuja, joita murrosiässä on muutoinkin.

Epävarmuutta tulevaisuudesta

Tölkkö ymmärtää, että ulkopuolisen silmin nuorten asiat ovat hyvin. Osalla nuorista perhe kuitenkin elää edelleen vaarallisissa olosuhteissa lähtömaissa, osa on menettänyt vanhempansa kokonaan.

Myös oma tulevaisuus on epävarma, sillä suurimmalle osalle perheryhmäkodin nuorista on myönnetty oleskelulupa vain vuodeksi kerrallaan.

– Epävarmuus nostattaa hirvittävää tuskaa ja huonovointisuutta.

Tölkön mukaan vain noin neljäsosa Hartolassa asuvista nuorista on saanut neljän vuoden oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Suurin osa saa oleskeluluvan vuodeksi kerrallaan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.

– Ennen syksyä 2015 yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskelulupia myönnettiin 1–4 vuodeksi, ja nuoret saivat pitkiä oleskelulupapäätöksiä. Nyt saman ulkomaalaislain puitteissa toimitaan siis toisin.

Perheryhmäkotiin saapui nelisen viikkoa sitten rypäs oleskeluluvan jatkohakemusten päätöksiä. Oleskeluluvat on myönnetty, mutta pitkän käsittelyajan vuoksi ne päättyvät jo marraskuun lopussa.

– Kuka jaksaa suunnitella elämäänsä, kun epävarmuuden ovi on koko ajan auki?

Tölkön mukaan nuoret joutuvat jatkuvasti pohtimaan, ovatko he riittävän hyviä, aktiivisia, syntyykö ystävyyssuhteita, miten he oppivat kielen ja selviytyvätkö he opinnoistaan.

Töitä toivotaan kesäksi

Perheryhmäkodin arkeen on luvassa muutoksia, kun kesällä joukko nuoria täysi-ikäistyy. Heinäkuusta lähtien perheryhmäkotiin jää enää kuusi ryhmäpaikkaa ja 13 paikoista muuttuu tukiasumisen paikoiksi.

Neljä nuorista käy parhaillaan 8. luokkaa Hartolan yhtenäiskoulussa. Nuorista 15 opiskelee aikuisten perusopetuksessa, joka päättyy marras-joulukuussa. Opintojen päättymisen jälkeen nuoret alkavat etsiä opiskelupaikkoja Hartolan ulkopuolelta.

– Viime kesänä kaikki meidän nuoret olivat kesätöissä, ja töihin he toivovat pääsevänsä myös tänä kesänä.

Turvapaikanhakijat

Oleskelulupien pituus vaihtelee

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut saa joko turvapaikan, toissijaista suojelua tai oleskeluluvan.

Turvapaikka myönnetään neljäksi vuodeksi. Myös oleskeluluvan voi saada neljäksi vuodeksi, kun se myönnetään toissijaisen suojelun perusteella henkilölle, jota uhkaa kotimaassa esimerkiksi kuolemanrangaistus tai kidutus.

Oleskeluluvan voi saada vuodeksi kerrallaan yksilöllisestä inhimillisestä syystä, jos kielteinen päätös nähdään ilmeisen kohtuuttomana.

Oleskeluluvan voi saada enintään vuodeksi myös silloin, jos hakijaa ei voida terveydellisistä syistä palauttaa tai jos lupa myönnetään työn tai opiskelun perusteella.

Sari Asikainen
sari.asikainen@itahame.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X