Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Umpilahtelainen brassihyökkääjä haukkuu Lahden torin ilmeen, mutta uskoo FC Lahden mestaruuteen

Mamma Marian ravintoloitsijan Luciano Martinsin mielestä Lahden tori on ruma kuin mikä. Hänen mielestään torilla pitäisi olla ihmisille jotain houkuttelevaa. Martins toivoo myös, että Kisapuiston olosuhteet saataisiin vihdoin kuntoon.

Lahti on Luciano Martinsille ”tuttu ja turvallinen”. Kuva: Mirja Hussain

Luciano Martins lukeutuu niihin harvoihin jalkapalloilijoihin, jotka ovat pelanneet niin Reippaassa, Kuusysissä kuin FC Lahdessa. Peliuransa jälkeen hän toimi pitkään FC Lahden apuvalmentajana. Runsaan kymmenen viime vuoden aikana Martins on tullut tunnetuksi myös ravintola Mamma Marian osaomistajana.

Martins tuli Lahteen ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja pelasi Reippaassa kaksi kautta ykkösdivisioonaa. Hän teki 34 ottelussa 23 maalia, jonka jälkeen hyökkääjän tie vei Portugalin ja Saksan pääsarjoihin.

Maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Martins palasi Tampereen Ilveksen kautta Lahteen. Perin juurin lahtelaistunut brassi tuntuu kuuluvan kaupungin vakiokalustoon vähän samalla tapaa vesiurut tai lihamuki.

– On vaikea löytää paikkaa, jossa ei joku tulisi morjenstamaan, Martins sanoo.

Arvalla Suomeen

Lahteen Martinsin toi alun perin sattuma, tarkemmin sanottuna paperilapuilla suoritettu arvonta, jossa Lahti voitti Hong Kongin.

– Lento Brasiliasta Suomeen oli siihen aikaan halpa. Tänne oli hyvä tulla. Tulimme Thaimaan kautta, ja Suomen toukokuu oli vähän kylmä. Oli hienoa, kun oli puhdas maa ja paljon järviä ja metsää.

Kauden 1986 päätteeksi Reipas nousi pääsarjaan.

– Olimme ihan ylivoimaisia. Sen jälkeen vaihtoehtoina olivat Sveitsin ja Portugalin pääsarjat. Lähdin Portugaliin Portimonenseen. Oli hieno tarina olla ykskaks pelaamassa, kun stadionit olivat täynnä ja vastassa oli isoja seuroja. Se oli hieno kokemus nuorelle pojalle.

Portugalista Martins poimittiin Saksan Bundesliigassa ensimmäistä kertaa pelanneen FC 08 Homburgin riveihin.

– Olin ensimmäinen brasilialainen Bundesliigassa. Se oli aika hyvä saavutus. Kiinnostus eteläamerikkalaisia pelaajia kohtaan tuli vasta myöhemmin. Oli hyvä avata markkinat muille.

Lahti on tuttu ja turvallinen

Suomeen Martins palasi vuonna 1992 ja Lahteen 1994.

–Ikää alkoi tulla, ja olin vähän väsynyt muuttamaan maasta ja kaupungista toiseen. Halusin maahan, jossa voisi yrittää jotain jalkapallouran jälkeen. Ilves oli ihan okei, mutta halusin palata Lahteen. 

Lahti on Martinsille ”tuttu ja turvallinen”.

– Se on sitä mitä haen.

Kuusysissä Martins pelasi kolme kautta. Sen jälkeen hän oli nostamassa FC  Lahtea liigaseuraksi. Mikä on kolmesta lahtelaisseurasta on brassihyökkääjälle kaikkein rakkain?

– Kaikilla on jotain hyvää, mutta FC Lahti oli hyvä idea ja tarina. Kaksi vihollista meni yhteen. Ehkä FC Lahti on kaikkein rakkain, koska olin mukana, kun seura perustettiin. On hyvä juttu, että on yksi vahva seura, joka on päässyt myös Eurooppaan.

Peliuransa jälkeen Martins toimi pitkään valmennustehtävissä FC Lahdessa.

– Se oli hyvä kokemus. Veri vetää yhä valmennushommiin, mutta yritys vie liikaa aikaa. Valmennusta pitäisi tehdä ajan kanssa, ettei tarvitse juosta paikasta toiseen.

Ravintolan osakkaaksi

Martins lähti torin laidalla sijaitsevan Mamma Marian osakkaaksi reilut kymmenen vuotta sitten. Vuonna 1995 perustettu ravintola toimi alun perin Vesijärvenkadulla.

– Vesijärvenkadulla oli vähän yli 30 asiakaspaikkaa. Vapaudenkadulla paikkoja olisi aluksi alle sata, mutta nyt niitä on lähes 130. Tänne mahtuu isokin porukka.

Mamma Maria on ollut Martinsille alusta lähtien kuin toinen koti. Kuva: Mirja Hussain

Italialaisravintola on ollut Martinsille alusta lähtien kuin toinen koti.

– Kun ensimmäistä kertaa Lahteen, pastaa oli vaikea saada. Olin iloinen, kun Mamma Maria avattiin. Ennen kuin menen johonkin kaupunkiin, katson aina missä on lähin italialainen ravintola.

Italialaisuutta pidetään ravintolassa vahvasti esillä.

– Meillä on tällä hetkellä 5–6 italialaista työntekijää. Koskaan ei ole ollut näin montaa.

Mamma Marialla on vakiintunut asiakaskunta

– Monet ovat käyneet jo lapsena ja saaneet tikkarin. Nyt annamme tikkareita heidän lapsilleen ja toivottavasti myöhemmin lapsenlapsille.

Martins omistaa ravintola pyörittävästä yrityksestä kolmasosan.

– Tärkeää on hoitaa ravintola kunnolla. Sitä on tosi vaikea monistaa. Salaatinkastike on mennyt hyvin kaupaksi. Myös jäätelöllä on hyvä kysyntä.

"Tori on ruma"

Mamma Marian kulmapöydän ikkunasta näkyy toriparkin sisäänkäynnin harmaa sinkkiseinä. Martins sanoo olevansa pettynyt kauppatorin ilmeeseen.

– Tori olisi tarvinnut jotain muuta. Se on ruma kuin mikä. Ikkunasta näkyy harmaata. Pitäisi olla jotain houkuttelevaa ihmisille.

Torille joulukuussa avattu luistelurata on Martinsin mieleen. Se sai hänet kokeilemaan ensi kertaa luistelua.

– Pitkän aikaa mietin, että koska menen. Otin tyttären mukaan ja menimme ostamaan luistimet. Ensimmäisellä kerralla olin kuin pikkulapset. Sitten tasapaino löytyi. Olin luistelemassa myös Kisapuistossa ja Vesijärven jäällä. Kävin yhteensä kymmenkunta kertaa. Kokeilin mailaakin, mutta se ei ollut kauhean helppoa.

Luistelusta innostuneena Martins päätti ottaa haltuun myös hiihtohommat.

– Tarkoitus oli mennä hiihtämään ensi vuonna, mutta aikaistin sitä jo tälle talvelle. Kävin neljä kertaa hiihtämässä.

Liittyvätkö talviliikuntaharrastukset siihen, että hait ja sait viime vuonna Suomen kansalaisuuden?

– Joo joo, nyt kun ollaan suomalaisia, on ihan kiva... Täytyy kysyä Jari Mantilalta muutama tunti mäkihyppyharjoitusta. Nyt kun pysyn suksien päällä, voin mennä hyppäämään pikkumäestä. Kyllä mä alas pääsen.

"Vähintään mitali"

Jalkapalloa Martins käy potkimassa hauskanpitomielessä.

– En halua enää kilpailla vaan ainoastaan harrastaa. Jos menee porukan kanssa pelaamaan, se menee aina kilpailun puolelle. Olen kilpaillut ihan tarpeeksi.

Luciano Martins pelasi FC Lahden paidassa yhteensä 54 ottelua vuosina 1997-1999. Kuva: Vesa Tapiola

FC Lahden sunnuntaina käynnistyvää kautta Martins odottaa innolla. Hän pitää mitalia vähimmäistavoitteena. 

– Ensimmäisissä peleissä on ollut yleensä aika huono kenttä. Nyt tekonurmi ainakin on kunnossa. Kotikenttäetuun ei ole voinut aikaisemmin luottaa, mutta nyt se voi ratkaista.

Tekonurmi on Martinsin mielestä hyvä ratkaisu Suomen oloihin.

– Jos tekonurmien kehittämisen hylkäisi, hylkäisi tulevaisuuden. Tekonurmi ei ole paras, mutta on paras vaihtoehto. Suomen jalkapallokalenteria voidaan siirtää enemmän talvikaudelle, jos kehitetään katettuja stadioneja.

Martins toivoo, että Kisapuiston olosuhteet saataisiin vihdoin kuntoon.

– Olisi ihan kiva, jos olisi hyvä pelata, mukava istua ja palvelut pelaisivat. Jotain pitää tehdä. Muut kaupungit ovat vähän edellä. Lahti on urheilukaupunki eikä voi jäädä taakse.

Ex-maalitykki

Luciano Luís Turconi Martins

Syntyi 3.3. 1963 Porto Alegressa Brasiliassa.

Entinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Pelipaikka hyökkääjä. Pelasi Lahdessa Reippaassa, Kuusysissä ja FC Lahdessa yhteensä 151 ottelua. Teki niissä 74 maalia.

Ravintola Mamma Marian osakas.

Asuu tyttärensä kanssa Lahden keskustassa.

Vapaa-ajalla potkii palloa, pelailee tennistä ja käy salilla

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi