Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän säästötavoitteet olivat äärimmäisen tiukalla: "Pihiyden keskipiste siirtynyt Laihialta tänne"

Hyvinvointiyhtymä sai tehtyä ensimmäisenä vuotenaan huomattavat säästöt, vaikka alkuperäinen, kuntien asettama tavoite oli vieläkin suurempi. Päijät-Hämeen terveydenhuolto oli jo ennestään maan halvin. Toimitusjohtaja Eetu Salunen sanoo, että säästöjä tehtiin jo liikaakin ja liian nopeasti, ja se näkyy niin terveysasemilla kuin Akuutti24:ssäkin. Tänä talvena piinanneista tietojärjestelmäongelmista taas saatetaan tehdä jopa rikosilmoitus. Hykylle koitui ongelmista miljoonatappiot.

Päivystykseen on tuotu tietokonetomografia vaativa potilas. Kuva: Katja Luoma

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä onnistui ensimmäisenä toimintavuotenaan tahkoamaan miljoonien säästöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot laskivat Päijät-Hämeessä 11,2 miljoonaa euroa vuodesta 2016. Summa vastaa 1,6:ta prosenttia yhtymän budjetista. Koska vertailukelpoista tilinpäätöstä ajalta ennen yhtymää ei ole, hyvinvointiyhtymä teetätti selvityksen ulkopuolisella Nordic Healthcare Groupilla.

Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen huomauttaa, että todelliset säästöt ovat vielä tätäkin suuremmat, sillä terveydenhuollon menot kasvavat joka vuosi. Kasvupainetta on noin 20 miljoonaa euroa joka vuosi.

– 11 miljoonan euron säästö on oikeasti 31 miljoonaa euroa. Tämä pystyttiin säästämään terveydenhuollosta, joka oli kiistatta jo ennestään Suomen halvin, Salunen sanoo.

Salunen toteaa kuitenkin, että säästöjä tehtiin liikaa ja liian nopeasti.

– Palvelutaso on Päijät-Hämeessä niukka, hammaslääkäri- ja terveyskeskuspalveluita on täällä vähemmän kuin muualla. Myös vanhus- ja omaishoidon kriteerit ovat koko maan tiukimmat.

Päijäthämäläisille ihmisille on näkynyt erityisesti päivystykseen tehty raju leikkaus, jonka takia Akuutti24:n henkilökuntamäärä tippui ja odotusajat pitenivät.

– Tämä on osoitus siitä, että tilapäisiä säästöjä pystyy tekemään, mutta kestävästi kuluja voidaan hillitä satsaamalla enemmän perustason palveluihin ja terveyden edistämiseen, Salunen sanoo.

Kovat säästötavoitteet

Salunen sanoo, että omistajakunnat tekivät "aikamoisen tempun" asettaessaan heti ensimmäiselle vuodelle 2,75 prosentin säästötavoitteen.

– Vaikuttaa siltä, että pihiyden keskipiste on siirtynyt Laihialta tänne, Salunen sanoo.

Saavutetut säästöt jäivät jälkeen tavoitteesta, koska edellinen valtuusto ei kyennyt viime keväänä tekemään päätöksiä vuodeosastojen sulkemisista ja ensihoidon rakennemuutoksista suunnitellussa aikataulussa.

Ensi vuoden talousarviota aletaan neuvotella kuntien kanssa tämän kevään aikana. Salunen arvioi, että luvassa on kova vääntö.

– Ensi vuodelle on valtavat kustannuspaineet tavallisen kasvupaineen päälle. Tulossa on kunta-alan palkkaratkaisu, palkkaharmonisaatio yhtymässä ja Lahden kaupunginsairaalan toisen osan vuokra.

Jos kunnat suostuvat kasvattamaan menoja vain yhdellä prosentilla, tulojen ja menojen erotus on 15–20 miljoonaa euroa.

– Vuodesta 2019 ei selvitä millään ilman merkittävää lisärahoitusta, Salunen sanoo.

Kulut kasvavat

Salunen miettii, onko kunnissa ymmärretty, kuinka paljon sote-kulut tulevat nousemaan väestön ikääntyessä. 80-vuotias ihminen käyttää terveydenhuollon varoja kymmenen kertaa enemmän kuin 50-vuotias. Vuonna 2040 rahaa menee soteen kaksi kertaa enemmän kuin nyt.

– Ikääntymisen lisäksi kasvupainetta tulee palkankorotuksista, inflaatiosta ja palvelujen lisäämisestä. Sotessa pitää juosta lujaa, että pysyy edes paikallaan. Osa päättäjistä ei tätä ymmärrä, tai halua ymmärtää, Salunen toteaa.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluita on pystytty tuottamaan niin halvalla, koska sieltä täältä on karsittu. Päijät-Hämeessä esimerkiksi henkilökuntaa saa palkattua työehtosopimuksen minimipalkalla, mikä ei onnistu enää pääkaupunkiseudulla. Silti vuonna 2017 yhtymän henkilöstömäärä laski 300 henkilötyövuotta.

Palveluiden edullisuutta kuvaa sekin, että maakuntauudistuksen jälkeen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin rahoitus nousee 41,6:lla miljoonalla eurolla vuodessa. Sairaanhoitoa tuotetaan siis koko ajan yli 40 miljoonaa halvemmalla kuin laskennallisesti tällaisessa maakunnassa kuuluisi.

Kuva: Anssi Hietamaa

Järjestelmäongelmista tulossa jälkipyykki

Vuoden 2017 säästöjen takana on palvelurakenteen muutos, joka toteutettiin erityisesti perhe- ja sosiaalipalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. Tässä yhteydessä suljettiin muun muassa vuodeosastoja. Keskussairaalan tuottavuus saatiin myös nousemaan ja hallintokuluja laskettiin.

– Palvelurakenne keveni ja palvelutaso yhtenäistyi. Tehtiin myös tietojärjestelmien yhdistyminen, vaikka se sitten menikin osittain reisille, Salunen sanoo.

Järjestelmän toimittaneen Tiedon kanssa hyvinvointiyhtymällä on edessä vielä pitkät selvitykset. Huhtikuussa valmistuu arvio siitä, paljonko tietojärjestelmäongelmat ovat maksaneet yhtymälle. Tiedon suuntaan kaikki maksut on jo jäädytetty.

– Tuottavuus on laskenut ongelmien takia ja siinä puhutaan joka tapauksessa miljoonista. Tieto on kiistatta lykännyt meille vaarallisen tuotteen ja tulemme esittämään siitä perustellut vahingonkorvausvaateet, Salunen sanoo.

Vaateissa huomioidaan myös hyvinvointiyhtymän kärsimä maineen menetys.

– Sekin pitää selvittää, onko tapauksessa aihetta rikosilmoitukseen, Salunen sanoo.

Lue myös: Haittaohjelman aiheuttamat kulut lankeavat Lahden maksettaviksi
 

Suomen tuottavin sairaala

Onnistumiseksi Salunen laskee sen, että hoitoon pääsy on nopeutunut kaikkialla paitsi Akuutissa. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä nousi, mutta kustannukset laskivat ja myös siellä hoitoonpääsy nopeutui.

– Se on aivan jäätävä suoritus, Salunen sanoo.

Päijät-Hämeen keskussairaala on Suomen tuottavin sairaala. Tuottavuus kertoo nimenomaan siitä, että palveluihin pantu raha on tuonut tulosta.

Epäonnistuminen taas oli se, että kevyitä palveluita ei pystyttykään lisäämään ja yhtiöitetyt palvelut, eli Provincia, Päijät-Hämeen laitoshuolto ja Päijät-Hämeen ateria eivät onnistuneet tehostamisessa. Myöskään kuntien maksuosuuksien arviointi ei onnistunut, vaan maksuosuudet ylittivät alkuperäisen talousarvion 9,6:lla miljoonalla eurolla.

Kiire oli kova

Kunnat ovat napisseet siitä, että yhtymä ei ole tiedottanut talouslukuja tarpeeksi nopeasti. Salunen sanoo, että reaaliaikaiseen talouden seurantaan pääseminen ei ole mahdollista, mutta nykyistä nopeampaan kuitenkin. Niin kunnat kuin asiakkaatkin ovat ihmetelleet, miksi yhtymän toiminnassa on vieläkin kangertelua ja iso osa integraatiota toteuttamatta, vaikka yhtymä on ollut toiminnassa jo vuoden ja neljä kuukautta.

– Kunnilla oli harhaluuloja siitä, miten nopeasti toiminta saadaan käyntiin. Fiksua olisi ollut aloittaa vasta vuoden 2018 alusta. Liikaa kiirettä on pidetty, muutokset pitäisi tehdä kestävästi ja peruspalvelut laitettava kuntoon, Salunen sanoo.

Lue myös: Vaarassa olevien määrä putosi - Lifecare-potilastietojärjestelmän lääkelistavirheet koskevat 30 potilasta
Kuva: Anssi Hietamaa
Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi