Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Henki kuntien välillä on parempi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä" – konsultti patistaa yhteistyöhön, jotta alisuorittaminen loppuisi

Päijät-Hämeen kunnat ovat tiivistämässä yhteistyötään pysäyttääkseen väestötappion ja parantaakseen alueen työllisyyskehitystä. Päätökset tehdään kevään aikana.

Kauppakeskus Trion Visit Lahti -infopisteessa tiistaina käynyt Emelda Sceda sai Lahti-tietoa matkailuneuvonnan asiantuntijalta Johanna Karhulta. Kuva: Sami Kuusivirta

Väestötappio ja muuta maata hitaampi työllisyyskehitys ajavat Päijät-Hämeen kuntien nykyistä tiiviimpään elinkeinotoimen yhteistyöhön. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI esittää, että maakunnan kymmenen kuntaa (mukana myös Kymenlaaksosta siirtyvä Iitti) yhdistäisivät voimansa sekä uudessa matkailuyhtiössä että uudessa elinkeinoyhtiössä.

– Päijät-Hämeen pitää pärjätä paremmin kuin tähän asti. Voi sanoa, että Päijät-Häme on alisuorittanut kilpailukyvyssä verrattuna muihin maakuntiin ja kaupunkiseutuihin. Alue pitää tietyllä tavalla keksiä uudelleen, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo.

Seutujen välisessä kilpailussa on Antikaisen mukaan ollut 2000-luvulla yllättäviäkin voittajia.

– Esimerkkeinä ovat Seinäjoen ja Kokkolan seudut. Miksei tähän rimpsuun voisi lisätä 2020-luvulla myös Lahden seudun?

"Nakertava kilpailu turmiollista"

MDI selvitti elinvoimapalveluiden organisoimista Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta. Selvitystarpeen taustalla oli Hollolan kunnan viime kesänä tekemä päätös irtisanoa rahoitussopimus markkinointiyhtiö Lahti Regionin kanssa. Kunta kertoi haluavansa arvioida, miten viestintä ja markkinointi jatkossa hoidetaan.

Yhteistä säveltä etsittiin tammikuussa järjestetyssä laivaseminaarissa. MDI:n konsultit ovat vierailleet kaikissa maakunnan kunnissa. Antikaisen mukaan yhteistyöhalua löytyy paljon.

– Väitämme, että henki kuntien välillä on parempi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. 19. huhtikuuta ja siitä eteenpäin mitataan, miten vahva tahto on, hän toteaa kuntien välisiin jatkoneuvotteluihin viitaten.

MDI:n esittämä ratkaisu poikkeaa alueellisen kehittämisen valtavirrasta. Antikaisen mukaan monilla seuduilla kehittämisyhtiöt operoivat vain ydinkaupunkiseudulla.

– Sen jälkeen on lähes muuri rakennettuna muun alueen väliin. Koko maakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen on huomattavasti parempi tie kuin sisäinen nakertava kilpailu, joka on turmiollista kaikille.

Lahdesta tulee aito yliopistokaupunki

Aluetutkija Timo Aro on listannut viisi asiaa, joiden varaan Lahden seutu voi rakentaa tulevaisuuttaan. Näitä ovat kiertotalous, ydinkaupunkiseudun vetovoiman vahvistaminen, sijaintietu, osaamispohjan monipuolistaminen ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen.

MDI:n neuvonantaja Eero Holstila pitää isona mahdollisuutena sitä, että Lahdesta tulee Lut-yhteistyön ansiosta virallisesti yliopistokaupunki.

– Tämä on aikamoinen mahdollisuus mielikuvamaailmassa. Yliopistokaupungit vetävät nuorisoa. Tähän kannattaa tarttua.

Uusien asukkaiden saaminen on ratkaisevan tärkeää, sillä työvoiman saatavuus on muodostunut pullonkaulaksi yritysten kasvulle.

– Ihmisiä tarvitaan lisää. Se on elinkeinopolitiikan ydinkysymys 2020-luvulle tultaessa. Nuoret koulutetut ihmiset ovat tärkein ryhmä.

Matkailussa on Holstilan mukaan isot kasvumahdollisuudet, joiden hyödyntäminen edellyttää erityistä myyntiosaamista ja kansainvälisiä kontakteja.

– On ilman muuta selvää, että matkailua varten tarvitaan oma yhtiö.

Vierumäki on Päijät-Hämeessä tärkeä matkailukohde. Lahti Region on joutunut jättämään Vierumäen palvelut myynninedistämistoimien ulkopuolelle, koska Heinola ei ole mukana matkailuyhtiössä. Kuva: Leevi Vähälä

Kunnat mukaan molempiin yhtiöihin?

Uuteen Visit Lahti -yhtiöön tulisi mukaan myös Heinola, joka ei ole mukana Lahti Regionissa. Kehitysyhtiö Ladecin palveluita käyttävät nykyisin vain Lahti, Hollola ja Orimattila.

Esitetty malli muistuttaa vuoden 2005 järjestelyä, jossa silloisessa Lakes-yhtiössä olivat mukana kaikki maakunnan kunnat Sysmää lukuun ottamatta. Kehitysyhtiön nimeksi esitetään Lahti Business Regionia.

– On syntynyt käsitys, että voisi olla mahdollista, että jopa kaikki Päijät-Hämeen kunnat olisivat mukana molemmissa yhtiöissä, Holstila toteaa.

Holstilan mukaan kehitysyhtiön toimialueen laajentaminen virkistäisi maakuntaa. 

– Arviomme on, että vahvistamalla yhteistä organisaatiota ja kehittämällä sen palveluita vielä paremmiksi ja tehokkaammiksi, yritystoiminta voi elpyä.

Lue myös: Rinnehissi Lanupuistoon, lumilautailua Karpaloon, kiipeilypuisto Teivaan rinteeseen? Urheilukeskuksen ja rannan alueesta valmistui visio
 

Elinkeinoyhtiön toiminnan miettiminen jää omistajakuntien ja yhtiön mietittäväksi.

– Tehoja varmasti tarvitaan vielä enemmän. Odotukset ovat korkealla. Rahoitusta ei todennäköisesti ole aiempaa enemmän käytettävissä. Painopisteiden muutoksia varmaan tapahtuu. Kysymys kuuluu, pannaanko lisää paukkuja esimerkiksi investointien houkutteluun alueelle.

"Yhdessä eteenpäin"

MDI:n esitys Päijät-Hämeen elinkeinotoiminnan organisoinnista julkistettiin tiistaina. Kuntien edustajat olivat infotilaisuudessa vielä varovaisia kannanotoissaan.

– Keskustelut aloitetaan nyt. Yhdessä olemme menossa eteenpäin, Hollolan tekninen johtaja Heli Randell ennakoi.

Heinola on ollut selvitystyössä mukana avoimin mielin, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki (sd.).

– Allekirjoitamme sen, että alueen työpaikat ovat yhteisiä ja voimavaroja täytyy yhdistää, mutta en rupea puhumaan kenenkään toisen suulla.

Asikkalan kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä (kesk.) kertoo, että kunta on aloittamassa keskustelun paikallisten yrittäjien tarpeista.

– Sieltä tulee arvokasta tietoa.

Kevään aikana ratkaisut

Matkailuyhtiössä kuntien asukaskohtainen maksuosuus voisi olla neljä euroa, kun Lahti Regionissa summa on nyt kuusi euroa per asukas. Näin ollen esimerkiksi Heinola osallistuisi matkailuyhtiöön vajaan 80 000 euron vuosittaisella rahoituksella.

Elinkeinoyhtiön palveluista seudun ydinkunnat maksaisivat 12 euroa ja muut kunnat viisi euroa asukasta kohti.

– Jos mentäisiin puhtaasti konsultin ehdotuksen mukaan, meidän suora panostuksemme kahteen yhtiöön vähenisi. Lähtökohta on, että jatketaan samalla panostuksella ja pyritään saamaan sillä lisää vaikuttavuutta. Tämä ei ole säästöoperaatio Lahdelle eikä ilmeisesti muillekaan, Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta toteaa.

Myllyvirran mukaan toukokuussa pitäisi olla selvillä, miten elinvoimapalvelut ensi vuoden alusta lähtien järjestetään.

– Jos ei pystytä nopeaan päätöksentekoon, työskentely yhtiöissä kärsii.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi