Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lapsiperhepalveluiden uutta mallia kokeillaan Päijät-Hämeessä - "Liian moni perhe hukkuu systeemiin"

Työntekijät tunnistavat, että perheille tarjotut palvelut eivät aina toimi lapsen parhaaksi. Palveluista halutaan tehdä joustavampia ja kokonaisvaltaisempia. Palvelut kootaan perhekeskukseen. Ensivaiheen pilotoinnissa mukana ovat Lahti, Asikkala ja Hartola.

Neuvola on palveluiden kovaa ydintä, koska siellä käyvät melkein kaikki. Neuvola on mahdollisuus tavoittaa kaikki perheet. Kuva: Juha Tanhua

Päijät-Hämeessä käynnistyy huhtikuun alussa kolme perhekeskuspilottia. Perhekeskuksia pilotoidaan Lahden eteläisellä alueella, Asikkalassa ja Hartolassa.

Perhekeskuksen tarkoituksena on tarjota perheille entistä helpommin lähestyttäviä palveluita. Sen ytimen muodostavat neuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja varhaiskasvatus. Asiakkaalle perhekeskus näyttäytyy niin, että oma asia tulee helpommin ja nopeammin hoidettua.

– Ammattilaisilta vaaditaan sitä, että jokainen työntekijä asennoituu ratkaisemaan ongelman itse. Pois lähettämisen kulttuurista pitää päästä pois, projektipäällikkö Tuija Åstedt hyvinvointiyhtymästä sanoo.

Jos ratkaisua ei löydy ydinpalveluista, paikalle kutsutaan erityispalveluiden puolelta asiantuntijoita. Asiakkaan ei tarvitse kuitenkaan miettiä mistä yksiköstä mitäkin saa, vaan ammattilaiset jalkautuvat asiakkaiden luo.

– Ydinkysymys on se, miten saadaan apua niille perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat. He eivät usein ole oma-aloitteisia, Åstedt sanoo.

Voimavarojen haaskausta

Perhekeskusten vaikeutena on organisaatiorajat ylittävän toiminnan käyntiin saaminen. Neuvola- ja kotipalvelut ovat hyvinvointiyhtymän järjestämiä ja varhaiskasvatus kunnan.

– Varsinkin kun kyse on rahasta voi tulla houkutus siirtää asiakas toisen vastuulle, jotta kulukin menee sinne. Nyt tarvitaan yhteen johtamista, Åstedt sanoo.

Lue myös: ”Jos on huonossa jamassa, ei silloin jaksaisi itse etsiä ja soitella” - Psykoterapiaan hakeutuva potilas voi törmätä netissä listaviidakkoon
 

Toisaalta voimavaroja myös haaskataan kun asiakas joutuu selittämään samat asiat moneen kertaan. Tämän huomasi myös SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelija Elina Stenvall, joka teki haastatteluihin perustuneen selvityksen siitä, mikä lapsiperhepalveluiden tilanne on Päijät-Hämeessä. Esiin nousi esimerkiksi lapsi, jolla oli kaksi psykologia: toinen perhepalveluista ja toinen koulusta. Lapsi joutui käymään samoja asioita läpi eri ihmisten kanssa.

Selvityksestä ilmeni myös se, että työntekijät epäröivät joskus ottaa yhteyttä toiseen ammattilaiseen, koska kaikilla on muutenkin kiire. Päiväkodeissa tunnistettiin, että työntekijöiltä puuttuu joskus rohkeutta puuttua perheen asioihin. Haastatellut työntekijät näkivät, että nykyiset käytännöt eivät toimi aina lasten parhaaksi ja liian moni perhe hukkuu systeemiin. Positiivista oli kuitenkin se, että kaikki haluavat muuttaa käytäntöjä ja tehdä enemmän työtä yhdessä.

Haussa pysyvä malli

Pilotointiin valittiin tarkoituksella kolme erilaista aluetta. Hartola on pieni kunta maakunnan reunalla, Asikkala keskisuuri lähempänä keskusta ja Lahti on maakunnan keskuskaupunki.

– Hartolan käytännöt eivät ole yks' yhteen Lahden kanssa ja varmaan perhekeskuksistakin tulee vähän erilaiset, Åstedt sanoo.

Kaupungissa asiakkaalle on helpompi taata lähipalvelut, pikkukunnassa taas työntekijöiden tuttuus jouhevoittaa yhteistyötä.

Pilotointi kestää vain ensi syksyyn, mutta nyt muodostettavista käytännöistä on tarkoitus tehdä pysyviä. Perhekeskustoiminta laajenee jossain muodossa kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin.

Lisää joustoa

Stenvallin mielestä ammattilaisten jalkautumisesta pitää tulla valtavirtaa. Jos perheessä on neljä pientä lasta, ammattilaisen on helpompi tulla perheen luo kuin perheen ammattilaisen luo. Lisäksi kannattaisi miettiä uusia tapoja tavoittaa ihmisiä, vaikka whatsappin tai sosiaalisen median kautta.

– Nuorille vanhemmille on luonnollista perustaa Facebook-ryhmä jonkun asian tai tilanteen ympärille. Ammattilaisen pitäisi mennä mukaan keskusteluun ja kertoa samalla, mitä palveluita on olemassa, Stenvall sanoo.

– Verrattuna muihin maakuntiin Päijät-Hämeessä on kuitenkin positiivinen perusvire yhdessä tekemistä kohtaan. Olin monessa kohtaa vaikuttunut, Stenvall sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi