Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hollolalaispariskunnan perhe kasvoi nopeasti adoption myötä

Pienet tummatukkaiset pojat tottuivat makaronilaatikkoon ja uuteen kieleen. Perheen vanhempien mukaan Helsingissä joutuu kokemaan rasismia kadulla.

Tästä kuvasta tulevat vanhemmat opettelivat tuntemaan lapsensa.

Useimmat lapsiperheet haluavat lapsen lisäksi hänelle sisaruksen, eikä hollolalainen Paanasen perhe ollut poikkeus kymmenen vuotta sitten. Perheeseen kuuluvat nyt äiti Kirsti, isä Antti ja teini-ikäiset pojat. Pojat ovat syntyneet Etiopiassa ja tulivat Suomeen kaksi- ja seitsenvuotiaana.

Etiopia valikoitui adoption kohdemaaksi ensinnäkin siksi, että Paanaset halusivat yhdellä kertaa nimenomaan sisarukset. Kaikki maat eivät anna sisaruksia. Toinen rajoitus oli, ettei perheen isä kuulunut kirkkoon. Se sulki pois esimerkiksi Etelä-Afrikan ja Filippiinit.

– Sosiaalityöntekijä piti meitä kovilla. Hän ei pitänyt sisarusten adoptiota hyvänä ajatuksena, ja halusi varmistua meistä, muistelee Kirsti Paananen.

Päästessään jonoon Paanaset varautuivat pitkään odotukseen.

– Interpediassa sanottiin, että se kestää 3–4 vuotta, mutta jo viiden kuukauden kuluttua meille soitettiin. Luulin että Antti puhuu puhelinmyyjän kanssa, mutta lopetettuaan hän kysyikin ”lähdetäänkö Etiopiaan?”

Yhteinen kieli puuttui

Tässä tapauksessa nopeuttava voima oli ilmeisesti vanhemman pojan ikä. Adoptoitavan lapsen on päästävä perheensä nuorimmaksi lapseksi, jolloin pikkulapsiperheet karsiutuivat.

Poikien tultua maahan olikin jo kiire saada vanhempi poika kouluun heti syksyn alussa. Hän meni suoraan lähikouluun Hollolaan. Vaihtoehtoina olisi ollut valmistava opetus Lahdessa, mutta vanhemmat halusivat hänen saavan kavereita kodin läheltä.

– Aluksi yllätti se, miten vaikeaa on, kun ei ole yhteistä kieltä. Ei voinut lohduttaa lasta sanallisesti eikä selittää asioita.

Pojat olivat oppineet ensimmäisenä kielenään oromoa ja myöhemmin lastenkodissa amharaa. Tosin nuorempi poika ei puhunut ennen adoptiota vielä mitään, ilmeisesti kielten sekoittumisen vuoksi.

– Marraskuun alkuun mennessä alettiin jo selvitä arjesta.

Amharankielinen todistus ja paljon virallisia leimoja kertovat adoptiosta.

Historia selvillä

Poikien tausta on epätavallisen selvä. Heidän äitinsä ja sukulaisensa ovat tiedossa.

– Äiti luovutti heidät adoptioon. Yleensä Etiopiasta tulee vain hylättyjä löytölapsia, joiden syntymäaikakin on pitänyt vain arvioida.

Niinpä poikien varhaislapsuudesta tiedetään, että poikien äiti ei kyennyt huolehtimaan kaikista lapsistaan isän jätettyä perheensä. Pojat olivat ehtineet olla muutamia kuukausia kahdessa lastenkodissa ja Interpedia-järjestön sijaiskodissa ennen Suomeen tuloaan.

Kirsti Paananen esittelee tuomioistuimen vahvistamia adoptiopapereita. Niitä komistavat lukuisat leimat ja tekstit oudoilla kirjaimilla. Vielä tärkeämpi paperi on kuitenkin kuva, jonka tulevat vanhemmat saivat etukäteen. Siinä hymyilee ujosti pieni koulupoika ja vieressä seisoo mutrusuinen pikkuveli.

Kallis ja vaarallinen juurimatka

Etiopian-äidille lähetetään joka vuosi kuvia ja kerrotaan kuulumisia adoptiojärjestön kautta. Vanhempi poika on pian 18-vuotias ja hänellä on halutessaan oikeus nähdä kaikki adoptioon liittyvät paperit.

Hän ei itse muista enää juuri mitään varhaislapsuudestaan, mutta kertoi kuitenkin asioista aiemmin vanhemmilleen, kun yhteinen kieli löytyi.

Paanasten hakureissu Etiopiaan kesti kaksi viikkoa heinäkuussa 2008. Paperisodan vuoksi päiviin sisältyi paljon jännitystä lentokentälle asti. Sen jälkeen he eivät ole käyneet maassa.

Juurimatka kiinnostaisi kovasti, mutta se olisi arvokas reissu ja maassa on nyt levotonta.

Ruokakulttuuria

Juurimatkan sijaan perheessä nautitaan etiopialaista teetä ja leivonnaisia. Ensi alkuun makaronilaatikko ja jopa hampurilaiset olivat pojille järkytys, mutta he tottuivat pian myös uusiin ruokiin.

– Vanhempi pojista oli innoissaan, kun näki ensi kertaa saunaa lämmitettävän. Hän oletti, että nyt paistetaan etiopialaisia indzera-lettuja. Ne ovat sikäläisen ruokavalion perusta, muistelee Kirsti Paananen.

Adoptointi maksaa. Interpedian kautta tapahtuvan adoptoinnin kulut vaihtelevat maasta riippuen tänä vuonna 7 500– 23 000 euroa. Halvin maa on Thaimaa ja kallein on Taiwan. Lisähintaa kertyy matkoista, psykologin lausunnoista ja lääkärintodistuksista.

Kahden lapsen adoptointi yhtaikaa tarkoitti, että toisesta maksettiin vain vajaat 2 000 euroa lisää, muistelee Kirsi Paananen.

Satoja adoptoituja

Etiopia kielsi vastikään lasten adoptoinnin ulkomaille. Suomeen adoptiolasten tulo Etiopiasta loppui jo vuonna 2015, mutta sitä ennen tänne adoptoitiin satoja etiopialaislapsia, myös Lahden seudulle.

Samasta maasta adoptoineet perheet tapaavat toisiaan vuosittain.

– Kansainvälisen adoption tarkoitus on tukea lapsen omaa kulttuuria, antaa viesti, että siitä voi olla ylpeä.

Interpedian kehitysyhteistyö jatkuu edelleen Etiopiassa, vaikka adoptiot loppuvatkin. Paanasilla on järjestön kautta maassa puoliorpo kummilapsi, jonka koulunkäyntiä he tukevat.

Paanasen perhe sai kotiinsa kaksi lasta ja toisen kulttuurin. Kuva: Aku Isotalo

Helsingin ongelma

Tummaihoiset pojat ovat saaneet olla kiusaajilta rauhassa kotikulmillaan, mutta Helsingissä ihmisten rasistinen käytös ihmetyttää, kertoo poikien äiti.

– Meidän tehtävä on kasvattaa pojat niin, että he osaavat pitää puolensa, näkee isä-Antti.

Asiaa auttaa varmasti se, että isän mukaan molemmat pojat ovat sosiaalisia ja liikunnallisia.

Pojat itse nyökyttelevät ja vastailevat kysymyksiin teinikielellä, eli niukasti.

10 hyvää vuotta

Vanhempi veljes on aloittanut rakennusalan opinnot ammattikoulussa. Hän on aina ollut käsistään kätevä, kehuvat vanhemmat. Nuorempi on sen sijaan kiinnostunut tieteistä ja museoista.

Joillain adoptoiduilla lapsilla voi olla pahojakin sopeutumisvaikeuksia, mutta Paanasten kymmenen vuotta perhe-elämää on sujunut todella hyvin, vakuuttaa äiti-Kirsti. Hän arvelee, että heidän poikiaan on auttanut se, että heillä oli kokemuksia perhe-elämästä jo Etiopiassa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi