Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pappi ja erikoislääkäri eri linjoilla avustetusta kuolemasta - kenellä on oikeus määritellä kivun ja kärsimyksen määrä?

Lahdessa keskusteltiin tiistaina kansalaisaloitteesta eutanasian sallimiseksi. Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista hyväksyy aktiivisen eutanasian. Kansanedustaja Taljan mielestä aiheesta tarvitaan vielä paljon lisätietoa.

Kuva: Armi Salonen

Onko eutanasia lupa tappaa vai tapa lopettaa kärsimys? Tästä keskusteltiin tiistaina Lahden pääkirjastolla Exitus ry:n varapuheenjohtaja Pekka Elonheimon ja erikoislääkäri Martti Taljan johdolla.

Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi keräsi 63 000 allekirjoitusta, ja aloite on ollut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Näinä päivinä on tarkoitus saada ratkaisu siihen, suosittaako valiokunta aloitteen jatkokäsittelyä vai ei.

Useampi suomalaisille tehty mielipidetutkimus kertoo, että suurin osa suomalaisista hyväksyy aktiivisen eutanasian eli vapaaehtoisen tahdonmukaisen kuolinavun. Tällaisia tuloksia on saatu muun muassa Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä sekä Helsingin Sanomien ja Ylen tilaamissa kyselyissä.

Pääkirjastolle kokoontuneesta vajaan 40 hengen yleisöstä suurin osa puheenvuoron käyttäneistä oli eutanasiaa vastaan tai epäröivällä kannalla. Keskustelutilaisuutta vetäneistä Elonheimo kannattaa eutanasiaa ja Talja ei.

– Luterilaisessa kirkossa on eutanasiasta kahta ajattelutapaa. Toisen mukaan vain elämää saa avustaa, kuolemaa ei missään nimessä. Sitten on meitä pappeja, jotka ovat olleet tekemisissä kuoleman kanssa, ja kannatamme tiukoin ehdoin eutanasiaa. Ihmisen pitäisi olla riittävän järjissään ja itse haluta kuolemaa, eikä kyseessä saisi olla omaisten päätös. Eutanasia-tahto pitäisi olla etukäteen lääkärinkin tiedossa, papin koulutuksen saanut Elonheimo sanoi.

Hän kertoi kohdanneensa pappina ihmisiä, jotka tekivät itsemurhan tulevien kipujen pelossa, "koska kuolema olisi ollut niin tuskallinen". Elonheimo uskoo, että jos eutanasialaki olisi ollut olemassa, nämä ihmiset olisivat malttaneet elää pidempään.

– Yhdestä kahteen prosenttia kuolevista on sellaisia, ettei kipuja saa poistettua parhaimmillakaan lääkkeillä. Eutanasialaki vähentäisi parantumattomasti sairaiden kärsimystä, hän sanoi.

– Voisin olla pappina läsnä, kun eutanasia toteutetaan ja voisin itsekin tehdä sen ratkaisun. Jos olisin parantumattomasti sairas, voisin poistua avustetun itsemurhan kautta. Tällä hetkellä minulla ei ole sellaista syytä, mutta olen synnynnäisesti cp-vammainen, ja minulla kipuja on kävellessä, joten tiedän jotain kivusta itsekin.

"Tuleeko eutanasiasta halpa tapa päästä vanhuksista eroon?"

Yleisön edustajissa oli muun muassa saattohoitoa työkseen tehnyt hoitaja ja omaisensa saattohoitoon osallistuneita. Useammassa puheenvuorossa puhuttiin kivunhoidon tärkeydestä ja siitä, ettei kuolevaa saa jättää yksin. Yksi puheenvuoron käyttäneistä pelkäsi, että eutanasiasta tulee halpa ja helppo keino päästä vanhuksista eroon.

Puhe polveilikin nopeasti itse kuolemasta vanhustenhoidon yleiseen tasoon tai pikemminkin tasottomuuteen. Keskustan kansanedustaja Talja sanoi, että kaikkien elämällä on inhimillinen tarkoitus, eikä ihmisillä saisi olla odotuksia siitä, mitä muut ajattelevat. Taljan mielestä ei voi olla niin, että taakaksi itsensä tuntevat valitsevat eutanasian.

– Lääkäri ei voi tietää varmaksi, kauanko kukin elää. Lääkäri voi antaa ennusteen, mutta aika näyttää, kuinka pitkään potilas saa elää. Kun on kovia kipuja, fyysinen kipu on vain yksi osa kokemusta. Psyykkisten tekijöiden erottaminen kokonaisuudesta on vaikeaa. Ihminen voi kokea syvää toivottomuutta, masennustakin, ja haluaa siksi kuolla, Talja sanoi perustellen kielteistä kantaansa eutanasiaan.

Yleisöstä kysyttiin, uskooko Talja eutanasialain toteutuvan.

– Eduskunta ei säädä lakeja, ne valmistellaan ministeriöissä jos se nähdään tarpeelliseksi. Me tarvitsisimme saattohoitolain, Suomessa ei ole sitäkään. Tarvitsemme myös lisää koulutusta hoitohenkilökunnalle, lisää osaamista saattohoitoon ja kivunhoitoon, Talja vastasi.

Elonheimo puolestaan sanoi, että eutanasialaki ei ole säästölaki.

– Säästöillä ei ole mitään tekemistä eutanasian kanssa, eikä eutanasialailla ole mitään tekemistä vanhuuden kanssa. Tarvitaan saattohoito- ja eutanasialaki, hän sanoi.

Raamatusta ei löydy kantaa eutanasiaan, muttei elinsiirtojakaan

Elonheimo otti alustuspuheenvuorossaan esiin sen, että eutanasiaan ei löydy Raamatusta suoraa kantaa. On käsky "Älä tapa", mutta se käsitetään Elonheimon mukaan yleisesti henkirikoksia koskevaksi, eikä ole siten ehdoton tappamiskielto. Sallitaanhan Raamatussa sotiminenkin.

Elonheimo kysyi, tarvitseeko kaikki maallinen toiminta perustaa Raamattuun, vai saammeko ihmisinä käyttää myös omaa päättelyä asioiden ratkaisuun. Hänen mukaansa kirkon piirissä on tässä kahta koulukuntaa. Toisen mukaan kaiken pitää perustua Raamattuun, mutta se ei ole Elonheimon mukaan Lutherin ratkaisu.

– Luther teki 1500-luvulla omaa kirkon uudistustyötään, ja yhteiskunta oli jo tuolloin niin erilainen kuin Mooseksen aikaan, ettei kristityn ollut pakko katsoa Raamatusta mitä tekisi, vaan hän saattoi ajatella itse, mikä olisi oikein ja väärin.

Martti Talja vastasi tähän, ettei lääketiedekään ollut Mooseksen aikaan niin kehittynyttä kuin nyt.

– Ei ollut tietoa elinsiirtomahdollisuudesta, jolla nyt voidaan hoitaa vakaviakin tilanteita ja antaa ihmiselle uusi mahdollisuus elämään. Raamatun aikana kivunhoitomenetelmiä ei ollut, ja kivunhoito on merkittävästi parantunut ihan viime aikoina, Talja sanoi.

Talja otti esiin sen, että Lahden Jalkarannan saattohoito-osasto on ensimmäisiä lajissaan Suomessa. Taljan mukaan Päijät-Hämeessä myös kivunhoitoon erikoistuneita lääkäreitä, jotka jakavat tietouttaan muullekin henkilökunnalle.

– Jo nyt meillä tehdään palliatiivista hoitoa eli elämän pidentävästä hoidosta on luovuttu ja hoidetaan vain oireita, hän sanoi.

Talja kertoi, että usein, kun vakavasti sairaan potilaan oma henkinen taistelu loppuu, keho antaa periksi, ja potilas kuolee varsin pian tämän jälkeen.

"Eutanasia on kärsimyksen, ei elämän päättämistä"

Eräs mies yleisöstä siteerasi hollantilaista lääkäriä, joka kävi hiljan Suomessa kertomassa päättäjille Alankomaiden eutanasiapolitiikasta.

– Hän sanoi, että eutanasiaa pitäisi ajatella kärsimyksen päättämisenä, ei elämän päättämisenä.

Talja vastasi tähän, että oli itsekin kuuntelemassa kyseistä miestä. Taljan mielestä Suomessa tarvitaan vielä rutkasti lisätietoa siitä, miten eutanasian sallivissa maissa on menetelty ja mitä siitä on seurannut, ennen kuin täällä voidaan edetä asiassa.

Parantumattomasti sairaiden eutanasia on nykyisin sallittu Alankomaissa, Sveitsissä, Belgiassa, Luxemburgissa ja Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa, joissa lainsäädäntö sallii eutanasian tarkoin määritellyissä tapauksissa.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X