Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Omaishoidon kriteerit ruuvattu Päijät-Hämeessä tiukalle

Hyvinvointiyhtymä tutkii, voiko omaishoidon kriteereitä löysätä. Nykyisellään virallisesti omaishoitajaksi, eli työstään korvausta saavaksi, voivat päästä vain ne hoitajat, joiden omainen vaatii ympärivuorokautista hoitoa. Omaishoitajan osa on usein muutenkin raskas, vapaata ei pysty pitämään ja rahat ovat tiukilla. Lahtelainen Sari Hännikäinen aikoo silti jatkaa poikansa omaishoitajana niin kauan kuin suinkin mahdollista.

Niklas Hännikäinen on ikäisekseen pienikokoinen, joten Sari Hännikäinen jaksaa vielä nostaa häntä. Se helpottaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Sari Hännikäinen on 10-vuotiaan lapsensa omaishoitaja. Vaikeasti vammainen Niklas Hännikäinen tarvitsee hoitoa ja valvontaa vuorokauden ympäri. Hänellä on hengitysavanne, jonka auki pysyminen vaatii jatkuvaa tarkkailua.

– Häntä ei voi jättää yksin vaikka siksi aikaa, että menen itse suihkuun, Hännikäinen sanoo.

Myös yöllä Hännikäisen vuoteen vieressä on monitori, jossa on kuva- ja ääniyhteys Niklaksen huoneeseen. Äiti on tottunut nukkumaan koiranunta, jossa jokainen poikkeava äännähdys herättää.

– Kunnon unta ei tule yön aikana paljon. Hyvänä yönä käyn Niklaksen luona kolme kertaa, mutta jos hän on kipeänä, minun pitää istua koko ajan vieressä, Hännikäinen sanoo.

Flunssatartunnoilta ei voi välttyä, sillä Niklas käy koulussa ja pöpöt kulkevat lasten keskuudessa kuten muuallakin. Niklakselle flunssa tarkoittaa usein sairaalareissua ja Hännikäiselle tauotonta valvomista.

– Parin viikon flunssat ovat sellaisia aikoja, etten meinaa jaksaa.

Kriteerit tiukalla

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä selvittää parhaillaan, voidaanko omaishoidon kriteereitä laskea. Lahden kaupungin kriteerit olivat hyvin tiukat, ja kun yhtymä perustettiin, ympäristökuntien kriteerit nostettiin samalla tiukalle tasolle.

Omaishoitajaksi pääsee vasta siinä vaiheessa kun omainen vaatii hoitoa, joka laitoksessa vastaisi tehostettua palvelutasoa. Hoidon tarve on silloin ympärivuorokautista ja jatkuvaa.

– Hoidettava on silloin jo hyvin vaativa ja raskas, kehitysjohtaja Anu Olkkonen-Nikula hyvinvointiyhtymästä sanoo.

Kriteerit ovat nyt Päijät-Hämeessä reilusti valtakunnallisia suosituksia tiukemmat.

Vapaata vaikea järjestää

Niklaskin tarvitsee apua kaikessa eikä hän puhu tai liiku itse. Omaishoitajalla olisi oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, mutta Hännikäinen ei uskalla pitää niitä. Niklas pitäisi laittaa hoitokotiin.

– Niklas vaatii hoitajan myös yöllä, siksi en uskalla jättää häntä hoitokotiin. Olisin niin huolissani, ettei se olisi enää vapaata, Hännikäinen sanoo.

Vapaa-aikaa Hännikäisellä on arkisin kahdeksasta kahteentoista, kun Niklas on koulussa. Sinä aikana pitää hoitaa kaikki juoksevat asiat, ja myöhästyä ei saa. Keskiviikkoisin Niklas on koulun jälkeen kuusi tuntia hoitokodissa. Ne ovat Hännikäisen viralliset vapaat.

Hännikäinen on eronnut Niklaksen isästä, mutta Niklas näkee isäänsä säännöllisesti ja on joskus yötäkin isällä.

– Se on ainoa paikka, johon Niklaksen voi huoletta jättää. Joskus hän on siellä koko viikonlopun. Ne ovat ainoita kunnon hengähdystaukoja minullekin, Hännikäinen sanoo.

Kerran kesässä perhe yrittää käydä mökillä, mutta kotoa lähteminen vaatii niin paljon valmistelua ja toimenpiteitä, että parin päivän reissujen takia vaiva ei kannata.

Talous tiukalla

Hännikäinen hoitaa Niklasta täysiaikaisesti, joten hänellä ei ole muita tulonlähteitä kuin omaishoidon tuki. Korkeimmassa maksuluokassa tuki on 1 177 euroa ennen veroja. Rahaa menee myös perheen lukiolaiseen.

Nyt Hännikäinen on miettinyt halvemman asunnon etsimistä, mutta mikä tahansa asunto ei käy, sillä sen pitää olla kokonaan esteetön. Ja hyvien kulkuyhteyksien päässä, koska auton Hännikäinen myi säästösyistä jo aiemmin. Jos Hännikäinen ottaisi Niklakselle avustajan, se vähentäisi heti omaishoidon tukea.

Kunnalta Hännikäinen toivoisi enemmän taloudellista tukea, mutta ennen kaikkea kotiapua edes silloin kun Niklas on sairas ja Hännikäinen ei pääse edes kauppaan. Lisäksi omaishoidon sopimus pitää tehdä joka vuosi uudestaan, vaikka Niklaksen kohdalla tilanne ei voi muuttua ainakaan helpompaan suuntaan.

Jopa lapset hoitavat vanhempiaan

Päijät-Hämeessä on noin 1 500 virallista omaishoitajaa. Omaishoitajien yhdistys arvioi kuitenkin, että joka neljäs suomalainen pitää jollain tavalla huolta omaisestaan.

Yleisimmin omaishoitajana on oma puoliso, mutta omaishoitajia on kaikissa ikäluokissa ja elämäntilanteissa. Alaikäinen ei voi olla virallisesti omaishoitaja, mutta Ruotsissa tehdyssä kyselyssä selvisi, että kolme prosenttia yhdeksäsluokkalaisista on vähintään kerran viikossa pois koulusta hoitaakseen omaistaan.

Suomen luvut saattavat olla samansuuntaiset, mutta asiaa ei ole tutkittu.

Sari Hännikäinen käy hoitamassa Niklasta myös yöllä. Kuva: Sami Lettojärvi

Rahaa toivotaan lisää

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Päijät-Hämeen omaishoitajat ja läheiset -yhdistys aloittivat viime viikolla yhteiset omaishoitajien valmennukset. Valmennus on lakisääteinen, mutta se järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Valmennuksen tarkoituksena on tukea omaishoitajien jaksamista.

– Omaishoitajien uupumus lisääntyy aina vain, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Sottinen.

Käytännössä omaishoitajat toivovat kotiapua. Omaishoitajilla on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, mutta moni ei halua käyttää niitä, koska silloin omaisen pitäisi olla yötä laitoksessa. Mieluummin haluttaisiin päivähoitoa, jonka aikana omaishoitaja saisi rauhassa käydä omilla asioillaan. Myös siivous- ja ruoka-apua toivottiin.

Ja lisää rahaa. Omaishoitajan korvaus on alimmillaan 392 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Jos hyvinvointiyhtymä löystyttää kriteereitään omaishoitajaksi pääsemiseksi, moni nyt ilmaiseksi hoitava alkaa saada edes pientä korvausta. Omaishoitajan keskimääräinen tuntipalkka on 50 senttiä, mutta yhteiskunnalle he säästävät merkittäviä summia, kun ihmisiä hoidetaan kotona eikä kalliissa laitoshoidossa.

– Kriteereiden alentamisen kustannusvaikutukset pitää tietysti laskea. Mutta äärimmäisen tärkeää on myös inhimillisyys ja elämänlaatu, kehitysjohtaja Anu Olkkonen-Nikula hyvinvointiyhtymästä sanoo.

Omaishoidon kehittäminen on myös yksi hallituksen kärkihankkeista.

Niin kauan kuin mahdollista

Hännikäinen aikoo jatkaa Niklaksen omaishoitajana niin kauan kuin suinkin mahdollista. Nyt hän jaksaa vielä nostaa poikaa, mutta isompana apuna on nostolaite.

– Laitos olisi Niklakselle ainoa hoitopaikka, mutta en pystyisi laittamaan häntä sinne. Hoitajan pitää tuntea Niklaksen eleet ja ilmeet ja kaikki äänet tarkasti, koska hän ei pysty puhumaan, Hännikäinen sanoo.

Tukea hän saa omilta vanhemmiltaan ja siskoltaan ja vertaistukea omaishoitoyhdistyksestä.

– Joskus joku sanoo, että ei siitä omien lasten hoitamisesta ole ennenkään maksettu. Heillä ei ole aavistustakaan millaista tällaisen lapsen hoitaminen on.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X