Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sinkut ja seniorit ovat keskustassa, rikkaat ja koulutetut Karistossa – näin lahtelaiset hakeutuvat vertaistensa joukkoon

Lahti on kaavoituksen avulla pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että mikään kaupunginosa ei leimautuisi vain tietyn ihmisryhmän asuinalueeksi. Eroja on kuitenkin vaikea poistaa niin kauan kun ihmiset asuvat siellä, missä he haluavat tai siellä, mihin heillä on varaa.

Sinkkujen ja eläkeläisten lisäksi myös monet lapsiperheet suosivat keskikaupunkia hyvän palvelutarjonnan vuoksi. Kuva: Katja Luoma

Lahti jakautuu selvästi nuorten ja vanhojen, sinkkujen ja lapsiperheiden, vuokra-asukkaiden ja omistusasujien tai koulutettujen ja kouluttamattomien asuinalueisiin. Erot ovat joiltakin osin tasoittumassa, mutta tuskin kokonaan poistumassa.

Keskusta ja Karisto ovat alueita, jotka erottuvat muista monilla perusteilla. Keskikaupungilla esimerkiksi on yhden hengen talouksia, vuokra-asuntoja sekä yli 65-vuotiaita asukkaita suhteellisesti enemmän kuin muualla Lahdessa.

Karisto taas näyttäytyy kaupungin väestötiedoissa kaupunginosana, jonka asukkaat ovat koulutettuja sekä hyvätuloisia ja lapsiperheitä on runsaasti. Karistolaisista yli kaksi kolmasosaa asuu omakotitalossa, ja joku korkea-asteen tutkinto löytyy noin puolelta. Kariston ansiosta koko Kolava-Kujalan suuralue näyttää tilastoissa peräti hyvinvoivalta asuinseududulta.

Lahti on väestötilastoissa jaettu yhdeksään suuralueeseen, joissa jokaisessa on useampia kaupunginosia. Erot kunkin alueen sisällä voivat siis olla suuria.

Karistossa on imua

Kaupungingeodeetti Juha Helminen huomauttaa, ettei Karistoa ole maankäytön suunnittelussa tahallaan tehty nuorten menestyjien asuinympäristöksi. Omakotitalot kuitenkin kiinnostavat nuorehkoa työssäkäyvää väestöä, joilla on rahaa omakotiasumiseen.

Tieto viihtyisästä ympäristöstä kiirii uusilta asukkailta edelleen heidän kavereilleen ja kavereiden kavereille. Näin kaupunginosa alkaa vetää puoleensa jokseenkin samanlaista joukkoa.

Vähätuloisemmat perheet ohjautuvat taas kaupunginosiin, jossa asuminen on halpaa. Vanhukset puolestaan siirtyvät keskustaan siksi, että palvelut ovat lähellä. Muuta ei tarvita, kun kaupunki on jo jaettu selvästi erilaisten väestöryhmien kesken.

Kuva: Anssi Hietamaa

Eroavuuksia tasataan

Kaavoittaja pystyy tietysti omilla keinoillaan vaikuttamaan, millaiseksi mikäkin alue muodostuu. Jos jonnekin kaavoitetaan omakotitontteja tai kerrostaloasumista, pystyy tulevasta asukaskunnasta tekemään jo varsin hyvät ennusteet.

– Jos rakennetaan 30 asunnon kerrostalo, niin sinne muuttaa 1–2 lapsiperhettä tai ei yhtään, huomauttaa Juha Helminen.

Alueista pyritään tekemään sosiaalisesti moni-ilmeisiä niin, että sinne syntyy sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja. Asumisoikeusasunnotkin ovat tervetulleita vaihtoehtoja niille, joille oma asunto on syystä tai toisesta poissuljettu vaihtoehto eikä vuokralla oleminen houkuttele.

Tosin vuokra-asuminen on lisännyt suosiotaan, koska lahtelaisista yhä useampi ei halua ankkuroitua omistusasuntoon ja asuntolainaan.

– Väki liikkuu enemmän ja haetaan joustavampia asumisen muotoja, luonnehtii kaupungingeodeetti Juha Helminen.

Keskusta vahvistuu

Tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta arvioi, että uudisrakentaminen tekee kaupungin keskustasta jatkossa yhä suuremman. Sinkkujen ja eläkeläisten lisäksi myös monet lapsiperheet suosivat keskikaupunkia hyvän palvelutarjonnan vuoksi.

Vastaavasti omakotialueiden ilme muuttuu, kun ikäihmiset myyvät kotinsa pois ja siirtyvät asunto-osakkeeseen. Talojen seuraava omistajasukupolvi ei välttämättä ole samanlainen kuin edeltäjänsä, jolloin "eliittikaupunginosat" voivat vähitellen muuttua samanlaisiksi muiden alueiden kanssa.

Ennakointi on puoli voittoa

Kaupunki suuntaa väestötietojen perusteella palvelunsa sinne, missä niille on eniten tarvetta. Esimerkiksi uudet koulut sijoitellaan alueille, missä lapsiperheitä on runsaasti, koulumatkoja varten löytyy turvallisia reittejä ja koulu pystytään rakentamaan sopivalle paikalle.

– Kun investoidaan kalliisti, niin investoinneissa on onnistuttava. Siihen tarvitaan suunnittelua ja hyvää taustatietoa, painottaa Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Kilponen ottaa esimerkkinä Kivimaan koulun. Uusi koulurakennus voidaan pystyttää keskeiselle paikalle, lähellä on tasokas ulkoilualue, oppilasmäärät ovat kasvamassa ja oppilaaksiottoaluetta laajennetaan.

– Ilman muuta siihen kannattaa rakentaa pysyvä, pitkäaikainen ja mahdollisimman hyvin toimiva kiinteistö.

Väestön määrän lisäksi suunnittelussa ratkaisee myös laatu. Jos alueelle muuttaa paljon perheitä, joilla saattaa olla monenlaisia haasteita, se otetaan Kilposen mukaan huomioon tulevan koulun toiminnassa.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi