Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kehätien varren odotetaan imevän yrityksiä – "Varmaan yksi Etelä-Suomen kiinnostavimmista kaupan paikoista"

Lahti tutkii toimitila- ja teollisuusalueen sijoittamista Pippon moottoriurheilukeskuksen paikalle. Tulevan kehätien varteen toivotaan uutta yritystoimintaa, joka ei kuitenkaan saisi kilpailla ydinkeskustan kaupallisten palveluiden kanssa.

Hollolan Paassillan ja Hopeakallion yritysalueet sijaitsevat kehätien Soramäen liittymän vieressä. Kuva: Juha Peurala

Laune, Holma, Renkomäki, Karisto, Salpakangas... Lahden keskustan asemaa seudun tärkeimpänä kauppapaikkana on nakerrettu monelta suunnalta. Tulevaisuudessa kilpailu asiakasvirroista kiristyy entisestään, kun vuonna 2021 valmistuva eteläinen kehätie muuttaa kaupallisia asetelmia.

Hollolan kunta on aikeissa kaavoittaa laajoja yritysalueita Soramäen ja Nostavan eritasoliittymien välille. Lahdessa puolestaan tutkitaan toimitilarakentamisen osoittamista kehätien ja valtatie 4:n risteykseen Pippon moottoriurheilukeskuksen paikalle sekä Kerinkallion puolelle. Lisäksi Kujalassa on jo olemassa varaus kaupallisten palveluiden ja elinkeinotoiminnan alueelle.

Lisäksi Kujalassa on jo olemassa varaus kaupallisten palveluiden ja elinkeinotoiminnan alueelle. Launeelle on kaavoitettu liike- ja toimistorakentamista.

Keskustan elävöittämiseen tähtäävän Lahti Cityn toiminnanjohtajaa Janne Viitamiestä tilanne huolestuttaa. Hän pitää selvänä, että kehätien varren tontit käyvät kaupaksi.

Päätä ei ainakaan saa panna pensaaseen. Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki

– Vaikka nykyiset maankäytön suunnitelmat eivät sitä ehkä sallisi, kyllä sinne varmaan syntyy jotain Ideapark-tyyppistä. Se on ainakin hyvin mahdollista. Kehätien varsi on varmaan yksi Etelä-Suomen kiinnostavimmista kaupan paikoista, Viitamies uskoo.

"Ei uusia kauppakeskuksia"

Luhdan korttelin tornitalokaavan toteuttamista on tutkittu useiden vuosien ajan. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy

Hollolassa kehätien varteen toivotaan Ikean tai Bauhausin kaltaisia isoja yrityksiä (ESS 14.1.). Lahdessa tämäntyyppisiä toimijoita saattaa kiinnostaa Helsingin moottoritien risteysalue. Maankäyttö saattaa tulevaisuudessa tehostua myös Lahden eteläisen sisääntulotien Uudenmaankadun varrella.

– Tilaa vievän kaupan toiminnot eivät sovi keskustoihin vaan ovat kehäteiden ja sisääntuloteiden varsilla. Ymmärrän toimijoiden kiinnostuksen kehätien varteen, Lahden kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen sanoo.

Karvinen-Jussilaisen mukaan kehätien varteen ei haluta keskustan kanssa kilpailevaa liiketoimintaa. Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki muotoilee asian niin, että kehätien varteen ei haluta uusia kauppakeskuksia. Hän myöntää kuitenkin, ettei kaupan rakennetta ole aina helppoa hallita.

– Kehätien varren liikerakentamisesta on syytä olla sopivasti huolissaan. Päätä ei ainakaan saa panna päätä pensaaseen sen suhteen, millaista toimintaa alueille tulee.

Pippo sopisi huonekalukaupalle

Lahti tutkii toimitila- ja teollisuusalueen sijoittamista Pippon moottoriurheilukeskuksen paikalle. Kuva: Leena Liukkonen

Kaupungin tavoitteena on säilyttää keskusta erikoistavaran keskuksena. Kaavoittajien tavoitteet eivät kuitenkaan välttämättä käytännössä toteudu.

– Rautakaupassakin on nykyään ihan hirveästi sellaista tavaraa, joka on perinteisesti kuulunut keskustan kivijalkakauppoihin. Kaavoittaja ei pääse vaikuttamaan siihen, mitä siellä myydään.

Kujalan liittymän ympäristö voi Palomäen mukaan olla sopiva paikka tilaa vievän kaupan toimijoille.

– Huonekalukauppa on sellaista kauppaa, joka luultavasti sijoittuu kehätien varteen. Pippon alue olisi ihan hyvä sijainti sellaiselle.

Kehittämisyhtiö Ladec on valmistellut materiaalia kehätien varren alueiden markkinoimiseksi, kertoo yhtiön asiakkuuspäällikkö Sari Kesäniemi.

– Kehätie on suuri vetovoimatekijä logistiikan näkökulmasta kaupunkiseudulle. Liikenteelliset olosuhteet paranevat huomattavasti. Aktiivisesti markkinoimme kaikkia yritysalueita. Asiakas sitten viime kädessä päättää liikepaikan sijainnin. En ota kantaa nimiin, mutta aktiivista yrityshankintaa on tehty isoihinkin yrityksiin.

Viitamies korottaisi keskustaa

Kuva: Anssi Hietamaa

Lahti Cityn Janne Viitamies arvioi, että keskusta on noin 300 erikoiskaupallaan yhä Lahden elinvoimaisin kauppapaikka. Hänen mukaansa keskustalla on vielä aikaa kehittää omia vahvuuksiaan mahdollisen uuden kilpailutilanteen varalta.

Pelkät liikenteelliset ratkaisut ja tapahtumat eivät Viitamiehen mielestä riitä. Hän turvaisi keskustan elinvoiman lisäämällä merkittävästi täydennysrakentamista ydinkeskustan alueella.

– Kun lahtelaiset selvästi haluavat asua keskustassa, asumismahdollisuuksia pitäisi lisätä huomattavasti enemmän. Se on asia, joka täällä on oikeasti edessä.

Viitamies ehdottaa, että talojen korottamista ja muuta täydennysrakentamista tutkittaisiin ohjelmallisesti 20–30 keskustakorttelin alueella. Hänen mielestään kaupunki voisi lieventää autopaikkavelvoitetta, alentaa tontinluovutushintoja ja poistaa kaavoitusmaksuja.

Viitamies huomauttaa, että asumisväljyyden kasvun takia keskustan asukasmäärä uhkaa pienentyä, ellei lisärakentamista saada aikaan.

– Pitäisi olla hereillä nyt, koska korttelien korottaminen ei kuitenkaan tule esityslistalle ihan lähivuosina. Nämä ovat 2030–2040-luvuilla vaikuttavia asioita. Jos rakentaminen jää toteuttamatta, se voi olla todella hankalaa keskustan elinvoimaisuuden kannalta.

Rakennettavaa riittää

Lahdessa on hyvät mahdollisuudet keskustan täydennysrakentamiseen, arvioivat kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki.

Karvinen-Jussilaisen mukaan kaupunki on suhtautunut positiivisesti lähes kaikkiin taloyhtiöiltä tulleisiin lisärakentamistoiveisiin.

– Yhtälö löytyy monen asian summana. On tarkasteltava, mikä on kannattavaa ja mikä on toteutettavissa, hän huomauttaa.

Nykyisen ydinkeskustan liepeillä merkittäviä täydennysrakennuskohteita ovat esimerkiksi radanvarren alue, Ranta-Kartano sekä Luhdan ja Iskun korttelit Paavolassa.

– Siitä ei jää kiinni, etteikö olisi kerrosalaa, jota rakentaa.

Keskusta on tiivistynyt

Palomäen mukaan Lahden keskusta on tiivistynyt menneinä vuosina jatkuvasti.

– Moniin isompiinkin kaupunkeihin verrattuna Lahden keskustassa on aika korkeita rakennuksia. Kaupunkikuvallisesti Lahden keskusta on jo tosi kaupunkimainen. Korkea rakentaminen sopii siihen kontekstiin ihan hyvin.

Palomäki huomauttaa, että lisäkerrosten tai ullakkoasuntojen rakentaminen ei aina ole helppoa.

– On yksityisistä kiinteistönomistaja kiinni, lähdetäänkö sellaisiin mukaan vai ei. Isoja kysymyksiä ovat, miten muutokset teknisesti toteutetaan ja kuinka kannattavia hankkeet taloudellisesti ovat taloyhtiöille. Oma problematiikkansa on siinäkin, onko korkeamman rakentamisen alta purettava jokin rakennus.

Keskustan alueella asuu lähes viidesosa lahtelaisista (21 370 henkeä vuonna 2016).

– Ilman muuta on tavoite, että keskustan väkiluku kasvaa. Uusia rakentamisen paikkoja etsitään keskustasta ja keskustan läheltä. Teemme sen eteen kaiken, mikä meidän tehtävissämme on.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi