Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden työttömyys vähentynyt hitaimmin – onko työllisyyden eteen tehty kaikki voitava?

Lahti on 26 kunnan vertailussa hännänhuippuna, kun tarkastellaan työttömyyden vähentymistä kahden viime vuoden aikana. Suurista kaupungeista työttömyys aleni eniten Porissa (26 prosenttia) ja Tampereella (24 prosenttia). Lahdessa vähennys oli 14 prosenttia.

Työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka arvioi, että vertailukaupungit ovat panostaneet Lahtea enemmän työttömien aktivointiin. Kuva: Juha Peurala

Työllisyystilanne paranee koko maassa, mutta Lahdessa työttömyys alenee 26 suurimman kunnan vertailussa kaikkein hitaimmin. Lahti on hännänhuippuna, kun vertaillaan työttömyysasteen muutosta tammikuusta 2016 lähtien.

Aluetutkija Timo Aron koostaman tilaston kärjessä on Lohja, jossa työttömyys vähentyi kahdessa vuodessa 29 prosentilla. Suurista kaupungeista työttömyys vähentyi eniten Porissa (26 prosenttia) ja Tampereella (24 prosenttia). Lahdessa vähennys oli 14 prosenttia.

Lahden työttömyysaste oli tammikuussa 15,4 prosenttia. Tätä huonompi tilanne oli vain Joensuussa ja Kotkassa, joissa työttömyysprosentti oli 15,9. Tampereella, jossa työttömyysaste oli vielä kaksi vuotta sitten korkeampi kuin Lahdessa, työtä vailla oli 14 prosenttia työnhakijoista.

Muut kaupungit menneet ohi

Lahdessa on jo vuosien ajan korostettu, että työllisyystilanteen parantamiseksi on ”käännettävä kaikki kivet”. Miksi kaupungin työllistymiskehitys laahaa kuitenkin muita jäljessä?

Lue myös: Jos Lahden johtavat poliitikot eivät ole älyllisesti rehellisiä, on kalleaaltosilla helppo työ korjata irtopisteet
 

Kaupungin työllisyysasioiden päällikön Sami Kuikan mukaan kahden vuoden tarkastelujakso (2016–2018) saa tilanteen näyttämään todellista synkemmältä. Jos vertailukohdaksi otetaan vuosi 2015, työttömyys on vähentynyt Lahdessa 17 prosentilla ja Tampereella 20 prosentilla.

– Lahdessa työttömyys lähti laskuun aiemmin. Nyt muut kaupungit tulivat vähän perässä, mutta nyt ne ovat jo menneet vähän ohikin, Kuikka toteaa.

Joukossa huonokuntoisia ihmisiä

Lahdessa oli tammikuussa 8 722 työtöntä työnhakijaa. Heistä 3 287 eli runsas kolmasosa oli ollut vähintään vuoden työttömänä.

1990-luvun laman vaikutukset näkyvät edelleen Lahden pitkäaikaistyöttömyydessä. Työllistymisen esteenä ovat matala koulutustaso sekä erilaiset terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat.

– Työttömien joukossa on aika huonokuntoisia ihmisiä. Nuorten työttömien osalta pärjäämme keskimääräistä paremmin, mutta siinäkin työttömyyden lasku on hidastunut.

Eri asia on, ovatko ihmiset menneet Tampereellakaan töihin. Te-toimiston palvelujohtaja Pekka Voutilainen

Kuikka arvioi, että Lahden seudulla olisi petrattavaa työttömien aktivoimisessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä on pyritty vähentämään kokeilulla, jossa kunnat ottivat vastuulleen 22 000 ihmisen työllisyyspalvelut.

– Vertailukaupungeissa on varmaan aktivoinnin volyymeihin panostettu enemmän kuin Lahdessa.

Pitkittynyt työttömyys tarkoittaa kunnalle menoja muun muassa työmarkkinatuen kuntaosuuden muodossa. Lahti maksaa niin sanottuja sakkomaksuja 16 miljoonaa euroa vuodessa.

– Summa on kieltämättä aivan liian suuri. Sillä olisi varmasti parempaa käyttöä kaupungissa. Ilman työllistämistoimia summa olisi monta miljoonaa suurempi, Kuikka sanoo.

Lahtelaisista työttömistä yli kolmasosa on pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki maksaa niin sanottuja sakkomaksuja 16 miljoonaa euroa vuodessa. Kuva: Pertti Louhelainen

Työpaikkoja on tarjolla

Hämeen te-toimiston palvelujohtajan Pekka Voutilaisen mukaan työttömyyden rakenne on Lahdessa ”aika raskas”.

– Työpaikkoja on tarjolla paremmin kuin pitkään aikaan. Hyvät valmiudet omaavat henkilöt työllistyvät kohtuullisen kepeilläkin toimenpiteillä. Se ei aina suoraan heijastu pitkään työttömänä olleisiin.

Voutilaisen mukaan Pirkanmaalla työttömyys on vähentynyt juuri vaikeasti työllistyvien ja pitkään työttömänä olleiden keskuudessa.

– Eri asia on, ovatko ihmiset menneet Tampereellakaan töihin. Kokeiluun voi sisältyä myös erityyppisten palveluiden vahvempaa käyttöä. Emme tiedä, ovatko ihmiset työllistyneet, vai päässeet aktiivisten palveluiden piiriin, mikä tietysti sekin on erinomainen asia, hän toteaa.

Kaupunginhallitus käy läpi

Lahden kaupunginhallitus käsittelee viime aikojen työllisyyskehitystä, ennakoi puheenjohtaja Pekka Komu (sd.).

– Täytyy käydä tarkkaan läpi, minkä takia muut kaupungit ovat pärjänneet paljon paremmin. On selvitettävä perusteellisesti taustalla olevat syyt ja ryhdyttävä sen perusteella toimiin.

Komulla on tuntuma, että monella lahtelaisella yrityksellä menee nyt hyvin.

Toivon, että on kääntämättömiä kiviä vaikka kuinka paljon. Jos ei olisi, kyllähän tässä sitten aika ranteet auki -tilanteessa oltaisiin. Elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.)

– Tulokset paranevat ja tilauskanta on kasvussa. On erittäin hyvä kysymys, miksei se vielä näy paremmin työllisyystilastossa.

Lahdessa prosenttiyksikön lasku työttömyysasteessa tarkoittaa noin viiden miljoonan euron verotuloja kaupungille. Onko Lahdessa tehty kaikki voitava tilanteen kohentamiseksi?

– Näyttää siltä, että ei ole. Asiassa on tehtävä parannusliike.

"Keinoja vaikka kuinka paljon"

Elinvoima- ja työllisyysjaoston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) uskoo, että työllisyystilanteen parantamisessa ei vielä ole käytetty kaikkia keinoja.

– Toivon, että on kääntämättömiä kiviä vaikka kuinka paljon. Jos ei olisi, kyllähän tässä sitten aika ranteet auki -tilanteessa oltaisiin. En haluaisi sellaiseen uskoa.

Rostedt sanoo, ettei kannata ”tempputyöllistämistä”, jolla lähinnä kaunistellaan tilastoja.

– Mielestäni pitäisi tehdä töitä sen eteen, että saadaan ihmiset oikeasti töihin tai opiskelemaan.

Työkyvyttömät ihmiset olisi Rostedtin mielestä saatava siirrettyä kortistosta eläkkeelle. Työllistymistä voidaan hänen mukaansa vauhdittaa esimerkiksi yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteisillä vaikuttavuusinvestoinneilla

Lue myös: Lahti muuttuu, halusit tai et, sanoo tulevaisuuden tutkija - tällainen Lahti on vuonna 2030
 

– Jos yksityiset rahoittajat onnistuvat työllistämisessä, ne saavat siitä provikan. Malli on kunnille riskitön. Sitra on asiaa valmistellut. Tämä on keino, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Työttömien henkilökohtaista ohjausta voitaisiin Rostedtin mukaan lisätä.

– Ohjaamo on saanut hyviä tuloksia aikaan nuorisotyöttömyyden puolella. Myös Matkalla duuniin -hanke on toiminut hyvin.

Rostedt selvittäisi, voidaanko täsmäkoulutuksilla lisätä työllistymistä.

– Kuulin, että esimerkiksi rakennusalan työllisyyskoulutuksiin ei ollut hakijoita. Tilanne oli muuttunut heti, kun aktiivimalli tuli käyttöön.

Työttömyys

Työttömyysasteen muutos (%) 2016–2018

1. Lohja -29,3 %

2. Seinäjoki -26,6

3. Pori -26,1

4. Salo -25,4

5. Vaasa -25,4

6. Kotka -24,6

7. Tampere -23,9

8. Rovaniemi -23,2

9. Nurmijärvi -23,2

10. Hyvinkää -23,1

11. Jyväskylä -22,7

12. Mikkeli -22,5

13. Kokkola -22,0

14. Vantaa -21,6

15. Turku -21,5

16. Lappeenranta -20,7

17. Oulu -19,9

18. Porvoo -19,8

19. Espoo -19,8

20. Järvenpää -19,6

21. Kuopio -19,0

22. Helsinki -18,3

23. Hämeenlinna -15,6

24. Kouvola -14,9

25. Joensuu -14,5

26. Lahti -14,0

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X