Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden metsissä on suojelubuumi - "Luonnosta saa terveyttä ja hyvinvointia, aistit virittyvät eri tasolle"

Luonnonsuojelualueiden pinta-ala on kasvanut Lahdessa yli kaksinkertaiseksi muutaman viime vuoden aikana. Suojelualueista etenkin Lapakisto on ulkoilijoiden suosiossa ympäri vuoden.

Irakilaislähtöiset Omar, Kalle ja Alaa kokeilivat pilkkimistä Sammalisto-järvellä Lapakiston luonnonsuojelualueella. Kuva: Mirja Hussain

Lahden metsissä on meneillään suojelubuumi. Luonnonsuojelualueiden pinta-ala on kasvanut yli kaksinkertaiseksi muutaman viime vuoden aikana. Vielä vuonna 2011 silloisten Lahden ja Nastolan alueilla oli runsaat 400 hehtaaria suojelualueita. Nyt rauhoitettuja alueita on jo lähes tuhat hehtaaria.

Suurimpia suojeluaita ovat Pesäkallio, Lapakisto ja Linnaistensuo, joiden kunkin pinta-ala parinsadan hehtaarin luokkaa. Viuhaan viime vuonna perustettu suojelualue on laajuudeltaan 120 hehtaaria. Lisäksi Kintterönsuolta suojeltiin äskettäin 72 hehtaarin alue.

- Ihan hyvältä näyttää. Yleinen ilmapiiri on vuosien mittaan muuttunut. Suojelu on otettu tosissaan, asiallisesti ja niin, että se ei ole mitään huuhaata, luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä toteaa.

EU-jäsenyys ja Metso-ohjelma auttoivat

Riihelä on hoitanut luonnonsuojeluun liittyviä asioita päätoimisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hänen toimensa on harvinainen, sillä monissa isoissakin kaupungeissa luonnonsuojeluun liittyviä tehtäviä hoidetaan muiden töiden ohessa.

Vuonna 1995 Lahdessa oli noin 250 hehtaaria suojelualueita. Riihelän mukaan Suomen EU-jäsenyys edisti suojelua, kun unionilta tuli määräyksiä uhanalaisten lajien huomioimisesta.

Suojelualueiden perustamista vauhditti myös vuonna 2008 käynnistynyt Metso-ohjelma.

- Kun se tuli myös kuntien käyttöön, se helpotti päätöksenteossa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Jopa kymmenen prosenttia suojeluun?

Lahden käynnissä olevassa strategiatyössä on väläytetty, että jopa kymmenen prosenttia kaupungin koko pinta-alasta voisi olla suojeltua.

- Nyt ollaan vasta kahden prosentin paikkeilla, Riihelä huomauttaa.

Lahden kaupungilla on noin 700 hehtaaria luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä lumo-kohteita, joita on hoidetaan ikään kuin suojelualueina. Metso-kohteiksi sopivat isot vanhan metsän alueet alkavat kuitenkin kaupungin mailta loppua.

Riihelä toivoo, että uusia suojelualueita saadaan perustettua seurakunnan ja yksityisten maanomistajien maille. Nastolassa voitaisiin suojella Hevosniemen maita Ison-Kukkasen rannassa.

- Seurakunnalla alue, joka yhdistyisi kaupungin maihin. Puhuttaisiin kymmenistä hehtaareista.

Uudenkylän Sammalsillansuon alueelle on perusteilla 23 hehtaarin suojelualue. Riihelän mukaan aluetta voi jatkossa laajentaa, jos maaomistajat haluavat suojella maitaan.

Lapakiston reitit on merkitty hyvin. Kuva: Mirja Hussain

Lapakisto on suosittu talvellakin

Lahden suojelualueista etenkin Lapakisto on ulkoilijoiden suosiossa ympäri vuoden. ”Pikku-Nuuksiossa” voi kävijälaskurin mukaan vierailla talvellakin 300-400 kävijää päivässä.

- Toki osa saattaa kävellä edestakaisin. Polut ovat muovautuneet kävijöiden mukaan. Liikkumaan pääsee ihan hyvin. Lapakistossa ei ole varsinaisia latuja, mutta jäällä voi hiihdellä. Olemme yrittäneet huolehtia siitä, että tulipaikoilla olisi aina puita.

Lapakiston parkkipaikalla on arkipäivästä ja kireästä pakkasesta huolimatta puolentusinaa autoa. Sammalisto-järven jäällä on pilkillä kymmenhenkinen ryhmä. He ovat Ahtialassa toimivan SPR:n tehostetun tuen yksikön asukkaita ja ohjaajia.

- Olemme käyneet täällä suurin piirtein kerran viikossa retkellä, laavuilemassa ja käppäilemässä. Viime viikolla kaikki 20 olivat mukana. Tänään kylmä ilma karsi porukkaa. Yritimme pukea riittävästi päälle. Mahtava kelihän täällä on. Tarkoitus on mennä grillailemaan ja syömään eväitä, toiminnasta vastaava sairaanhoitaja kertoo.

Täydeltä terältä paistava aurinko saa lumen säihkymään ja lämmittääkin vähän. Osa pilkkijöistä on liikkeellä kesätennareilla. Irakilaislähtöinen mieskolmikko ei ole moksiskaan, vaikka kala ei vielä syö.

- Ei ole kylmä. Pidän tästä paikasta. Olen ollut Suomessa kaksi vuotta ja viisi kuukautta. Tykkään Suomesta, sanoo Bagdadista kotoisin oleva Alaa.

Tuomas Ojala, Juha-Pekka Miettinen ja Rajmund Kozma tulilla. Kuva: Mirja Hussain

Sairaanhoitajat tulilla

Sammaliston laavulla on kolmen miehen ryhmä tulilla. He ovat sairaanhoitajia Helsingin Meilahden sairaalasta virkistyspäivää viettämässä.

- Asun Lahdessa ja olen käynyt täällä useita kertoja perheen kanssa, Rajmund Kozma sanoo.

Hernekeitto lämpiää ja makkarat odottavat vuoroaan. Niiden voimalla patikoidaan loppupäivä.

- Olemme suurin piirtein neljään asti. Saattaa olla, että kävelemme kaikki lenkit, jos aikaa riittää. Puhutaan vähän muustakin kuin työasioista. Kun liikkuu, kylmä ilma ei tunnu miltään. Tuomas Ojala ja Juha-Pekka Miettinen ovat Lapakistossa ensimmäistä kertaa.

- Alue on siisti ja mukavan vaihteleva. Kesäaikana täällä on varmasti paljon porukkaa. Tänne on helppo tulla. Erämaahenkeen täällä ei ihan pääse, mutta se ei ole tarkoituskaan, Ojala toteaa.

- Opasteet ovat hyvät. Joissakin muissa paikoissa opasteet vaan häviävät johonkin, Miettinen sanoo.

"Terveyttä ja hyvinvointia"

Lahdessa hyviä talviretkikohteita ovat myös Enonsaaren ja Selkäsaaren laavut. Lahden suojelualueisiin voi etukäteen tutustua esimerkiksi katsomalla esittelyvideoita, joita löytyy Lahden seudun luonto -sivujen kautta tai suoraan Youtubesta.

Riihelä on huomannut, että luonnossa liikkumisen suosio on kasvanut.

- Luonnosta saa terveyttä ja hyvinvointia. Kaikki ovat sen perässä. Luontoon lähdetään lääkärin määräyksestä. Aistit virittyvät eri tasolle, kun menee metsään. Siellä kuuntelee ja katselee ihan eri tavalla kuin kaupungilla kävellessä. Keskussairaala voisi hyödyntää Kintterön suojelualueen polkuja, hän ehdottaa.

Kaupunki vastaa luontokohteiden suosion kasvuun rakentamalla suojelualueille yhtenäisen viitoituksen. Lahdenseudunluonto.fi-sivustoa uudistetaan niin, että mobiiliversio aukeaa automaattisesti.

Lapakisto-lammen rantaan pääsee esteetöntä reittiä pitkin. Kuva: Mirja Hussain

Hollolassa paljon suojeltuja vesialueita

Lahden seudun luonto -sivuilta löytyy tietoa myös Hollolan luontokohteista. Hollolassa suojelualueita on yhteensä noin 1 400 hehtaaria, mistä valtaosa on vesialueita. Vesijärvellä on rauhoitettuja alueita ovat esimerkiksi Laasonpohja, Kirkonselkä, Lahdenpohja ja Kailanpohja. Kutajärvi kokonaan suojelualuetta.

Kymmenien hehtaarien laajuisia suojeluaita on Pirunpesän alueella, Soisalmensuolla, Soltinjärvellä ja Arkiomaanjärven länsipäässä. Viime vuonna Hollolaan perustettiin kahdeksan uutta rauhoitusaluetta. Kunta ja Luonnonperintösäätiö suojelivat molemmat kolme aluetta ja yksityiset maanomistajat kaksi aluetta.

Uusien suojelualueiden koko vaihtelee puolesta hehtaarista noin 15 hehtaariin, kertoo ympäristösihteeri Kirsi Järvinen. Tällä hetkellä uusia suojelualuehankkeita ei ole vireillä.

- Ehdottomasti on tarvetta lisätä suojelualueita. Näkisin tärkeänä, että saataisiin laajempia yhtenäisiä alueita, missä olisi ekologisia verkostoja, että lajit pääsevät leviämään. Pienet suojelualueet ovat lähinnä reservaatteja, missä tietyn lajin elinpaikka pysyy.

Kunnan elinvoimavaliokunta hylkäsi elokuussa esityksen 20 hehtaarin alueen suojelusta Kintterönsuolla. Tammikuussa kaatui esitys parin hehtaarin alueen perustamisesta Kartanon alueelle. Molemmat olisivat olleet osa Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa.

- Hollolassa poliittinen ilmapiiri on vähän sellainen.

Hernekeitto ja makkara ovat klassisia nuotioeväitä talviselle metsäretkelle. Kuva: Mirja Hussain

Orimattilassa suojeltu soita

Orimattilassa suurin luonnonsuojelukohde on Mieliäissuo-Kairesuo, jossa on rauhoittua aluetta 185 hehtaaria. Kymmenien hehtaarien laajuisia suojelualueita ovat Tekemäjärven alue, Kuivannolla sijaitseva Lakeasuo sekä Mallusjoen vanhan metsän alue.

Uusia suojelualueita on perustettu yksityisille maille, kertoo kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen.

- Kaupungilla ei ole omia hankkeita. Orimattilassa on harrastettu maa- ja metsätaloutta hyvin voimakkaasti kautta aikojen. Se näkyy siinä, mitä täällä on.

Metso-ohjelma jatkuu vuoteen 2025

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan Metso-ohjelman avulla on tarkoitus suojella 96 000 hehtaaria metsää vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta noin kaksi kolmasosaa on toteutunut. Viime vuonna Metso-ohjelman rahoituksella suojeltiin yli 5 000 hehtaaria metsää.

Lue myös: Kaupunkiluonnosta metsän huminaan – kurkkaa vinkit Lahden seudun lähiretkeilykohteisiin
 

Metso tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. Ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Metsän sopivuus Metso-kohteeksi arvioidaan alkuvaiheen kartoituksessa. Jos alue soveltuu Metsoon, maanomistajan kanssa neuvotellaan suojelukeinosta. Korvaustarjouksen saatuaan maanomistaja voi päättää alueen suojelusta.

Lahden kaupungin metsäalueilla Metsoon sopivat kohteet alkavat käydä vähiin.

- Hollolan kunnalla on joitain Metso-ohjelmaan sopivia alueita, Lahden luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä toteaa.

Luonnonsuojelu

Lahden viisi suurinta aluetta

230 hehtaarin laajuinen Lapakisto on Etelä-Suomen mittakaavassa merkittävä luonnonsuojelualue. Lapakiston luonto on yhdistelmä järviä ja metsää. Lapakisto on muodostunut suosituksi ulkoilualueeksi opastettujen reittiensä, laavujensa ja nuotiopaikkojensa ansiosta. Lapakisto on parhaiten saavutettavissa Ahtialan Kunnaksesta lähtevän Ohrapääntien kautta.

Lahden Pesäkallion alueesta on suojeltiin 70 hehtaaria vuonna 1989. Luonnonsuojelualue laajennettiin 200 hehtaarin suuruiseksi vuonna 2013. Suojelualue kytkeytyy ulkoilualueeseen, jonka reitit ovat talvisin hiihtäjien käytössä. Pesäkalliolla kulkee luontopolku ja paljon muita polkuja. Pesäkallio sekä Hollolan puolella sijaitsevat Soltinjärven ja Arkiomaanjärven alueet muodostavat yhteensä noin 300 hehtaarin laajuisen suojelualueketjun.

Linnaistensuon rauhoittamisesta päätettiin vuonna 1982, mitä ennen osa suosta oli ehditty ojittaa. Alun perin sadan hehtaarin suojelualue laajeni 200 hehtaarin laajuiseksi vuonna 2003. Linnaistensuo kuuluu Natura-verkostoon edustavana näytteenä eteläsuomalaisesta keidassuoluonnosta. Suon halki kulkee pitkospuureitti.

Alasenjärven pohjoispuolella sijaitsevaan Viuhaan perustettiin viime vuonna runsaan sadan hehtaarin laajuinen suojelualue. Lahden kaupunki sai suojelusta 150 000 euron korvauksen Metso-ohjelman kautta. Suojelualueen metsä on kalliomännikköä ja korpikuusikkoa. Alueen halki kulkee ulkoilureitti, jonka varrella on Kaarlammin laavu.

Lahden kaupunki on perustamassa 72 hehtaarin laajuisen suojelualueen Kintterön alueelle Hollolan rajan tuntumaan. Alueeseen kuuluu lehtoja, runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia soita sekä suppasoita.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X