Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti brändää itseään ympäristöseminaarissa Brysselissä - ympäristöjohtajalla on viesti liikennejärjestelyistä tuskaileville

Pyörällä liikkuva voi halutessaan lähteä mukaan Lahden kaupungin päästötalkoisiin, joiden arvioidaan alkavan ensi vuonna. Kuva: Janne Ranne

Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -kandidaatti Lahti esittelee ympäristöratkaisujaan, kaupunkilaisten osallistumista sekä CitiCAP-hanketta parhaillaan Brysselissä.

- Esimerkiksi Vesijärven kunnostus, kansainvälisesti ainutlaatuinen asukkaan päästökauppa ja jätehuollon onnistuminen ovat asioita, joista Lahti voi olla ylpeä ja joita on ilo esitellä. CitiCAP-päästökauppa on kerännyt jo nyt valtavasti huomiota, sanoo Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Päästökaupan idea on yksinkertaisesti tämä: mitä enemmän päästökaupassa mukana oleva käyttää ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja, sitä enemmän hän voi saada erilaisia etuja. Päästökauppaa tullaan käymään mobiilisovelluksella, johon haetaan vähintään 1 300 lahtelaista testikäyttäjiksi. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia on saatu EU:lta, mikä kertoo Vauramon mielestä siitä, että hanketta pidetään merkittävänä pelinavauksena.

Brysselin Co-creating the Green City -seminaarissa on tarkoitus tehdä Lahtea tunnetuksi ja verkostoitua kansainvälisesti, jotta jatkossa olisi helpompi saada rahoitusta erilaisille hankkeille. Samalla Lahti markkinoi itseään täysillä voittaakseen Euroopan vihreä pääkaupunki 2020 -tittelin.

- Voitto mahdollistaisi pari isoa ympäristötapahtumaa kansainvälisin vierain, ja perinteinen ympäristöviikko voitaisiin muuttaa massiiviseksi ympäristöfestivaaliksi. Mutta Oslo voitti tittelin viimeksi, joten riippuu EU:n aluepolitiikasta, halutaanko tunnustus antaa taas Pohjoismaalle.

Autoilijat hiilenä kapenevilla teillä

Lahtea on kritisoitu siitä, että se uudistaa kaupunkia kevyen liikenteen ehdoilla autoilijoiden kulkua vaikeuttaen. Paasikivenaukion uudet liikennejärjestelyt ovat vain yksi esimerkki autoilijoita raivostuttavista muutoksista.

Miten green city -ajattelua palvelee se, että toimivia leveitä väyliä poistetaan käytöstä, ja autoilijoita seisotetaan ruuhkautuvilla kapeilla teillä entistä pidempään?

- On totta, että Lahdessa on nyt paljon ihmisiä ärsyttävää rakentamista, ja kulkeminen on vaikeutunut ikävällä tavalla. Ajan itsekin autolla Jalkarannan suuntaan päivittäin, joten tiedän, miten poikkeavat liikennejärjestelyt harmittavat. Olen aidosti sitä mieltä, että myös autolla pitää päästä kulkemaan eri paikkoihin, Vauramo sanoo.

- Mutta myöhemmin ihmiset ymmärtävät paremmin, miksi on tehty niin kuin nyt tehdään. Kyse ei ole autoilijoiden ja kevyen liikenteen vastakkainasettelusta, vaan elämme nyt ärsyttävää välivaihetta, jonka päätteeksi kaikki kaupunkilaiset viihtyvät keskustassa paremmin.

Vauramo jatkaa, että autoliikennettä on perinteisesti ajateltu kuin nesteenä - se virtaa paremmin leveillä väylillä. Nyt kaupungin liikennesuunnittelijat haluavat muuttaa tätä ajattelua. Liikenne onkin kuin kaasu, joka täyttää kaiken tilan, jos sen annetaan tehdä niin.

- Jos autoilta otetaan pois tilaa, se tuo myöhemmin esille uusia hyötyjä. Ajonopeudet tippuvat keskustassa, mikä lisää viihtyvyyttä. Ajatellaan vaikkapa satamaa. Uskon, että sen suosio perustuu juuri siihen, että satamassa liikkuminen on rauhoitettu autoilta, ja silti sinne pääsee myös autolla.

Lahden keskustan Alatori on Saara Vauramon mielestä yksi esimerkki levottoman kaupunkialueen onnistuneesta uudistuksesta. Kuva: Janne Laakkonen

Kaupunkia kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa

Vauramo myöntää, että viihtyisä ja vilkas keskusta on muutakin kuin vain liikennesuunnittelua. Ihmisillä pitää olla tarpeeksi hyvä syy tulla keskustaan. Hän visioi, että vaikka Lahdessa ei ole vanhaa kaupunkia kuten Porvoossa tai Raumalla, täällä on kuitenkin 1950-lukulaista rakennuskantaa. Vauramon mukaan 50-lukulaisuudesta valopihoineen voisi rakentaa jotakin, joka ajan saatossa kiinnostaisi muuallakin Suomessa asuvia.

Samaan 50-lukulaiseen henkeen kuului myös autoilu, tuolloin auton omistaminen oli ihanne ja unelma. Vauramo uskoo, että Lahdessa autoiluun liittyvät suuret tunteet kumpuavat kenties noilta ajoilta. Mutta yhtä kaikki, kaupunkilaiset on otettu ja otetaan jatkossakin mukaan Lahden kehittämiseen.

- Jos Lahti onkin jonkun mielestä nyt tylsä, sen ei tarvitse olla sitä aina.

Lue myös: Asukaskysely: vuodeosaston sulkeminen hiertää yhä Nastolassa
 

Vauramon mukaan kaupunkiympäristön suunnittelu yhdessä asukkaiden kanssa on se juttu, jota maailmalla nyt arvostetaan ja mihin pyritään. Vauramo pitää Kööpenhaminaa loistavana esimerkkinä kaupungista, jossa on lähdetty suunnitteluun sosiaalisesti reippaalla asenteella.

Kööpenhaminassa on uudistettu levottomina pidettyjä alueita yhteistyössä siellä liikkuvien kanssa, ja ympäristöä on saatu muokattua kaikkia kaupunkilaisia palvelevaksi. Tässä voidaan onnistua vaikkapa kulkureittien uudelleensuunnittelulla.

Mutta osataan Lahdessakin. Vauramon mukaan Lahti on kartoittanut kaikki päiväkotien ja koulujen lähimetsät, jotta jatkossakin nämä palvelut rakennetaan lähelle virkistysalueita.

- Tässä on tehty yhteistyötä lasten kanssa, ja meillä on meneillään yhteistyökuviot myös lahtelaisnuorten kanssa. Näistä keskusteluista voi tulla vielä hienoja uudistuksia.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi