Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mistä pari vanhojen tansseihin? Orimattilan Erkko-lukiossa orastavaan poikapulaan löytyi apu - "Yleensä kaikille on järjestynyt pari"

Nastopolin lukiossa poikavoittoinen vuosikurssi typisti tänä vuonna tansseihin osallistuvien parien määrää. Orimattilan Erkko-lukiossa puolestaan jouduttiin turvautumaan ylempien ja alempien vuosikurssien oppilaisiin. Erkko-lukion liikunnanopettaja Sami Wirkkala uskoo, että tanssipari järjestyy lopulta kaikille halukkaille vuosittain.

Tia Kernala sai tanssiparikseen Patrik Blomin. Kuva: Katja Luoma

- Kaikki pysyivät messissä, hyvä tästä tulee, tsemppasi Erkko-lukion liikunnanopettaja Sami Wirkkala lukion toisluokkalaisia maanantaina. Käynnissä olivat vanhojen tanssien toiseksi viimeiset harjoitukset ennen torstain näytöstä, ja askeleet alkoivat vähitellen hioutua kohdilleen.

- Tämä on ollut taitava vuosikurssi. Ei jännitä, luotto on kova, Wirkkala totesi.

Perinteisten salonkitanssien lisäksi orimattilalaisten näytös sisältää tänä vuonna yhden hieman modernimman ja vauhdikkaamman ohjelmanumeron.

Nastopolissa poikavoittoista, Orimattilassa tarvittiin lisävoimaa

Vanhojenpäivä on monelle lukion kohokohta. Asua ja tanssipartneria ryhdytään metsästämään joskus yli vuosi ennen varsinaista juhlapäivää. Wirkkalan mukaan monet oppilaat varmistavat itselleen kumppanin jo ensimmäisen lukiovuoden aikana.

Toisinaan epäsuhtainen sukupuolijakauma aiheuttaa tanssipartnerin löytämiseen ylimääräistä päänvaivaa. Esimerkiksi Lahden Nastolan Nastopolin lukiossa poikavoittoinen vuosikurssi typisti tänä vuonna tansseihin osallistuvien parien määrää. Apulaisrehtori Pilvi Pulkkinen viestittää, että aiempina vuosina tanssiaisiin on osallistunut yli 20 paria. Tänä vuonna tanssipareja on vain 8, kun kaikille pojille ei löytynyt omasta koulusta paria.

Orimattilan Erkko-lukiossa puolestaan oli aluksi pientä pulaa tanssihaluisista pojista. Täydennystä on perinteisesti löytynyt alemmilta tai ylemmiltä vuosikursseilta.

Jessika Jalkanen, Casimir Weckman, Saga Karonen ja Elmeri Lehtonen harjoittelivat Erkko-lukion tanssiohjelmaa. Kuva: Katja Luoma

- Rohkaisemme siihen, ettei kukaan jättäisi tulematta kurssille sen takia, että paria ei vielä ole. Yleensä kaikille on lopulta järjestynyt pari, Sami Wirkkala toteaa. Hän on toiminut Erkko-lukion liikunnanopettajana lähes kymmenen vuotta.

Wirkkalan mukaan Orimattilassa yli 90 prosenttia vuosikurssista valitsee vanhojentanssikurssin. Tänä vuonna parketilla pyörähtelee yhteensä 18 paria. Ikäluokka on poikkeuksellisen pieni, sillä parhaimmillaan pareja on ollut melkein tuplasti enemmän.

- Tämä on säilynyt meillä tosi suosittuna. Perinteet ovat jo edellisten opettajien jäljiltä vahvat.

Ainutkertainen mutta hintava kokemus

Erkko-lukiossa opiskeleva Tia Kernala kertoi olleensa parin etsimisessä liikkeellä melko myöhään. Lopulta hän löysi itselleen kavaljeerin vuotta ylemmältä vuosikurssilta.

- Moni jätti tanssimatta sen takia, ettei löytänyt paria.

Kernala kuvailee vanhojen tansseja ainutkertaiseksi kokemukseksi. Hänelle osallistuminen oli selvää lukion alusta asti.

- Koen tärkeäksi sen, että lukioon kuuluu muutakin kuin pelkkää opiskelua.

Juhlapäivää varten hän on joutunut hieman löysäämään kukkaronsa nyörejä.

- Kalliiksi tämä kyllä tulee. Mekkoon meni rahaa, ja sitä joutui lisäksi kaventamaan ja lyhentämään. Päälle vielä kampaukset ja meikit.

Orimattilan Erkko-lukion tulevat vanhat treenasivat tanssiohjelmaa maanantaina. Kuva: Katja Luoma

Valtaosa aktivoituu jo ensimmäisenä lukuvuonna

Casimir Weckmania pyydettiin tanssipariksi jo viime vuoden vanhojenpäivien aikaan. Suostuminen oli hänelle helppoa.

- Tämä on lukiolaisille perinne. Sen takia osallistuin.Ida Salmén kertoi maanantaina olevansa luottavaisin mielin tulevan shown suhteen. Hän alkoi valmistautua vanhojenpäivään jo viime kesänä mekon etsimisellä. Myös tanssipari varmistui ennen toisen lukiovuoden alkua.

- Monet alkoivat kysellä itselleen paria ensimmäisen lukiovuoden lopulla tai sitä seuraavana kesänä.

Ida Salmén ja Samuli Nenonen. Kuva: Katja Luoma
Tapahtuma

Vanhojenpäivä

Lukion toiseksi viimeisen vuoden opiskelijoiden juhlapäivää vietetään abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä.

Päivän tunnusomaisin piirre on pukeutuminen juhlapukuihin sekä tanssiesitys, vanhojen tanssit.

Vanhojen tanssit vakiintuivat suomalaisten koulujen perinteeksi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

Vanhojenpäivän alkuperäisenä ajatuksena oli pukeutua käytettyihin vanhoihin pukuihin.

Nykyään pojat pukeutuvat yleensä smokkiin tai frakkiin, tytöt leveähelmaiseen iltapukuun.

Vanhojenpäivä on muodostunut nykyisellään etenkin tytöillä kalliiksi tapahtumaksi.

Päijät-Hämeessä tanssiesityksiä on useita torstai-illan ja perjantaipäivän aikana.

Lahden lukioiden vanhat esiintyvät perinteisissä Suurhallin yhteistanssiaisissa perjantaina.

Suurhallin yhteisiä tanssiaisia on vietetty vuodesta 1983 alkaen.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X