Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Aloitti myymällä rapusaalista, seilasi merillä ja perusti ravintolan kesken opintojen - Teerenpelin Anssi Pyysing on yhdistelmä impulsiivisuutta ja järkeviä riskejä

Kun ensimmäinen Teerenpeli perustettiin 1990-luvulla, asiakkaita palveli kaksi työntekijää. Heistä toinen oli Anssi Pyysing. Nyt työntekijöitä on kaikissa ravintoloissa ja omalla panimolla kohta satakunta. Duunarivanhempien poika pienestä kylästä on päässyt pitkälle.

Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing muutamia päivä vanhassa kuvassa ravintola Taivaanrannan kellarikerroksessa. Kuva: Mirja Hussain

Varhaisin oppitunti bisneksen teon tosiasioista tuli jo lapsuudessa. Etelä-Karjalassa Nuijamaan kylässä syntynyt ja varttunut Anssi Pyysing asui perheensä kanssa lähellä virtaavaa jokea, josta he pyysivät rapuja joka kesä. Saalista myytiin innokkaasti, ja sana levisi. Eräs mies tuli joka kerta hakemaan rapuja jopa suoraan Pyysingien kotiovelta.

- Myöhemmin ymmärsimme, että kun viemme ravut torille tai Kauppahalliin asti, saamme niistä paremman hinnan. Se oli hyvä läksy oppia, Pyysing sanoo nyt.

Pyysing on lahtelaisille tuttu kasvo - uudet kesätyöntekijätkin tietävät, kenelle he tulevat tekemään töitä. Teerenpeli-ravintolaketjun perustaja ja toimitusjohtaja johtaa yritystään läheltä ja miettii koko ajan, myös tätä haastattelua antaessaan, miten tekemiset ja sanomiset vaikuttavat Teerenpeli-brändiin.

Kun Suomen ensimmäinen Teerenpeli avattiin Lahden Vapaudenkadulle vuonna 1994, työntekijöitä oli kaksi, ja heistä toinen oli Anssi Pyysing. Tänä päivänä työntekijöitä on uusimpien rekrytointien vahvistuttua satakunta. Teerenpeli-ravintoloita on nyt kahdeksan, kohta yhdeksän ja yrityksellä on oma panimo ja tislaamo Lahden Liimaajankadulla. Ryppääseen kuuluu myös Lahden keskustassa toimiva ravintola Taivaanranta.

Mutta kuka tai millainen on Anssi Pyysing itse?

Teerenpelin tislaamo avautui Lotilan tehdasalueelle vuonna 2015. Kuvassa Anssi Pyysing. Kuva: Sami Kuusivirta

Duunarivanhemmat tuputtivat maailmaa, venäjääkin opeteltiin

Pyysing ei syntynyt hopealusikat valmiiksi kourissaan. Nuijamaan kylä (nykyisin osa Lappeenrantaa) oli pieni 1 200 hengen yhteisö, eikä Pyysingin perheellä ollut maatilaa. Parikymppinen Pyysing ajoi kuivattua pellavaa torille myytäväksi. Mutta alusta asti oli selvää, että kylältä piti lähteä pois, jos mieli saada elannon pidemmäksi aikaa.

Pyysingin äiti oli postinkantaja, isä teki töitä rakennuksilla, mutta joutui jäämään sairauseläkkeelle ennen aikojaan terveyssyistä. Siihen aikaan ei tunnettu asbestin vaaroja, mutta jälkeenpäin uumoiltiin, että siitä oli kyse.

- Olen perusduunareiden poika, mutta minulle on aina tuputettu maailmaa. Vanhempani opettivat katsomaan asioita avarasti. Muistan, että ihan pienenä poikana opettelin äitini avulla venäläisiä aakkosia. En osaa niitä vieläkään, enkä sanaakaan venäjää, mutta henki oli se, että johonkin kylältä lähdetään, Pyysing kertoo.

Nuijamaan kylällä varttui myös vahva veljessarja, joka lähti Ruotsiin töihin, ja houkutteli muitakin kylältä länsinaapuriin. Se oli tietynlainen esimerkki, mutta lopullisen lähtöpäätöksen teki Pyysing itse. Armeijan jälkeen hän lähti puoleksi vuodeksi Australiaan opiskelija- ja työviisumilla.

- Tähän liittyykin hyvä tarina. Kaverini, joka on edelleen hyvä ystäväni, lähti Australiaan ja minun piti mennä sinne hänen luokseen. Hänestä ei kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. En saanut edes postikorttia. Olin hankkinut viisumin ja lentoliput valmiiksi, ja päätin käydä vielä hänen kotiovellaan kysymässä, josko siellä tiedettäisiin pojasta jotain. Kun soitin ovikelloa, kaverini avasikin oven itse! Hän oli tullut takaisin Suomeen, kun rakkauteen oli tullut ryppyjä. Koska olin jo hankkinut kalliit lentoliput, päätin lähteä matkaan joka tapauksessa.

Lähtö ei loppujen lopuksi hirvittänyt, sillä Pyysing vietti lukion toisen luokan Yhdysvalloissa opiskelijavaihdossa. Kotona tehty maailman tuputus oli tuottanut tulosta.

Anssi Pyysing esittelee panimosuunnitelmiaan rakennustyömaalla vuonna 2009. Kuva: Vesa Tapiola vtap

Merimiesromantiikkaa ei löytynyt maailmalta, mutta Lahdessa onnisti

Pyysing lähti Australiaan sillä asenteella, että jos sopiva paikka ja tekemistä löytyy, hän voi jäädä maahan asumaan. Mutta ammattipätevyys puuttui, mikä esti pysyvän oleskeluluvan saamisen. Pyysing toimi tulkkina virastoissa suomalaisyhteisön avuksi ja oli töissä suomalaisen omistamassa rakennusfirmassa, jossa oli vain muutama paikallinen työntekijä.

Sitten veri alkoi vetää merille, ja Pyysing muutti jälleen kurssia.

- Suomessa hain ja pääsin Kotkan merenkulkuoppilaitokseen. Olin kuukausia töissä merillä rahtilaivassa, mutta työssä ei ollut pätkääkään merimiesromantiikkaa. Totesin, että merimiehen työ oli minulle liian raskasta, ja erään Keski-Euroopan matkan jälkeen hain Lahteen ravintola-alan koulutukseen, koska kaverinikin haki tänne. Pääsimme kouluun varasijoilta.

Pyysingin yritteliäs asenne näkyi Fellmannin ravintolakoulussa. Pyysing meni heti mukaan oppilastyöhön, järjesti kavereidensa kanssa jalkapallo- ja tikkaturnauksia, perusti kaukalopallojoukkueen, piti pippaloita ja perusti Teerenpelin koulun ollessa vielä kesken.

Teerenpelin toiminta lähti liikkeelle niin hyvällä sykkeellä, että jo parin kuukauden kuluttua avaamisesta viikonloppuihin piti palkata lisää henkilökuntaa. Loppujen lopuksi meni 10 vuotta, ennen kuin Pyysing virallisesti valmistui restonomiksi.

Mutta Fellmannia se ei haitannut - Pyysingin kasvuun lähtenyt yritys oli mitä parhainta mainosta koululle, ja Teerenpeliä hyödynnettiinkin oppilaitoksen markkinoinnissa.

Pyysing ei olisi ikinä uskonut Teerenpeliä perustaessaan, millainen menestys on edessä.

- Tiesimme vain sen, että jos yritys kaatuu, pystymme handlaamaan velat. Järki oli mukana alusta asti. Samaa periaatetta olen noudattanut myöhemminkin, ottanut vain sopivan kokoisia riskejä. Jotkut ketjut lähtevät kasvamaan tosi väkevästi, ja katsovat vasta jälkeenpäin, mikä pysyy kasassa ja mikä ei. Itse pyrin siihen, että ravintolan pitää päästä vähintään nollatasolle jos tulosta katsotaan.

Vuonna 2004 Anssi Pyysing ihmetteli ESS:lle autotonta päivää, jota vietetään bussiliikenteen keskellä. Kuva: Katja Luoma kluo

Bisnekset aina mielessä - kärsimätön luonne ajaa eteenpäin

Kapitalisti henkeen ja vereen. Niin Pyysing itse itsensä määrittelee. Hän tietää, että kapitalisti on monen mielestä ruma sana, mutta Pyysing ei ole samaa mieltä.

- Kyse on siitä, mitä itse voi tehdä oman bisneksensä ja itsensä eteen. Jos ei olisi Teerenpeliä, olisin joka tapauksessa tehnyt töitä yrittäjänä.

Pyysing sanoo, että hänellä on aina bisnekset mielessä. Vaimo ja Teerenpelin kehitysjohtaja Marianne Pyysing kertoo, että ”Anssilla on kotona aina läppäri auki”.

Marianne Pyysing kertoo, että jos numerot eivät miellytä hänen miestään tai esimerkiksi rekrytointi paljastuu epäonnistuneeksi, edessä on tiukkojakin palavereita. Anssi Pyysing tuskastuu helposti, jos ei ala tapahtua.

- Mutta perusluonteeltaan Anssi on rauhallinen, Marianne Pyysing sanoo.

Anssi Pyysing kertoo, että oikeastaan vain golfatessa hän ei mieti bisneksiä, vaikka onkin omien sanojensa mukaan ”paska pelaaja”.

- Muutun koko ajan kärsimättömämmäksi, mitä enemmän tulee ikää. Kun mielessäni on jokin muutos tai uudistus, en millään malttaisi odottaa, että saan muun työporukan siihen mukaan. Koska mitä isompi henkilökunta on, sitä enemmän aikaa muutos vie, hän sanoo.

Anssi Pyysing sai vuoden olutravintoloitsijan arvon Panimoliitolta vuonna 1997. Kuva: jeer

Pomona vaativa, mutta saa alaisensa myös nauramaan

Alaisten mukaan Anssi Pyysing osaa olla vaativa pomo, mutta ”sopivaan väliin heitetyt lohkaisut naurattavat mahanpohjassa asti”. Toisaalta Pyysing antaa myös vapautta työntekijöilleen, esimerkiksi Taivaanrannan keittiömestari saa rauhassa laatia ruokalistat, vain suuret linjat päätetään yhdessä. Työntekijöille on myös annettu mahdollisuuksia kouluttaa itseään ulkomailla asti.

Pyysing sanoo, että hänen pitäisi oppia olemaan luottavaisempi Teerenpelin suhteen. Pyysing kertoo näkevänsä yrityksensä haavoittuvampana kuin mitä se oikeasti on. Ulkopuolisen silmin yritys vaikuttaa hyvinvoivalta, ja sitä se onkin. Vaikka yksi Teerenpeli Helsingissä jouduttiin sulkemaan kannattamattomana, Kampin Teerenpeli tekee historiansa parasta myyntiä. Teerenpeli avaa helmikuussa Lahteen Lanun aukion kupeeseen Olavi-viinikahvilan, johon palkataan 9-10 uutta työntekijää. Toiveissa on avata uusi Teerenpeli vielä tänä vuonna johonkin isoon kaupunkiin Suomessa, esimerkiksi Kuopioon tai Ouluun.

- Meillä on nyt niin vakaa pohja ja asema ravintolakulttuurissa, että kilpailija ei meitä ihan noin vain voi pyyhkäistä pois. Yksin tällaiseen ei pysty kukaan, vaan onneni on ollut se, että alusta asti mukanani on ollut huipputyyppejä. Esimerkiksi Vapaudenkadun Teerenpelin henkilökunnan dna:ssa on jotain sellaista, jonka haluaisin välittyvän kaikkiin ravintoloihin. Siksi kierrätän uudet ravintolapäälliköt aina Vapaudenkadun kautta.

Anssi Pyysing oli mukana ideoimassa Lahden Rautatienkadun kehittämissuunnitelmia viime vuoden syyskuussa. Kuva: Katja Luoma

Haaveita haittaa virkamiesten intohimo kontrolliin

Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt ravintolamoguli on tehnyt mastokaupungissa pitkän uran, jonka loppu ei todellakaan vielä häämötä. Henkilökunnan uurastus on palkittu valtakunnallisilla palkinnoilla, viime vuonna Teerenpelin Suomi 100 -olut palkittiin parhaana tummana oluena, ja yrityksen viskit on valittu useasti Pohjoismaiden parhaiksi.

- Viime vuoden keskustelu alkoholilaista nosti esille näkökantoja puolesta ja vastaan, mutta mielestäni alkoholin demonisointi ei ole hyvästä. Mitä luonnollisemmin me aikuiset suhtaudumme, sitä paremmin nuorisokin oppii oikean asenteen.

Vaikka uusi alkoholilaki on pienpanimoiden kannalta askel parempaan suuntaan, on Pyysingin haave ravintoloiden ulosmyynnistä vielä epävarma.

- Virkamiehillä on Suomessa edelleen intohimo kontrollointiin, ja sitä uusi laki ei poista. Vaikka saamme pian oikeuden myydä tuotteita ulos, en vielä voi paukutella henkseleitä. Valviralla on päättämättä esimerkiksi se, pitääkö ulosmyyntiä varten rakentaa erillinen huone. Jos emme saa myydä tuotteita suoraan hyllystä, tulevat neliöt todella kalliiksi. Monella yrityksellä ulosmyynti saattaa tyssätä tähän. Ulosmyynti on palvelutuote, ei mikään megabisnes.

Pyysing katselee ympärilleen ravintola Taivaanrannan kabinetissa. Mielessä pyörivät selvästi jo tulevat suunnitelmat.

- Totta kai sitä on joskus miettinyt, että voisiko tehdä jotain muuta elämällään. Mutta tykkään elämästäni tällaisena ja yrittämisestä Teerenpelissä.

Nousemme portaat kabinetista ravintolasaliin.

Sali on täynnä asiakkaita.

Anssi Pyysing

Ravintoloitsija

Syntynyt: Nuijamaalla vuonna 1967.

Koulutus: Restonomi ja puolimatruusi.

Perhe: Vaimo ja kaksi lasta, Iina ja Iisakki. Tytär opiskelee tanssia Kuopiossa, poika käy lukiota Lahdessa. Äiti asuu myös Lahdessa.

Harrastuksia: Golfaus, ruuanlaitto ja matkustaminen. ”Olen omasta mielestäni hyvä kokki. Vaimolle jää salaatin teko, jos minä vastaan pääruuasta.”

Tapasin vaimoni… vuonna 1993 Tampereella. Olimme ravintolapäälliköiden kokouksessa ja meille tuli riita, olimme eri mieltä jostakin ja ajauduimme sitten keskustelemaan asioista enemmänkin. Se eteni siitä pikkuhiljaa - sanotaanko näin, että rakastuin jalka kerrallaan.

Toivon, että lapseni… Tekevät sitä, mitä haluavat. En pety, jos he eivät halua jatkaa työtäni tässä yrityksessä. Pakolla ei synny mitään hyvää. Mutta väistämättä tästä aiheesta joskus puhutaan, ja he ovat kummatkin olleet ravintoloissamme töissä.

Alalla pinnalla nyt… Hedelmäiset oluet. Meiltä tulee kesäksi myyntiin Grepa, greippi pale ale. Tuotevalikoimaa pitää uudistaa säännöllisesti, koska ihmiset kyllästyvät nykyään helposti.

Haaveilen… Purjeveneestä Välimerellä. Se on ollut kestohaaveeni niin kauan kuin muistan. Mutta tiedän, että purjehtiminen on pirun vaikeaa. Siksi tämä jääkin todennäköisesti vain haaveeksi.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi