Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti muuttuu, halusit tai et, sanoo tulevaisuuden tutkija - tällainen Lahti on vuonna 2030

Työelämä, asuminen ja liikenne mullistuvat. Kaupungistuminen kiihtyy. Miten Lahden ja lahtelaisten käy? Miltä kaupuki näyttää vuonna 2030? Tutkijat, ympäristöjohtaja, poliitikko ja maakuntajohtaja vastaavat.

Aleksi Neuvosen mukaan Lahdella on kaikki mahdollisuudet erottua muista vastaavankokoisista suomalaiskaupungeista ja olla kiinnostava myös kansainvälisesti esimerkiksi yliopiston ja cleantech-klusterin myötä. Kuva: Petteri Mattila

”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, totesi aikoinaan tanskalainen fyysikko Niels Bohr.

Kokeillaan silti.

Kaupungistumisen megatrendi ei ole hidastunut - Lahdessa asuu enemmän väkeä ja suurempi osa väestöstä on maahanmuuttajia.

Aiempaa harvempi omistaa oman auton. Suuri osa kaupunkilaisista liikkuu paikasta toiseen vähäpäästöisellä bussikalustolla, pyöräillen, kävellen tai yhteisomistusautoilla. Sähkö- ja robottiautot ovat korvanneet ison osan polttomoottoriautoista.

Ei ihmisten tarve olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa katoa mihinkään, vaikka kulutustottumukset muuttuvatkin Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen

Vesijärven ja junaradan suuntaan kasvaneessa kaupungin keskustassa asuu selvästi enemmän ihmisiä. Kaupungissa asutaan ylipäätään tiiviimmin ja neliöitä on vähemmän.

Yliopiston rantautuminen on muuttanut kaupungin imagoa, vaikkei rosoisuudesta ja omaleimaisuudesta olekaan luovuttu.

Työpaikkoja on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin isojen firmojen sijaan. Työntekijät vaihtavat työnantajia nopeammassa syklissä kuin aiemmin tai tekevät töitä useiden työnantajien piikkiin lomittain.

Etätyöt ovat lisääntyneet ja yhä harvemman tarvitsee muuttaa työn takia pääkaupunkiseudulle. Osa Etelä-Suomeen suuntautuneesta muuttoliikkeestä on pysähtynyt Lahteen.

Tällaista on Lahdessa vuonna 2030, ainakin jos on uskominen Etelä-Suomen Sanomien pyynnöstä kaupungin tulevaisuuteen kurkistaneita. ESS katsoi 12 vuoden päähän tulevaisuuden tutkijan, alue- ja kaupunkikehitystutkijan, Lahden ympäristöjohtajan, kaupungin ykköspoliitikon ja Päijät-Hämeen maakuntajohtajan kanssa.

Vuosikymmen on minimi

Tulevaisuuden tutkijat eivät pidä siitä, että heidän työtään kutsutaan ennustamiseksi, koska siitä ei oikeasti ole kyse. Tulevaisuuden tutkimisessa on kyse todennäköisyyksistä ja tulkinnoista.

Ajatushautomo Demos Helsingin perustaja, tulevaisuuden tutkija Aleksi Neuvonen tuntee kaupungin hyvin siitä huolimatta, ettei hän ole koskaan Lahdessa asunut. Vanhemmat ovat kotoisin Lahdesta. Mummolat olivat Lahdessa. Työprojektejakin hän on Lahdessa tehnyt. Tulevaisuudesta Neuvonen pääsee puhumaan lahtelaisille ensi lauantaina, kun Malski Areenalla järjestetään Lahti Lackathon. Tilaisuudessa pohditaan, millainen kaupungin tulisi olla vuonna 2030.

Lue myös: Lahti-lackathonissa muotoillaan kaupungin strategiaa - osallistujille leffalippuja
 

Monen mielestä tulevaisuuden suunnittelu yli vuosikymmen eteenpäin saattaa olla mahdoton tehtävä, jopa turhaa. Tulevaisuuden tutkijalle reilun vuosikymmenen tarkastelujakso on minimi.

- Siis jos halutaan oikeasti saada konkreettisia ja suuriakin muutoksia aikaiseksi.

Muutoksia tulee halusta riippumatta

Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa erilaiset kokeilut esimerkiksi liikenteeseen liittyen on toteutettavissa, eikä niiden onnistuminen ole kiinni vain yksittäisistä ihmisistä, Neuvonen sanoo.

- Lahti on monipuolinen ja ihan oikea kaupunki - kiinnostavassa jamassa, Neuvonen sanoo.

Onko joitain universaaleja asioita, jotka Lahdessakin muuttuvat riippumatta siitä, miten muutokseen kaupungissa edes suhtaudutaan? Neuvosen mielestä on selvää, että teknologinen kehitys mullistaa niin liikenteen, työelämän kuin asumisenkin riippumatta siitä, mitä tavallinen lahtelainen muutoksista ajattelee.

Keskusta laajenee, väki lisääntyy

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo, että Lahdessa pitää liikenneinfrastruktuuria rakentaessaan huomioida liikenteen tulevat muutokset. Joukkoliikenteen käyttö, pyöräily ja kävely lisääntyvät ja sähkö- sekä robottiautot voivat yleistyä nopeastikin.

Liikkumisen lisäksi myös asuminen muuttuu jo seuraavan 12 vuoden aikana.

Komu sanoo uskovansa urbaanin elämäntyylin vetovoimaan. Keskustan väkiluku on kasvanut viime aikoina selvästi, eikä suunta ole hidastumaan päin. Vuonna 2030 keskusta on levittäytynyt nykyistä laajemmalle alueelle ja keskustassa asuu selvästi enemmän ihmisiä kuin nykyisin, Komu uskoo.

- Kaavoituksella pystymme vaikuttamaan siihen, miten ja mihin kaupunki kasvaa. Keskustan elinvoima paranee, kun alueella asuu mahdollisimman paljon ihmisiä.

Verkkokauppa ei tuhoa kaikkea liiketoimintaa keskustasta, vaikka esimerkiksi ruokaostokset saatetaankin tuoda jo vuonna 2030 suoraan kotiovelle. Komun mukaan kaupunkikeskustassa kysyntää riittää elämyksille ja erikoisliikkeille, vaikka vaatteet tai ruoka hankittaisiinkin täysin nykyisestä poikkeavalla tavalla.

- Ei ihmisten tarve olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa katoa mihinkään, vaikka kulutustottumukset muuttuvatkin, huomauttaa Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen.

Komun mukaan keskustasta pitää tehdä kaikkien kaupunkilaisten olohuone vuoden ympäri, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Konkretian tasolla ei vielä olla.

Vaikuttaa ilmiselvältä, että Lahden keskusta on kovinkin eri näköinen 12 vuoden päästä. Hämeenmaan kaavailema Aleksanterinkadun ylikulkusilta voi vaikuttaa vuonna 2030 aika pieneltä yksityiskohdalta isossa kuvassa. Kävelykeskusta saattaa hyvinkin olla nykyistä laajempi ja osin jopa katettu.

Vaikuttaa ilmeiseltä, että Lahden keskusta on erilainen 12 vuoden päästä. Hämeenmaan kaavailema Aleksanterinkadun ylikulkusilta voi vaikuttaa vuonna 2030 pieneltä yksityiskohdalta isossa kuvassa. Kävelykeskusta saattaa hyvinkin olla nykyistä laajempi ja osin jopa katettu. Kuva: Petteri Mattila

Väkiluku nousee, vai nouseeko?

Tapahtuipa Lahden keskustalle mitä tahansa, vaikuttaa yksi kehityssuunta kiveen hakatulta. Lahdessa on vuonna 2030 enemmän asukkaita kuin nyt.

Vai onko?

Väkiluvun kasvattaminen on tavoite, josta kaupungin viranhaltija-armeijassa tai poliittisessa koneistossa ei olla valmiita lipsumaan.

Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo on vakuuttunut, että suuret kaupungit ovat reilun vuosikymmenen päästä nykyistä suurempia. Väkeä muuttaa Suomen sisällä ja rajojen ulkopuolelta. Kaupungistuminen kiihtyy siten, että Lahden kaltaiset kaupungit ovat pulassa, jos omaa vetovoimaa ei saada parannetuksi, Vauramo kuvailee. Hänen mukaansa jo nyt näyttää siltä, että kaupungistumisesta on siirrytty suurkaupungistumiseen. Pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on kasvu on "luonnollista", muualla ei niinkään, Vauramo sanoo.

- Muut kaupungit ovat ihan siinä kintaalla, tapahtuuko kasvua ollenkaan vai jopa näivettymistä. Samaan aikaan ikääntymisen ilmiö potkii oikein kunnolla.

Mitään suurta väkilukuhyppyä Lahdessa ei ole odotettavissa, sanoo alue- ja kaupunkikehitystutkija Timo Aro. Hänen mukaansa muuttoliike Lahteen on ollut viime aikoina vaisumpaa kuin miltä kymmenen vuotta sitten vaikutti.

- On todennäköisempää, että Lahden väkiluku kasvaa kuin että se laskisi vuoteen 2030 mennessä. Olen vähän varovainen, koska tällä hetkellä Lahti vaikuttaa väliinputoajalta suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Vauramon mukaan Lahden on osattava hyödyntää metropolialueelle kohdistuva muuttoliike. Lahdella on mahdollisuus saada Helsingin seudun kasvusta isokin palanen, mutta se ei putoa lautaselle automaattisesti, Vauramo sanoo.

- On harvinaisen paljon mahdollisuuksia joko sössiä koko juttu tai toisaalta luoda voimakkaasti edellytyksiä kasvulle.

Vauramo muistuttaa, että esimerkiksi oikorata ja moottoritie eivät ole tuoneet kaikkea sitä, mitä Lahdessa etukäteen ajateltiin.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Lahdessa luotetaan siihen, että pääkaupunkiseutua matalammat asuinkustannukset vetävät väkeä, erityisesti lapsiperheitä Lahteen. Alue- ja kaupunkikehitystutkija Aron mukaan olettamus ontuu.

- Edulliset asuinkustannukset eivät ole asia, jota kaupungin kannattaa kovasti tuoda esille. On jännä paradoksi, että mitä korkeammat hinnat, sitä houkuttelevampana alue koetaan.

Aro sanoo, että Lahden kannalta paljon olennaisempaa on asuinympäristön laadulliset ominaisuudet kuin asumisen hinta. Työpaikat, aluetalous ja koulutustarjonta yhdistettynä palveluiden sujuvuuteen, elinympäristön viihtyvyyteen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ovat huomattavasti asumisen hintaa merkittävämpiä muuttosyitä.

- Onnistumisen kannalta on ihan olennaista, miten Lahti kykenee yhdistämään nämä "kovat" ja "pehmeät vetovoimatekijät.

Vetovoiman lisäksi pitää olla ”pitovoimaa”, Aro sanoo. Ei riitä, että esimerkiksi lapsiperhe saadaan muuttamaan Lahteen.

- Olennaista on se, millä tavalla tällaiset ihmiset kokevat parin kolmen vuoden jälkeen arjen sujumisen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien riittävyyden. Tähän liittyy olennaisesti peruspalveluiden toimiminen, liikkumisen helppous, harrastusmahdollisuudet ja elämykset.

Kahden pelin kortit

Lahdessa ei kannata liikaa miettiä, onko pääkaupunkiseudun läheisyys hyvä vai huono asia, Demos Helsingin Neuvonen sanoo. Lahdella on Neuvosen mielestä selkeä oma profiili, mutta samaan aikaan kaupungin kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä metropolialueen kanssa. Neuvosen mukaan on väistämätöntä, että talouselämässä entistä suurempi osa asioista kytkeytyy metropolialueeseen, mutta se ei ole välttämättä kuolinisku kaukana sijaitseville muille kaupunkiseuduille - eikä erityisesti Lahdelle, josta pääsee Helsingin keskustaan tunnissa.

- Lahdella on loistava mahdollisuus pelata molempia kortteja, ainakin tällä hetkellä. Samalla, kun kaupungilla on selkeä oma profiili, on samaan aikaan kasvava määrä asioita, jotka kytkeytyvät metropolialueeseen. Molempia pelejä kannattaa pelata.

Pelkkä väkiluvun kasvaminen ei riitä

Lahdessa tavoitellaan vähintään prosentin vuosittaista väestönkasvua. ”Laatumääritelmiä” kaupunki ei ole kirjannut, mutta on selvää, että toiveissa on työikäisen väestön selkeä kasvu.

Neuvosen mielestä väkiluvun kasvu on sinänsä ymmärrettävä tavoite, jotta vanhusväestö ei tule liian dominoivaksi osaksi. Pelkkä väkiluvun kasvaminen ei riitä.

- Pidän itse absoluuttista väkimäärää tärkeämpänä sitä, keitä Lahteen muuttaa. On tärkeää, että Lahteen muuttaa sellaista väkeä, jolla on kytköksiä muuhun maailmaan. Juju on yhä enemmän siinä, millaiset verkostot on maailman muihin alueisiin. Millään alueella ei voi olla riittävää absoluuttista määrää tietyn alan osaajia. Aina pitää tehdä yhteistyötä muualle.

Neuvonen sanoo, että esimerkiksi Saksan ja Ruotsin taloudellinen menestys pohjautuu merkittäviltä osin isoon maahanmuuttajien määrään.

- Jos on vain sama staattinen porukka, on vaikea pärjätä.

Yksi ura, yksi työpaikka -ajattelu vanhenee lopullisesti

Työntekijöiden liikkuminen työnantajien välillä kiihtyy. Yksi ura, yksi työpaikka -ajattelu vanhenee vuoteen 2030 mennessä monilla aloilla lopullisesti, sanoo maakuntajohtaja Parkkonen.

Tietointensiivisen asiantuntijatyön lisääntyessä ja etätyömahdollisuuksien parantuessa asuinpaikka suhteessa työpaikkaan ei ole yhtä merkityksellinen kuin se on nyt.

Samaan aikaan, kun pääkaupunkiseutu imuroi muuta Suomea, työn muutos voi ”pelastaa” metropolialueen ulkopuoliset kaupungit.

- Sellaisessa maailmassa fyysisten toimipisteiden tarve vähenee. Se, että asut puolen tunnin päässä työpaikasta, ei ole enää keskeinen asia, Parkkonen sanoo.

Maakunnan pienemmillä paikkakunnilla ei tarvitse ripotella tuhkaa ylleen. Keskuskaupungin elinvoimaisuus säteilee muuallekin maakuntaan, Parkkonen huomauttaa. Lahdelle kannattaa toivoa menestystä kaikkialla maakunnassa. Pienempien kaupunkien on kyettävä profiloitumaan yksittäisillä asioilla. Vahvuudet on kaivettava esiin niin Lahdessa kuin kaikkialla muuallakin, Heinolan kaupunginjohtajakisan loppumetreillä oleva Parkkonen sanoo.

Tutkijat: Yliopisto on ennen kaikkea imagojuttu

Yliopiston rantautuminen Lahteen on imagollisesti tärkeä asia Lahden kokoiselle kaupungille ja koko seutukunnalle, sanovat Neuvonen ja Aro. Vaikka yliopistosta olisi suoria aluetaloudellisia hyötyjäkin, vielä tärkeämpää on yliopistokaupungin brändivoima pitkässä juoksussa, Aro sanoo.

- Muutkin isot kaupungit ovat ratsastaneet yliopistokaupungin statuksella. Siinä on varmasti järkeä edelleen, mutta eri tavalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Ajatus siitä, että yliopistosta valuisi suoraan joitain asioita muuhun yhteiskuntaan, ei välttämättä mene enää niin suoraviivaisesti, sanoo Neuvonen.

Lue myös: Lahdesta tulossa todellinen yliopistokaupunki - Rehtori: Ihan kuin kotiin tulisi
 

Oppia Suomen isoista kaupungeista

Suomen suurimpien kaupunkien ajatusmaailmasta olisi Lahdessa oppimista, Neuvonen sanoo. Yksityiskohtien näpertelyn sijaan tulisi paukkuja panna enemmän isoon kuvaan.

Pienet asiat alkavat näyttää pieniltä, kun aletaan pohtia, millä asioilla voidaan olla relevantteja ja kiinnostavia eurooppalaisten, aasialaisten tai amerikkalaisten mielestä, Neuvonen kuvailee.

- Käynnissä on radikaali ajatusmaailman muutos. Ei esimerkiksi Tampereella mietitä, mitä se on suhteessa muuhun Pirkanmaahan tai suhteessa muuhun Suomeen. Siellä mietitään, mikä Tampere on maailmassa.

Neuvonen sanoo, ettei paikkakunnan tai alueen sisäinen nollasummapeli tai valtakunnallinen asemien hakeminen ole nykymaailmassa mistään kotoisin.

Tavallisten ihmisten tavalliset asiat

Mitä ympäristöjohtaja Vauramo sanoo niille, jotka pitävät tulevaisuuden visiointia maalailuna, josta ei seuraa mitään konkreettista?

Ei kaikkien ihmisten tarvitse kaupunkistrategiasta sinänsä kiinnostua, mutta strategia kuitenkin sisältää kaikki ne konkreettiset toimenpiteet, joiden vaikutus ulottuu jokaiseen kaupunkilaiseen, Vauramo sanoo.

- Meidän pitää saada ihmiset ymmärtämään, että puhumme ihan tavallisten kaupunkilaisten arkipäivään liittyvistä asioista, on sitten kyse liikkumisesta, asumisesta, palveluista tai kaupunkikeskustan kehittämisestä.

Standardihommat eivät riitä

Kysytään loppuun perisuomalainen kysymys. Mitä muut lahtelaisista ajattelevat?

- Ei Lahtea voi tylsäksi kaupungiksi sanoa, naurahtaa Neuvonen.

Kaikilla on Lahdesta mielipide ja mielikuva, sanoo Aro.

- Sitä mielikuvaa kannattaa viilata ja muuttaakin, vaikka joistain omaperäisistä piirteistä kannattaakin pitää kiinni.

Porista kotoisin oleva Aro sanoo tietävänsä tasan tarkkaan sen vinon hymyn, mikä ihmisten huulille nousee, kun joku kertoo olevansa Lahdesta.

- Porilaisena kohtaan paljon sitä samaa hymyä, Aro naurahtaa.

Vaikka Lahdesta puuttuu isot uudet bisnesideat, tapahtuu kaupungissa jotain sellaista, mistä näkee, että pinnan alla kuplii, Neuvonen sanoo ja vetää esiin Berliini-kortin.

- Yhtenä ääriesimerkkinä voi mainita Berliinin. Eipä tullut kymmenen vuotta sitten Berliinistäkään suurta bisnestä, mutta kaikki tiesivät, että siellä tapahtuu jotain jännittävää. Kun jotain kiinnostavaa tapahtuu, niin huomio saadaan käännetyksi.

Neuvosen mukaan Lahdella on kaikki mahdollisuudet erottua muista vastaavankokoisista suomalaiskaupungeista ja olla kiinnostava myös kansainvälisesti. Sijainti on erinomainen ja kaupungilla on edessään suuria mahdollisuuksia esimerkiksi yliopiston ja cleantech-klusterin myötä. Myös urheilu- ja kulttuurikentässä tapahtuu jatkuvasti.

Loppu on lahtelaisista itsestään kiinni.

- Ei saa tyytyä siihen, että kaupungissa vain asutaan ja pyöritetään standardihommia.

Lahti Lackathon -tapahtuma ensi lauantaina Malski Areenalla. Tapahtumassa pohditaan, millainen kaupunki Lahden pitäisi olla vuonna 2030.

 

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo, että Lahdessa pitää liikenneinfrastruktuuria rakentaessaan huomioida liikenteen tulevat muutokset. Joukkoliikenteen käyttö, pyöräily ja kävely lisääntyvät ja sähkö- sekä robottiautot voivat yleistyä nopeastikin. Kuva: Petteri Mattila

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi