Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hämeenkoskelaisäiti: "Lapset ovat ottaneet vallan koulussa"

Hämeenkosken koulussa on alettu selvittää, miksi joissain luokissa työrauha on kadonnut. Osa vanhemmista kokee, että tilanne on kehittynyt nykyiseen pisteeseensä jo vuosia ilman, että siihen on puututtu, ja kuntaliitoksen jälkeen tehdyt säästöt ovat vain pahentaneet tilannetta. Hurjimmillaan kiusaaminen on yltynyt väkivallaksi. Aluerehtorin mukaan koulukulttuuriin puututaan nyt uusilla tukitoimilla.

Kuva: Juha Peurala

Hollolan kunta ja Hämeenkosken koulun vanhemmat hakevat ratkaisua Hämeenkosken koulussa ilmenneisiin työrauhaongelmiin. Vanhempien mielestä ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään, mutta loppusyksystä niihin tartuttiin uudella otteella. Ensi tiistaina tarkastellaan, onko tilanne muuttunut.

Hämeenkosken koulussa on vajaat 150 oppilasta ja luokat ensimmäisestä kuudenteen, sekä esiopetus.

Hämeenkoskella asuva Kiira Heinonen sanoo, että ongelmat alkoivat jo yli kolme vuotta sitten, kun perheen toisiksi vanhin poika aloitti esikoulun. Poikaa oli kuristettu, kaadettu maahan ja potkittu. Lapulle oli kirjoitettu törkeitä sanoja, vaikka lapsi ei osannut vielä edes lukea. Väkivalta toistui rajumpana tokaluokalla.

Lapsi kaadettiin taas maahan, häntä kivitettiin, ja päätä lyötiin puuhun. Kiusaajina olivat vanhemmat lapset. Heinonen otti yhteyttä kouluun ja asiaa selviteltiin, mutta seuraamuksia ei tullut.

- Poika sulkeutui, eikä halunnut kertoa asioista. Hän sanoi, ettei ketään kiinnosta. Haastavia tilanteita alkoi olla myös kotona ja niitä selvitellessä alkoi tulla esille koulussa tapahtuneita asioita, Heinonen sanoo.

Keinot on viety

Hämeenkosken koulu. Arkistokuva. Kuva: Vesa Tapiola vtap

Heinosen mielestä nykyinen alkuluokka-systeemi ei toimi. Ensin lapset harjoittelevat kolme vuotta, esikoulusta tokaan luokkaan, isoissa ryhmissä olemista ja siirtymistä tilasta toiseen, opettajalta toiselle. Opetus tapahtuu leikin varjolla. Kolmannella pitäisi sitten yhtäkkiä osata istua paikoillaan luokassa, keskittyä ja opiskella.

- Poikien taskut saa tutkia vain miesopettaja, joita on koulussa yksi. Kouluavustajat eivät saa antaa jälki-istuntoa. Rangaistuksia käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa. Opettajan ainut tapa puuttua on ilmoittaa kotiin. Kaikki keinot puuttua asioihin on viety. Lapset ovat ottaneet vallan aikuisilta. Jos heitä komentaa, sanotaan vastaan, että ”Et sä voi mua määrätä”, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan luokissa on nykyään tarjolla kuulosuojaimia sitä varten, jos joku haluaa keskittyä.

Kotona tiukempi kuri

Heinonen on miettinyt häiriökäyttäytymistä paljon kotona, ja yhdessä muiden vanhempien kanssa. Vuosi sitten hän jäi työstään virkavapaalle ollakseen enemmän lastensa tukena. Oireilevaa lasta on käytetty myös ammattiavun piirissä, ja siitä onkin ollut apua, mutta kouluympäristö ei Heinosen mielestä tue kehittymistä.

- Olen menettänyt yöunia ja kritisoinut itseäni siitä, mikä on mennyt pieleen, kun omatkin lapseni ovat osallistuneet hölmöilyyn koulussa. Kotona lapset ja kyläilevät kaverit käyttäytyvät hyvin ja tietävät säännöt, mutta koulussatilanne muuttuu, koska he kokevat, että siellä siihen on mahdollisuus, Heinonen sanoo.

Hämeenkoskella niin ikään asuva Inga Nikkilä on Heinosen kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Hänen lapsensa on viidennellä luokalla ja kiusaamista, väkivaltaa ja epäasiallista kielenkäyttöä on ollut alusta asti.

- Itse nostin asian voimallisesti esiin viime vuonna. Silloin perustettiin vanhempien partio, joka tuli kouluun valvomaan. Se auttoikin, mutta ei voi olla pysyvä ratkaisu. Alan olla aika uupunut asian kanssa, Nikkilä sanoo.

Pienryhmää kaivataan

Nikkilä ja Heinonen sanovat molemmat, että ongelma ei ole koulun, eikä varsinkaan opettajien vika sinänsä. Opettajat yrittävät parhaansa vaikeassa tilanteessa. Vanhempien mielestä vika on henkilöstömitoituksessa, jota on vielä pienennetty kuntaliitoksen jälkeen.

Silloin lakkautettiin myös erityisopettajan vetämä pienryhmä, ja siinä opiskelleet oppilaat sijoitettiin tavallisiin luokkiin. Vanhempien tiedon mukaan tunneista iso osa kuluu erilaisten häiriöiden selvittelyyn.

- Pienryhmätoiminnan lakkautuksesta kärsivät kaikki. Kiltitkin oppilaat kokevat, että opettajalle ei ole heille aikaa, Nikkilä sanoo.

Lisää tukitoimia

Marraskuussa koulun opettajat, rehtorit ja vanhemmat kokoontuivat puhumaan tilanteesta. Sovittiin uusista pelisäännöistä ja siitä, että nyt tammikuun loppupuolella katsotaan, miten tilanne on kehittynyt. Aluerehtori Anssi Vidman kertoo, että marraskuun ja tammikuun välillä kunnassa on mietitty ratkaisua ongelmiin, ja ratkaisun hän aikoo esitellä vanhemmille tiistaina.

- Tukitoimia on tulossa lisää jo toteutettujen lisäksi, Vidman sanoo.

Vidman on itsekin käynyt Hämeenkosken koulussa seuraamassa tilannetta, ja sanoo, että käytöshäiriöitä on joillain luokilla enemmän kuin toisilla, mutta yleisesti tilanne ei hätkähdyttänyt, eikä Hämeenkosken koulu ole poikkeuksellinen Hollolan, tai edes Suomen muiden koulujen joukossa.

- Korostan, että kunta on jo huomioinut vanhempien viestin, puuttunut koulun toimintakulttuuriin ja puuttuu jatkossakin, Vidman sanoo.

Lapsista säästöt?

Heinonen ja Nikkilä kertovat molemmat odottavansa tiistain vanhempainkokousta toiveikkain mielin. Vaikka tilanteeseen puuttuminen kesti äitien mielestä liian pitkään, nyt siihen on kuitenkin tartuttu. Hollolan nuorisotoimi on myös käynyt koulussa pitämässä intensiiviryhmää, jossa häiriötä aiheuttaneet lapset ovat harjoitelleet sopuisaa yhteiseloa ja omien tunteiden hallintaa.

- Ehkä vähän seesteisempää on ollut marraskuun jälkeen, Nikkilä arvioi.

Äidit toivovat kouluun yksinkertaisesti lisää turvallisia aikuisia. Tiukka kuri on yksi apukeino, mutta se ei auta, että kaikesta niuhotetaan.

- Lapsista säästäminen on niin lyhytnäköistä. Hyvinvoivan kunnan ei pidä tehdä asioita lain minimirajaa hipoen, Nikkilä sanoo.

- Henkilökunnan lisääminen ei ole halvin ratkaisu, mutta se on helpoin. Vika ei ole lapsissa vaan aikuisissa. Säästöjen takia lapset lyödään mahdottomaan muottiin. Paljonko tämä kaikki maksaa meille tulevaisuudessa, Heinonen sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi