Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yli puolet Heinolan Ruotsalaisen vuokralaisista ostaa palstan omakseen

Kymmenkunta palstalaista jää vuokralle, mutta vain muutama luopuu. Kaikilta kaupunki ei ole vielä saanut vastausta.

Ruotsalaisen vuokrapalstojen rannoilla alkaa uusi elämä uudelta pohjalta. Kuva: Kiia Jaakkola

Suurin osa Ruotsalaisen vuokrapalstoista jää vanhoille vuokralaisille tai heidän jälkeläisilleen. Yli puolet mökkiläisistä ostaa palstan omakseen.

Heinolan kaupunki on saanut lähes kaikkien 51:n jäljellä olevan palstan omistajilta vastauksen, haluavatko he ostaa kiinteistöksi muodostetun tontin, vuokrata sen 30 vuodeksi vai luopua siitä.

– Ihan kaikilta vastauksia ei ole vielä tullut, joten ihan tarkkaa lukemaan en pysty kertomaan. Vähän reilut puolet on ostamassa palstansa, ja kymmenkunta jatkaa pitkällä vuokrasopimuksella, kertoo kaupungin maankäyttöinsinööri Marko Siitari.

Mökistään luopujat voidaan laskea yhden käden sormilla, samoin vielä vastaustaan pohtivat.

Mömmössä, Hevossaaren Hiekanlahdessa ja yhdistysten palstoilla on lisäksi vuokralaisia, jotka odottavat alueen asemakaavoituksen valmistumista väliaikaisin sopimuksin. Myös puistoalueilla sijaitsevilla palstoilla on väliaikaiset vuokrasopimukset.

Vastausten määräaika päättyi vuodenvaihteessa, mutta kaupunki on varautunut odottamaan, että kaikki saavat ratkaisunsa tehtyä. Joukossa on esimerkiksi perikuntia, joiden päätöksenteko ei suju käden käänteessä.

Aikalisä tuli tarpeeseen

Vasikkasaaren, Korpinmaan, Hevossaaren, Mömmön ja pienten lähisaarten vuokrapalstalaisia edustavan Heinolan virkistys- ja kalamajayhdistyksen Hevikaman puheenjohtaja Kirsi Kemppainen uskoo, että tonttinsa ostavien vuokralaisten osuus nousee lopulta noin 80 prosenttiin.

– Monet siirtävät sopimuksen perillisilleen tai ostavat tontin yhdessä heidän kanssaan, Kemppainen kertoo.

Yhdistyksen pitkä taistelu palstojen vuokrien ja myyntihintojen kohtuullistamiseksi ei tuottanut tulosta, mutta Kemppaisen mukaan se ei ollut turha: aikalisä antoi jokaiselle palstalaiselle mahdollisuuden kypsytellä päätöstään, järjestellä rahoitusta ja miettiä, minkä arvon antaa mökilleen.

– Osa ihmisistä sanoi jo syksyllä, että ennemmin he luopuvat vaikka kodistaan, Kemppainen kertoo.

Ostopäätökset myös kirittivät toisiaan: kun ihmiset kuulivat naapurien jäävän, he innostuivat itsekin ajatuksesta, että tuttu yhteisö säilyisi.

Kemppainen uskoo, että jos vuokralaiset olisivat joutuneet saman ratkaisun eteen kaksi vuotta sitten, paljon useampi olisi luopunut mökistään.

Nyt moni suunnittelee vaatimattoman mökkinsä laajentamista tai korvaamista uudella. Lainaraha on halpaa, ja omalle tontille uskaltaa sijoittaa.

Yhdistyksen jatko esillä

Hevikama pitää vuosikokouksensa toukokuussa. Siellä tulee Kemppaisen mukaan pohdittavaksi, onko yhdistys tehnyt tehtävänsä vai tarvitaanko sitä vielä mökkiläisten yhdyssiteeksi tai esimerkiksi yhteisten hankintojen tekoon.

Kovin pitkää ikää Kemppainen ei Hevikamalle enää ennusta.

– Voi olla, että kun tilanne tästä rauhoittuu, niin unohdetaan koko yhdistys ja ruvetaan vain mökkeilemään, Kemppainen naurahtaa.

Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X