Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Juhlapuheissa korostetaan lähiruokaa, mutta tulospaineissa todellisuus on toisenlainen yhtiöitetyssä Ateriapalvelussa

"Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää työttömäksi."

Keittopäivinä tarjolla on myös jälkiruokaa. Ruokapalveluvastaava Outi Kivinen annostelee. Kuva: Viena Kytöjoki

Kahden kalan keittoa jonotetaan Lahden Myllypohjan alakoulussa kiltisti. Kello 11:n jälkeen on alkamassa lounastarjoilun kiireisin vaihe. Ruuhkaisimpana aikana ruokasalin istumapaikat voivat käydä vähiin. Yhteensä koulussa on ruokailijoita nykyisin 310.

Ruokapalveluvastaava Outi Kivisen kiireet ovat alkaneet jo heti aamusta. Hän on vastaanottanut ruokatoimituksen Etelä-Lahden aluekeittiöstä Launeelta heti kello 8. Aamulla toimitettu ruoka syödään kuitenkin vasta seuraavana päivänä.

Myllypohjan keittiössä Kivisen ja ruokapalvelutyöntekijä Pirjo Pullisen vastuulle jää ruuan viimeistely eli paistaminen, keittäminen ja tarvittaessa myös maustaminen. Tämä tehdään juuri ennen ruokailua.

- Esimerkiksi tähän kalakeittoon tilli lisättiin vasta keittämisen jälkeen. Lisäksi ruuista mitataan suolapitoisuudet ja lisätään tarvittaessa suolaa ja muita mausteita.

Nykyiseen järjestelmään siirryttiin syyslukukauden alussa. Sitä ennen ruuat kuljetettiin Myllypohjan koululle lämpiminä Ahtialan koulun keittiöstä.

- Mielestäni ruuan laatu on nykyisellä toimintatavalla parempi, vaikka se teettää vähän enemmän työtä meidän keittiössä. Kaikki tietävät, ettei esimerkiksi pasta ole kahden tunnin päästä sama ruoka kuin heti valmistamisen jälkeen.

Leipää pystytään ostamaan hyvin lähialueelta

Myllypohjan uuden toimintatavan taustalla on laadun lisäksi myös tehokkuus. Aluekeittiöitä on entistä vähemmän ja yksi keittiö valmistaa tuhansia annoksia vuorokaudessa.

Lahden Aterian eli nykyisen Päijät-Hämeen Ateriapalvelun yhtiöittäminen on lisännyt kustannuspaineita ja kasvattanut tuotto-odotuksia. Konkreettisesti tilanne näkyy esimerkiksi siinä, että aiemmin viritelty lähiruoka- tai luomuyhteistyö raaka-ainehankinnoissa on vähintään pysähdyksissä. Muun muassa lähikalahanketta on jouduttu toppuuttelemaan.

- Taloudelliset odotukset ovat kovat. Juhlapuheissa jotkut tahot, uskaltaako sanoa poliitikot, mainitsevat läheltä ostamisen ja lähiruuan, mutta tosiasia on, että jos raa’asti hinta ratkaisee, niin se ohjaa meitä toiseen suuntaan. Tässä on vahva ristiriita, sanoo toimitusjohtaja Riikka Pelli Päijät-Hämeen Ateriapalvelusta.

Ruokapalvelutyöntekijä Pirjo Pullinen muun muassa tiskaa. Ruuan kuljetusastiat palautetaan aluekeittiölle pestyinä. Kuva: Viena Kytöjoki

Pelli kaipaisi maakuntaan kiireisesti ruokastrategiaa, joka tukisi paikallista yrittäjyyttä ja mahdollistaisi meille lähiruuan käyttämisen.

- Yhtiönä meidän pitää kysyä entistä enemmän asiakkaiden [esimerkiksi Lahden kaupungin] toiveita. Jos sieltä sanotaan vain, että halpaa, halpaa ja halpaa, niin valitettavasti silloin meidän on käytettävä isoja ja selkeitä toimintalinjoja.

Hankintoja kilpailutettiin kesällä. Toimiminen yhtiömuodossa mahdollistaisi kilpailuttamisen ja hankinnat aiempaa vapaammin, mutta hinta rajaa käytännön mahdollisuuksia. Pellin mukaan paras lähitoimijoiden käyttämisessä paras tilanne on leivän osalta. Myös marjoissa käytetään kotimaisia ja lähialueilla tuotettuja raaka-aineita, vihanneksissa ja juureksissa jonkin verran.

- Toivoisi että ajateltaisiin vähän laajemmin ja nähtäisiin työllistävä vaikutus. Jos ostamme Sinuhelta 500 000 eurolla leipää, niin kyllä sillä jo maksetaan yritysveroja ja työllistetään.

Yhtiö pystyyn nopealla aikataululla

Lahden Aterian yhtiöittäminen tapahtui viime vuoden keväällä erittäin kiireisellä aikataululla. Lahden kaupungin päätökset tehtiin muutaman viikon varoitusajalla toiminnan aloittamisesta, hyvinvointiyhtymän osalta jopa muutamassa päivässä. Yhtiö aloitti toimintansa toukokuun alusta.

- Kiirettä ihmettelimme. Tietenkin tässä haetaan synergiaetuja, kun toimintoja keskitetään yhden hallinnon alle. Säästötavoitteita ja toiveita meidän suuntaan esitetään kovastikin. Reilun puolen vuoden jälkeen voi sanoa, että taloudellinen tilanne on hyvä ja monella tapaa onnistuttu.

Pellin mukaan uuden Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen ensimmäiset kuukaudet ovat keskittyneet toiminnan käynnistymiseen ja hallinnon, esimerkiksi palkanmaksun sujumiseen. Tänä vuonna ruokahuollon kehittämisen on tarkoitus näkyä asiakkaillekin.

- Pyrimme esimerkiksi oppilaiden kuulemiseen ja ottamaan heitä mukaan. Ravitsemukseen liittyen on tarkoitus järjestää esimerkiksi kouluruokavanhempainiltoja asiantuntijoiden johdolla.

Sirkkaleipääkin osataan kysyä

Kahden kalan kalakeitto maistuu oppilaille. Kivisen mukaan toiset ruuat maistuvat oppilaille paremmin kuin toiset, mutta 310 ruokailijan koulussa hävikkiä syntyy aina jonkin verran. Menekkiä voidaan osittain ennakoida ja esimerkiksi poissaoloaaltojen aikana miettiä ruualle mahdollista jatkokäyttöä toisina päivinä.

- Oppilaat jättävät ruokaa vaihtelevasti. Oppilaita opastetaan ottamaan ruokaa sopivasti ja meillä on täällä aina pari oppilasta apuna biojätepoliiseina. He voivat lähettää oppilaan takaisin pöytään miettimään ruokailutapojaan, Kivinen kertoo.

Torstaina yksi oppilas oli saanut vierailuaikaan mennessä miettimiskehotuksen.

Myllypohjan koululla on joka päivä tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Ruokahävikkiä ehkäisevät osaltaan biojätepoliiseina vuorollaan toimivat oppilaat. Kuva: Viena Kytöjoki

Myllypohjan koulussa on joka päivä tarjolla kasvisvaihtoehto. Kasvisruoka on erityisesti 6.-luokkalaisten suosiossa. Kokonaismenekistä kasvisruuan osuus on kuitenkin vielä melko vähäinen.

Kivisen mukaan kouluruokailu on muuttunut melko vähän viimeisen vuosikymmenen aikana. Makutottumusten ja asiakkaiden kansainvälistyminen näkyy hitaasti.

- Oppilaat ovat kyllä valveutuneita ja osaavat kysyä yllättäviäkin asioita. Nyt on kyselty esimerkiksi sirkkaleipää. Voi sanoa, että nykyhinnoilla sirkkaleipää ei ihan heti ole tulossa tarjolle, Kivinen sanoo

Puun ja kuoren välissä

Kasvisruuan menekki kasvaa koko ajan Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden toimipisteissä, mikä on Pellin mukaan ympäristönäkökulmasta hyvä asia. Luomuruuan käyttö on haastavampaa.

- Aikanaan lähdimme innokkaasti luomuohjelmaan mukaan, mutta se on juuri tämä, että luomu ei ole halpaa. Tässä on vähän puun ja kuoren välissä, jos sanotaan, että miljoona käteen, tai firma myydään ja 350 jää työttömäksi.

Pelli toivoisikin viranhaltijoilta ja poliitikoilta yhteistä näkemystä ja rohkeutta tehdä päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät vasta tulevaisuudessa.

- Kyllä perheenäitinä ajattelee sellaistakin, että haluaisinko muuttaa kaupunkiin, joka mainostaa Suomen halvinta kouluruokaa? En varmaan. Aika pienellä rahalla saisi jo tarinaa lähiseudun mahtavista mahdollisuuksista, joita voisimme käyttää ja mainostaa.

Päijät-Hämeen Ateriapalvelu

10 prosentin säästövelvoite

Päijät-Hämeen Ateriapalveluun yhdistettiin Lahden ja hyvinvointiyhtymän ravintohuoltoa.

Yhtiön palveluksessa on noin 350 henkilöä ja se toimii vajaassa sadassa toimipisteessä.

Lahden talousarvioon kirjattu tavoite on tehostaa Ateriapalvelun toimintaa 10 prosentilla vuoteen 2022 mennessä.

Ateriapalveluiden vuoden 2017 liikevaihdoksi arvioitiin yhtiöittämisen aikaan noin 15,5 miljoonaa euroa.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X