Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Ei kyllä minustakaan kaunis rakennus", toteaa betoniasiantuntija - olisiko tarvetta pienelle kasvojenkohotukselle?

Kaupunginteatteri sai Valtakunnallinen Betonityö -kunniamaininnan valmistuessaan vuonna 1983. Nyt se jakaa mielipiteitä: arkkitehdit pitävät rakennuksesta, tavallinen kansa ei niinkään. Kuva: Jani Keronen

Lahden kaupunginteatteri on tuntematon rakennus Suomen Betoniyhdistyksen toimitusjohtajalle Tarja Merikalliolle. Hetken googlettelun jälkeen Merikallio löytää rakennuksesta kuvia netistä.

- Ei kyllä minustakaan kaunis rakennus, toteaa Merikallio ensimmäisenä kommenttinaan.

Merikallion edustama yhdistys edistää betonin oikeanlaista käyttöä. Varsinkin vanhemmissa suomalaisissa betonirakennuksissa ei hänen mukaansa ole osattu ottaa huomioon betonin kestävyyttä. Surkuhupaisin esimerkki tästä löytynee Helsingistä. Siellä jouduttiin purkamaan 1960-luvulla rakennettu betonikerrostalo, jossa sijaitsi kaupungin rakennusvirasto.

Merikallio kertoo, että vasta 1990-luvulla Suomessa on alettu ymmärtää, millainen betoni kestää julkisivussa Suomen olosuhteita, erityisesti pakkasta. Lahden kaupunginteatteri on valmistunut 1983.

Se edustaa oman aikakautensa parasta betoniarkkitehtuuria. Betoni-lehden päätoimittaja Maritta Koivisto

- Nykyisin Suomessa tehdään erittäin hienoja julkisivuja betonista, Merikallio toteaa.

Kaipaisiko julkisivu puhdistusta?

Betoni-lehden päätoimittaja Maritta Koivisto tuntee puolestaan oikein hyvin kaupunginteatterin. Aikoinaan Lahdessakin asuneen arkkitehdin mielestä se ei ole missään nimessä kaupungin rumin rakennus.

- Se edustaa oman aikakautensa parasta betoniarkkitehtuuria. Asiantuntijat olisivat ihan varmasti eri mieltä valinnan tehneiden lukijoiden kanssa.

Koivisto hämmästelee sitä, miksi niin pitkään Lahden kaupunkikuvaan kuulunut, ihmisille jo tutuksi tullut rakennus koetaan nyt niin rumana. Yhdeksi syyksi Koivisto arvelee, että Lahdessa on hyvin vähän muusta rakennuskannasta myönteisesti esiin nousevia julkisia rakennuksia.

- Lahdessa on muutamia maamerkkejä, mutta muuten kaupungissa ei arkkitehtonisia ansioita ikävä kyllä ole.

Kaupunginteatteri nousee tästä joukosta esiin, mutta Koivisto pohtii, saattavatko ihmiset kokea rakennuksen ehkä vähän bunkkerimaisena.

Teatterin harmaasta ulkopinnasta valittaville Koivisto toteaa, voisiko kyseessä olla ajan patina? Rakennuksen rouheiseen julkisivuun on voinut vuosikymmenten kuluessa kertyä likaa, joka tekee siitä tumman.

- Painepesurilla siitä selviäisi hyvin. Mikään rakennus ei kestä ilman ylläpitoa.

Pientä kasvojenkohotusta hän suosittelee myös sisätiloihin, joihin on voinut ajan myötä kertyä tavaraa, joka peittää alkuperäistä arkkitehtuuria.

- Voi olla vaikka silkkikukkia tai muuta sellaista, josta teatterissa vieraileville tulee helposti nuhjuinen ja räjähtänyt olo.

Anne Honkanen
anne.honkanen@ess.fi
@
Onko Lahden kaupunginteatteri mielestäsi kaupungin rumin rakennus?
Onko Lahden kaupunginteatteri mielestäsi kaupungin rumin rakennus?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi