Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jääkansi pään päällä on kova testi kokeneellekin sukeltajalle

Talvioloissa voi sukeltaa turvallisesti, mutta se vaatii huolellisen valmistautumisen. Avovedessä laitesukeltajat sukeltavat pareittain, mutta jään alla sukeltaja voi olla yksin. Harrastaja Ville Laine sanoo, että jääsukellus on silti lajina sukellusmuodoista sosiaalisin.

Jääsukelluksessa sukeltajaparista toinen on jäällä vyötäröön kiinnitetyn köyden päässä. Toisessa päässä on sukeltaja, joka on kiinni köydessä vyötäisiltä ja silmukalla ranteesta. Kuva: Juhani Väihkönen

Jääsukellus on vaarallinen, mutta kiehtova harrastus. Näkymä ja tunnelma jääkannen alla on tyystin erilainen kuin kesällä.

- Päijänteen vesi on talvella kirkkaampaa, kun sakka on laskeutunut. Aurinkoisena kevätpäivänä jään alla voi olla hyvinkin valoisaa, jos jääkansi on ohut, eikä sen päällä ole lunta. Kannen alla on todella rauhallista ja hiljaista - vähän kuin kirkossa, ja usein lämpimämpää kuin pinnalla, kertoo lahtelainen Ville Laine.

Hän aloitti sukellusharrastuksen 1997 ja pulahti jäänalaiseen maailmaan ensimmäisen kerran 2001.

- Halusin sukeltaa ympäri vuoden. Niin se yleensä menee. Jääsukellus tulee Suomessa eteen, kun jää peittää vesistöt ja sukeltamaan tekee kuitenkin mieli.

Jään alla voi sukeltaa laitteiden kanssa tai ilman. Laine on laitesukeltaja.

- Laitesukeltajan on käytettävä talvella kuivapukua, märkäpuku ei riitä. Kun sukeltaa pariasteisessa vedessä puolesta tunnista tuntiin, tulee oikeasti kylmä. Sukelluslaitteiston pitää olla jäätymissuojattu ja huollettu. Pulloissa ei saa olla kosteutta, joka aiheuttaa jäätymistä.

Lyhyttä jääsukelluskeikkaa ei ole. Jäällä menee vähintään viisi tuntia, parhaimmillaan päivän valoisa aika. Kuva: Juhani Väihkönen

Kun köysi liikkuu, kaikki on kunnossa

Jääsukelluksessa sukeltajaparista toinen on jäällä vyötäröön kiinnitetyn köyden päässä. Toisessa päässä on sukeltaja, joka on kiinni köydessä vyötäisiltä ja silmukalla ranteesta. Sukeltaja kommunikoi avustajan kanssa köyttä nykimällä.

- Niin kauan, kun köysi liikkuu, kaikki on kunnossa. Jos tuntuu, että jotain on pielessä, nykäiset kolme kertaa, ja sinut vedetään avannon kautta pinnalle, Laine sanoo.

Laitesukeltaja menee ja tulee samasta avannosta. Sukeltajan lieka on korkeintaan 30 metriä pitkä, joten sillä pystyy haarukoimaan halkaisijaan 60-metrisen alueen.

Laitesukellusharrastus aloitetaan peruskurssilla. Sen jälkeen, jos mielii jään alle, on suoritettava jatkokurssi ja vielä talvisukelluskurssi.

- Tänä talvena sukeltaminen jää haaveeksi, jos et ole käynyt jatkokurssia. Seuraava talvi on mahdollinen, jos olet aktiivinen ja osallistut kursseille.

Sukeltajien käyttämä avanto on muodoltaan tasasivuinen kolmio, jonka sivun pituus on kolme metriä. Kuva: Juhani Väihkönen

Avanto on tasasivuinen kolmio

Avovedessä laitesukeltajat sukeltavat pareittain, mutta jään alla sukeltaja voi olla yksin. Ville Laineen mukaan jääsukellus on silti lajina sukellusmuodoista sosiaalisin.

- Aina ollaan isommalla porukalla liikenteessä. Pelkästään avannon tekemisessä on hyvä olla useampia henkilöitä.

Sukeltajien käyttämä avanto on muodoltaan tasasivuinen kolmio, jonka sivun pituus on kolme metriä.

- Kolmion kärjestä on helpompi nousta pois, kun molemmille käsille saa sivuilta tukea. Nousemisessa auttavat jäällä olevat avustajat.

Laine kertoo, että avannon tekeminen saattaa kestää puolitoista tuntia.

- Jääkolmiota ei saa työntää jään alle, koska köysi voisi takertua siihen. Kolmio pitää pilkkoa. Sitä ei saa muuten jään päälle.

Lyhyttä jääsukelluskeikkaa ei ole.

- Jäällä menee vähintään viisi tuntia, parhaimmillaan päivän valoisa aika.

Laitesukelluksessa pakkasrajana pidetään kymmentä pakkasastetta.

- Kylmemmässä alkaa esiintyä laitevikoja ja pukukin saattaa hajota. Erikoisvälineillä, esimerkiksi luolasukeltajien käyttämillä suljetun kierron laitteilla, pystyy sukeltamaan kylmemmissäkin oloissa, mutta ne ovat hinnoiltaan tavallisen harrastajan ulottumattomissa.

Pakkasessa käytetään myös eri tekniikoita kuin kesällä.

- Regulaattori (hengityssäädin) jäätyy helposti. Siksi ilmaa otetaan ensimmäisen kerran vasta, kun on metri vettä pään päällä.

Jään alla voi sukeltaa laitteiden kanssa tai ilman.

Ennätys Heinolassa 175 metriä jään alla

Vapaasukellus tarkoittaa sukeltamista ilman hengityslaitteita.

- Vapaasukeltajat tekevät jään alle nopeita dippauksia, puhutaan korkeintaan muutamista minuuteista, Laine kertoo.

Ranskalainen Arthur Guérin-Boëri vietti viime keväänä Heinolan Sonnasen järven hyisessä syleilyssä kolme ja puoli minuuttia tehdessään jään alla sukeltamisen maailmanennätyksen 175 metriä.

- Hän on sukeltanut avovedessä 300 metriä. Sen verran kova paikka on sukeltaa kylmässä vedessä jääkansi takaraivossa, mutta ei sillä. Kyllä tuonkin ennätyksen “Artturi” tai joku muu vielä rikkoo.
Jääkannen alla on todella rauhallista ja hiljaista - vähän kuin kirkossa. Jääsukeltaja Ville Laine

Vapaasukeltajat käyttävät jään alla kahta köyttä. Sukeltaja on kiinnitettynä vyötäisiltään lenkillä ylempään, joka kelluu noin metrin syvyydessä. Noin kolmessa metrissä menee toinen köysi, josta sukeltaja näkee suunnan.

Vapaasukeltajan reitillä voi olla useita avantoja, josta on mahdollista nousta pinnalle.

Erityinen varovaisuus tarpeen

Vapaasukeltaminen ei periaatteessa vaadi varusteita tai kursseja, mutta Laine suosittelee käymään ainakin sukeltamisen peruskurssin. Järjestettyihin tilaisuuksiin ei pääse ilman virallista luokitusta.

Sukellettaessa jään alla on noudatettava erityistä varovaisuutta.

- Eksyminen on helppoa. Kun menee avannosta vähänkään kauemmas, avantoa voi olla vaikea löytää ilman köyttä. Jos teräsjäätä on viisi senttiä, sen läpi voi nähdä, mutta sitä ei saa alta rikottua. Jään alla saattaa olla myös odottamattomia virtauksia. Ilman kunnollisia turvavalmisteluja jään alle ei pitäisi olla mitään asiaa, Ville Laine muistuttaa.

Kannen alla on todella rauhallista ja hiljaista.

Lajiin pääsee tutustumaan Asikkalassa

Jääsukellukseen voi tutustua maaliskuussa Asikkalassa, kun Päijänteellä Lehmonkärjen edustalla järjestetään seitsemäs kansainvälinen Päijänne on the rocks -tapahtuma.

- Tapahtuma on kasvanut hyvin maltillisesti. Jos vanha merkit pitävät paikkansa, sukeltajia tulee noin 60-70. Kaukaisimmat vieraat ovat olleet Japanista ja Etelä-Afrikasta, järjestäjiin kuuluva Ville Laine kertoo.

Päijänne on the rocks on vapaasukeltajien keksintö, mutta paikalla on myös laitesukeltajia.

- Viime vuonna tehtiin viisi avantoa vapaasukeltajille ja kolme laitesukeltajille. Avannot ovat kovassa käytössä. Koko ajan joku on sukeltamassa, joku saunassa ja osa avustaa jään päällä.

Varsinkin monille ulkomaalaisille ensimmäinen vierailu Päijänne on the rocksissa on unohtumattoman eksoottinen elämys.

- Moni seisoo ensimmäistä kertaa jään päällä. Toiset menevät makaamaan jäälle ja kuuntelevat sen pauketta. Kun illalla pakkanen nousee ja railoja muodostuu, pauke voi olla aika juhlava.

Kuvat ja tunnelmat Päijänne on the rocksista ovat levinneet ympäri maailmaa.

- Muun muassa National Geographic on käynyt kuvamassa tapahtumaa, ja somepäivityksiä kommentoidaan Japanissa asti, Laine kertoo.

Päijänne on the rocks Asikkalan Lehmonkärjessä lauantaina 17.3.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X