Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Paskagate, kontrabassokohu ja monet muut poliittiset kiistat - esittelyssä Päijät-Hämeen kuntien vuoden suurimmat puheenaiheet

Lahdesta tehtiin yliopistokaupunki, Orimattila sai juna-aseman ja Heinolan kaupunginjohtajalle riitti. Asikkalassa ja Kärkölässä nähtiin poliittinen myllerrys. ESS listasi Päijät-Hämeen kuntien suurimmat puheenaiheet päättyvältä vuodelta.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki, valtuutettu ja kunnan työntekijä Jukka Nurminen ja rivikuntalainen Jani Aalto hieroivat sopua lokakuussa. Kuva: Sami Lettojärvi

Viime kevään kuntavaalit muutti poliittisia asetelmia useissa Päijät-Hämeen kunnissa. Lahdessa SDP nousi piikkipaikalle ohi kokoomuksen, Kärkölässä ja Asikkalassa poliittisesti sitoutumattomat ryhmät kiilasivat johtopaikoille ja Padasjoella nähtiin viherjytky, joka ei kuitenkaan ollut kovin vihreä.

Merkillepantavaa päättyvässä vuodessa oli myös suuri johtajaliikenne. Lahtea reilut kymmenen vuotta johtanut Jyrki Myllyvirta ilmoitti syksyllä jäävänsä eläkkeelle ja Heinolaa vuodesta 2014 johtanut Jussi Teittinen päätti irtisanoutua.

Asikkalassa loputtomalta vaikuttanut Juri Niemisen seuraajan löytäminen tuli vihdoin maaliinsa. Kärkölä päätti siirtyä pormestarimalliin kunnanjohtaja Seppo Huldénin irtisanouduttua tehtävästään. Kaiken tämän lisäksi Hollolan, Hartolan ja Iitin kunnanjohtajat hakivat uusia tehtäviä.

Eteläisen kehätien rakentaminen Lahden ja Hollolan alueille alkoi, Lahdesta tehtiin yliopistokaupunki, Orimattila sai oman juna-asemansa ja Iittiin puuhattiin Kymiringiä.

ESS kokosi yhteen vuoden merkittävimmät puheenaiheet maakunnan kaikista kunnista.

Asikkalassa poliittinen maanjäristys ja uusi kunnanjohtaja

Asikkalan poliittinen päätöksenteko kihartui entisestään, kun puoluepoliittisesti sitoutumaton Kotikunta kiilasi kärkeen. Kuva: Juha Peurala

Asikkalassa vuosi 2017 alkoi hämmennyksen vallassa, kun syksyllä 2016 vakituiseen kunnanjohtajan virkaan valittu Aapo Pispa tiedotti uuden vuoden toisena päivänä, ettei ota tehtävää vastaan. Kunnanhallituksen silloiselle puheenjohtajalle Tarja Torniolle (kesk.)

Pispa ilmoitti vetäytymisestään vuoden 2016 viimeisenä päivänä. Selvyyttä vetäytymisen syistä ei saatu. Pispa perusteli päätöstään sillä, ettei kokenut olevansa oikea henkilö kunnanjohtajaksi.

Pispa ehti toimia Asikkalan väliaikaisena kunnanjohtajana noin vuoden, kesästä 2016 kesään 2017. Kesän päätteeksi Asikkalan kunnanjohtajana aloitti Sulkavalta saapunut Rinna Ikola-Norrbacka.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päätös lakkauttaa vuodeosastoja herätti kiivaan vastareaktion erityisesti Asikkalassa. Vuodeosastoa vaadittiin takaisin kuntalaisadressilla, mutta toiveet osaston palauttamisesta eivät toteudu.

Juri Nieminen ei puhdistanut Asikkalan tomuja jaloistaan lopetettuaan kunnanjohtajana - päinvastoin.

Poliittisesti sitoutumattoman Kotikunta-ryhmän listalla ehdolla ollut Nieminen sai asikkalalaisista ylivoimaisesti eniten ääniä kevään kuntavaaleissa. Vaalien jälkeisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa Nieminen sai itselleen kunnanhallituksen puheenjohtajuuden, vaikka esimerkiksi Tuomo Riihilahti (kok.), edellisen valtuuston puheenjohtaja, halusi blokata ex-kunnanjohtajan Asikkalan ykköspestistä.

Pelkkää torvisoittoa poliittinen päätöksenteko ei ole Asikkalassa vaalien jälkeenkään ollut. Valtuuston enemmistö on näyttänyt kunnan suosituimmalle poliitikolle Niemiselle ja suurimmalle ryhmälle Kotikunnalle kaapin paikan jo useaan otteeseen.

Valtuusto nöyryytti Niemistä ja kunnanhallituksen muuta enemmistöä muun muassa sote-kiinteistökauppakysymyksessä sekä veronalennusesityksessä. Kunnanhallitus olisi halunnut saada kaupata kiinteistöt omassa rauhassaan, mutta valtuusto ei tätä niellyt. Kaupat lykkääntyivät ainakin alkuvuoteen. Osa valtuutetuista ei halua tehdä kauppoja lainkaan, arvioi Nieminen taannoin.

Kotikunta on Asikkalan suurimpana poliittisena ryhmänä ajautumassa marginaaliin yhtä nopeasti kuin se nousi vallankahvaan. Osa valtuutetuista puhuu taustakeskusteluissa jo kunnanhallituksen erottamisesta.

Vuohelan Herkku päätti hylätä Hartolan

Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius haki Asikkalan kunnanjohtajaksi, mutta hävisi loppumetreillä Rinna Ikola-Norrbackalle.

Hartola koki elinkeinopoliittisesti karvaan takaiskun, kun kymmeniä ihmisiä työllistävä leipomoyritys Vuohelan Herkku ilmoitti muuttavansa Lahteen vuoden 2018 aikana.

Yrityksen siirtymistä Hartolasta oli edesauttamassa Lahden kaupungin kiinteistöyhtiö Spatium. Spatiumin lupaama noin 1,5 miljoonan euron sijoitus yrityksen uuteen kiinteistöön varmisti gluteenittomia tuotteita valmistavan leipomoyhtiön siirtymisen Lahden Jokimaalle.

Teittinen sai tarpeekseen Heinolasta

Jussi Teittinen irtisanoutui Heinolan kaupunginjohtajan virasta syksyllä. Kuva: Armi Salonen

Heinolassa poliittiset mannerlaatat eivät juuri liikahdelleet kevään kuntavaaleissa, kun SDP piti suurimman puolueen asemasta kiinni. Vaalien jälkeen tahtipuikkoa Heinolassa alkoivat heiluttaa SDP:n Kirsi Lehtimäki ja kokoomuksen Niina Varjo. Lehtimäki johtaa kaupunginhallitusta ja Varjo valtuustoa.

Heinolaa vuodesta 2014 johtanut Jussi Teittinen yllätti heinolalaispäättäjät syksyllä. Aluksi virkavapaalla ollut Teittinen päätti lopulta irtisanoutua. Heinola etsii parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa.

Kolmen kärkiehdokkaan joukossa ovat Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Myrskylän kunnanjohtaja Sabah Samaletdin sekä Punkalaitumen kunnanjohtaja Jyrki Moilanen. Yksikään kärkiehdokkaista ei hakenut tehtävään, vaan heiltä pyydettiin suostumus hakuprosessiin.

Uusi kaupunginjohtaja valitaan helmikuussa.

Heinolassa kouluverkko on pitkään ollut ratkaisematon murheenkryyni. Päättyvänä vuonna valmistauduttiin tulevien vuosien suurinvestointeihin purkamalla vanhaa ja suunnittelemalla uutta. Käytöstä poistettu lukiorakennus purettiin. Tilalle nousee lähivuosina uusi alakoulu- ja päiväkotirakennus Kailas-talo.

Uusi lukio rakennetaan purettavan Seminaarin koulun tilalle. Myös Sinilähteelle rakennetaan uusi koulu jo pitkään maan tasalla ollutta Myllyojan koulua korvaamaan.

Hollola kauppasi sote-kiinteistönsä ja sai kaksi uutta koulua

Hollolaan valmistui kaksi uutta koulua. Kalliolan koulu koostuu kolmesta siivestä. Kuva: Pirjo kamppila

Hollola päätti myydä sote-kiinteistöt. Kaupaksi menevät niin Salpakankaan ja Vesikansan terveysasemat kuin tukku vanhusten palveluasumisyksiköitäkin.

Kunnan poliittiset johtohahmot vaihtuivat vaaleissa, kun kunnanhallituksen puheenjohtajuuden nappasi Kristiina Hämäläinen (kok.) ja valtuuston puheenjohtajuuden Jarkko Niemi (sd.).

Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen haluaa vaihtaa maisemaa. Hän haki loppuvuodesta Järvenpään kaupunginjohtajaksi.

Eteläisen kehätien alue Hollolassa nousi ykkösvaihtoehdoksi uuden seudullisen kierrätyspuiston mahdollisena sijoituspaikkana.

Kalliolan ja Heinsuon koulut otettiin käyttöön syksyllä. Molemmat koulut toteutettiin niin sanotulla elinkaarimallilla

Koskinen joukkoineen rynni Kärkölän johtoon

Markku Koskinen on nousemassa Kärkölän pormestariksi. Kuva: Mirja Hussain

Kärkölässä sitoutumaton ryhmä otti kuntavaaleissa murskaavan vaalivoiton ja sai kertaheitolla enemmistön kunnanvaltuuston paikoista.

Kunnanjohtaja Seppo Huldén erosi loppuvuodesta virastaan tultuaan valituksi muutosjohtajaksi Päijät-Hämeen maakuntaliittoon. Huldénin tilalle ei valita uutta kunnanjohtajaa vaan kunta on siirtymässä pormestarimalliin heti uuden vuoden ensimmäisinä kuukausina. Pormestarin paikan kaapannee kuntavaaleissa peräti 17 prosenttia kaikista äänistä kahminut Markku Koskinen (Kärkölä-ryhmä).

Sisäilmaongelmien pahoin runtelemaa Vuokkoharjun koulua odottaa näillä näkymin pelättyäkin mittavampi remontti. Viimeisin hinta-arvio on yhdeksän miljoonaa euroa. Sisäilmaongelmista on kärsitty kärköläläiskoulussa jo pitkään, sillä oireilu Vuokkoharjussa alkoi jo vuonna 2011. Kuluva kouluvuosi aloitettiin koulun pihaan tuoduissa parakeissa, mutta sittemmin niissäkin ilmeni sisäilmaongelmia.

Poliitikot pohtivat alkavana vuonna kannattaako Kärkölän yhtenäiskoulun Vuokkoharjun toimipistettä korjata, rakennetaanko tilalle kokonaan uusi koulu vai riittääkö Opintien toimipisteen tilat kaikille kunnan peruskoululaisille.

Myllyvirralle riitti, jättihankkeet käynnistettiin, kontrabasso jäi ostamatta

Milla Bruneausta (kok.) tuli Lahden kaupunginvaltuuston historian ensimmäinen naispuheenjohtaja. Kuva: Viena Kytöjoki

Lahdessa poliittiset voimasuhteet kääntyivät kevään kuntavaaleissa päälaelleen, kun SDP otti murskavoiton kokoomuksesta, ja valtuustoon valittiin punavihreä enemmistö. Valtuuston puheenjohtajaksi nousi ensimmäistä kertaa nainen, kun kokoomuksen Milla Bruneau valittiin pestiin.

Kymmenisen vuotta Lahden kaupunginjohtajana toiminut Jyrki Myllyvirta ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja muuttavansa Espooseen. Myllyvirta jatkaa Lahden johdossa vappuun saakka.

Henkilö- ja vaalipelin lisäksi Lahdessa puhutti isot ja vähän pienemmätkin asiat.

Eteläisen kehätien rakentaminen alkoi Lahdessa ja Hollolassa. 275 miljoonaa euroa maksava hanke valmistuu loppuvuonna 2021. Kehätie kulkee Kujalasta Liipolan, Launeen, Nikulan, Okeroisten ja Nostavan kautta Soramäkeen.

Lahti hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun yhdistymisen Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lut-konsernia. Korkeakoulun viralliseksi nimeksi on tulossa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Lahdessa voi ensi syksynä opiskella muun muassa tuotantotalouden, energiatekniikan ja johtamisen maisteriohjelmissa. Professoreita Lahdessa on ensi syksystä lähtien vähintään kymmenen ja opiskelupaikkoja noin 120.

Lahti Energian 165 miljoonaa euroa maksavan biovoimalan Kymijärvi 3:n peruskivi muurattiin. Uuden voimalan on määrä valmistua vuonna 2020. Biovoimalalla korvataan 1970-luvulla käyttöönotettu kivihiililaitos.

Kaupunki tutki vaihtoehtoja Taidemuseon sijoituspaikaksi. Vertailussa Sokoksen yläkerran Lars-suunnitelma hävisi Malskin vanhan panimon Lad-ehdotukselle. Liikunta- ja kulttuurilautakunta antoi tietyin varauksin tukensa Malskin taide- ja muotoilukeskukselle. Heti vuoden alussa jatkolinjauksia tekee kaupunginhallitus.

Kisapuiston stadionhankkeesta vastuu sysättiin kiinteistöyhtiö Spatiumin ja Ladecin harteille. Spatium ja Ladec katsastavat parhaillaan potentiaalisten yksityisten rahoittajien kiinnostusta.

Lahti päätti nostaa tuloveroprosentin 20,75 prosenttiin eli suurten kaupunkien korkeimmaksi. Samalla päätettiin korottaa myös kiinteistöveroa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kävi muuraamassa peruskiven Kymijärvi 3:n työmaalla. Kuva: Rebecca Lapveteläinen

Ensi vuoden talousarviovalmistelun suurin metakka nousi Lahden kaupunginorkesterin kontrabassohaaveista. Alustavaan talousarvioesitykseen oli sisällytetty puoli miljoonaa euroa maksavan soittimen osto, mutta julkisen kohun jälkeen liikunta- ja kulttuurilautakunnan esittelijä, sivistysjohtaja Tiina Granqvist veti esityksen pois ja kontrabasso jäi hankkimatta.

Kiinteistösijoittaja Arto Korhosen Kinos-yhtiöt tarjoutui hankkimaan rahoituksen Ranta-Kartanoon sijoittavalle viihdekeskukselle, joka käsittäisi muun muassa hotellin, kylpylän ja 50 metrin uima-altaan. Kaupunki antoi luvan käynnistää hankkeen suunnittelu.

Syksyn aikana Kannaksen ja Tiirismaan yhdistäminen yhdeksi suurlukioksi aiheutti kovaa meteliä. Joulun alla sivistyslautakunta päätti kuitenkin lukioiden yhdistämisestä tiirismaalaisten äänekkäästä vastustuksesta huolimatta. Uusi 1 350 opiskelijan suurlukio aloittaa Kannaksen lukion ja Muotoiluinstituutin nykyisissä tiloissa vuoden 2020 syksyllä.

Orimattila sai juna-asemansa

Hennan juna-asema Orimattilassa avattiin juhlallisin menoin joulukuussa. Nauhaa leikkaamassa olivat orimattilalaiskansanedustaja Kalle Jokinen (kok.), liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.), VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä sekä Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpelto. Kuva: Katja Luoma

Orimattilan Hennan juna-asema otettiin käyttöön joulukuussa. Juna-aseman avaaminen on piristänyt tonttikauppaa alueella. Jouluun mennessä myynnissä olevista Hennan yhdestätoista tontista kahdeksan oli varattu tai myyty.

Seuraava 19 tontin kokonaisuus tulee myyntiin ensi vuonna. Pitkän aikavälin tavoitteena Orimattilalla on tehdä Hennasta jopa 15 000 asukkaan puutarhakaupunginosa.

Uuden urheilutalon ensimmäisen osan rakentaminen aloitettiin. Rakennushanke joutui vuoden loppupuolella vaikeuksiin, kun pääurakoitsija HL-Rakentajat hakeutui konkurssiin.

Vaaleissa läpi meni protestiehdokkaita sitoutumattomien listalta sekä perussuomalaisista, mutta vanha valta-asemat pysyivät pitkälti entisellään. Puolueista pahiten Orimattilassa kyykkäsi keskusta, jonka kannatus putosi yli seitsemän prosenttiyksikköä.

Padasjoen poliittinen tilanne rauhoittui

Padasjoen politiikassa alkuvuosi vietettiin kinastelemalla kunnan koulujen kunnosta.

Kuntavaaleja kohti mentäessä puheet kovenivat entisestään. Osa poliitikoista halusi kuntaan kokonaan uuden koulun. Monen poliitikon mielestä puheet uudesta koulusta olivat kunnan talous ja jatkuvasti aleneva syntyvyys huomioiden vastuutonta.

Kuntavaaleissa vihreä tolppa nousi, kun vihreät otti Padasjoella suuren vaalivoiton. Viherjytkyn arvoa himmensi reilusti se, että valtaosa valtuustoon vihreiden listalla valituista valtuutetuista olivat kokoomustaustaisia tai puoluepoliittisesti sitoutumattomia. "Oikeita" vihreitä Padasjoen 21-paikkaisessa valtuustossa on vain kaksi.

Kokoomus romahti vaaleissa peräti yli 11 prosenttiyksikköä, mutta säilytti niukasti suurimman puolueen tittelin. Keskustan pitkän linjan poliitikko, edellistä valtuustoa johtanut Pirkka Ahola (kesk.) oli nimekkäin putoaja.

Paikkaneuvottelut olivat vaalien jälkeen pitkään jumissa, koska vihreät ja Pro Padasjoki halusivat eroon kokoomuksen ykköspatruunasta Antti Räsäsestä. Räsänen sai kuin saikin jatkaa kunnanhallituksen johdossa.

Myrskyisissä merkeissä edennyt edellinen valtuustokausi aiheutti solmuja, joiden pelättiin kevään vaalituloksen jälkeen vain tiukentuvan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Räsänen että kunnanjohtaja Heikki Jaakkola kehuivat syksyn aikana useaan otteeseen valtuuston ilmapiiriä.

Kunnassa pohdittiin loppuvuoden aikana ankarasti sitä, mitä kunnan omistamille sote-kiinteistöille tulisi tehdä. Esimerkiksi Asikkalan ja Hollolan myyntilinjalle Padasjoki ei ollut ainakaan vielä valmis hyppäämään.

Sysmässä oma rahaa ja "paskanjauhantaa"

Sysmä joutui valtakunnallisenkin median luupin alle, kun kunnan viranhaltijan harvinaisen tyly vastaus kuntalaiselle vuoti julkisuuteen ja kunta käynnisteli oman valuutan käyttöönottoa.

Sysmän kunta etsi ideoita kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Kunnan suhtautuminen asukkaiden esittämiin ideoihin ei ollut kaikin puolin rakentavaa. Tämän koki paikallinen Jani Aalto lähetettyään kehitysideoita kunnalle.

Sysmän kunnanvirastossa tilaajana työskentelevä Jukka Nurminen vastasi Aallolle lyhyesti ja selkeästi.

“Moi,

Älä jauha paskaa, persaukisia suhareita on nähty jo tarpeeksi.

Jukka”

Kunnanvaltuustossakin istuva Nurminen (sd.), kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja Aalto istuivat kohun seurauksena yhteiseen pöytään.

- Asia on sovittu, ja nyt ymmärrämme toisiamme paremmin, Kitkiöjoki sanoi lokakuisen tapaamisen jälkeen.

Sysmässä aloitettiin vuoden aikana oma rahahanke. Paikallisvaluutan käyttöönoton tavoitteena on saada sysmäläiset käyttämään enemmän paikallisten yrittäjien palveluita. Kokeilu jatkuu vuoden 2018 loppuun asti.

Paikallisvaluutta kelpaa vain kokeiluun osallistuvissa paikallisissa yrityksissä. Sysmän oma valuutta on herättänyt laajaa kiinnostusta myös valtakunnallisesti. Projektipäällikkönä kunnan rahahankkeessa toimii Asikkalan ex-kunnanjohtaja Juri Nieminen.

Sysmän oma raha otetaan käyttöön alkuvuonna.

Iitin suurhankkeet vaikeuksissa

Kimolan kanavahankkeen kustannusarvio paisui vuoden aikana kuin pullataikina. Kuva: Juha Peurala

Iitissä ovat puhuttaneet Kymiring ja Kimolan kanava. Kumpikin hanke on enemmän ja vähemmän vastatuulessa. Kymiringin rahoituskuviot ovat vielä pahasti kesken.

Kimolan kanavan kustannusarvio on paisunut kuin pullataikina. Alunperin kanavan kustannuksiksi arvioitiin yhdeksän miljoonaa euroa, mutta tuoreen arvion mukaan hinta voi olla jopa 15 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtaja Riku Rönnholmilla riitti ainakin näennäistä kysyntää kaupunginjohtajamarkkinoilla, sillä hän antoi suostumuksensa sekä Kouvolan että Kotkan kaupunginjohtajan hakuun, muttei lopulta tullut valituksi kumpaankaan.

Kunta sai Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä lisälaskun ja kunnan taloustilanne heikkeni siinä määrin, että kunta päätti nostaa veroprosenttia reilusti vuodelle 2018.

Syksyllä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi, että Iitin siirtyminen Päijät-Hämeeseen toteutuu kesällä 2018.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi