Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ensimmäisenä myytiin Upseerikerho - kaupunki suunnittelee Hennalaan uutta kaupunginosaa tuhansille

Miehet kertovat myös, että Hennalassa on historiallinen rakennus, josta harvat tietävät.

Tällä paikalla teloitettiin tuntematon määrä työläisiä 1918, kertoo muistolaatta kappelin seinässä. Luodinreät todistavat tapahtuneen. Jukka Riikonen tuntee paikan. Kuva: Mirja Hussain

Valtion Senaatti-kiinteistöt myi Hennalan alueelta 35 rakennusta vuosina 2015-2016. Valtaosa oli Venäjän vallan aikaisia suojeltuja punatiilirakennuksia. Ensimmäisenä myytiin Upseerikerho.

Valtio keräsi myynnistä seitsemän miljoonan euron myyntitulot. Koko Hennala on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kaupunki suunnittelee valtion maa-alueelle myös kokonaista uutta kaupunginosaa tuhansille asukkaille.

Vilkasta on jo nyt lounasaikaan entisessä sotilaskodissa, nykyisessä ravintola Päämajassa. Välillä se muuntautui vastaanottokeskuksen ruokalaksi.

Yrittäjä Jukka Klinga osti rakennuksen ja avasi ravintolan viime vappuna. Ruokaa saa myös Upseerikerhosta, Apulandia-kahvilasta ja tilauksesta Hennala-klubilta.

Entinen sotilaskoti ja vastaanottokeskuksen ruokala on nyt ravintola Päämaja. Kuva: Mirja Hussain

Jukka Riikonen ja tuttavansa Esko Räsänen käyvät usein syömässä Päämajassa. Riikoselle alue on tuttu, sillä hän asui lapsena Hennalantien toisella puolella. Armeijan alue oli aidattu, mutta aina löytyi jostain pikkupoikien mentävä reikä, hän myhäilee. Tottelemattomuus oli sitä paitsi kannattavaa, sillä pojat keräsivät hylsyjä ampumaradalta ja myivät niitä hyvään hintaan romuliikkeisiin.

- Täältä on purettu paljon vanhoja rakennuksia, pahoittelee Riikonen.

Miehet kertovat myös, että Hennalassa on historiallinen rakennus, josta harvat tietävät.

Se on vaatimaton punatiilinen rakennus, alunperin ortodoksinen kappeli alueen eteläosassa, Ulvilankadun varrella. Vieressä on vanha venäläinen hautausmaa, jonka kummut erottuivat selvästi vielä Riikosen lapsuudessa. Vuonna 1914 kuollut venäläisupseeri on saanut hautakiven.

Traagisempaa historiaa kertoo vaatimaton kivilaatta kappelin tiiliseinässä. Sen mukaan tällä paikalla teloitettiin tuntematon määrä punavankeja vuonna 1918. Luodinreiät näkyvät selvästi tiilissä. Alue on suojeltu muinaisjäännöksenä nimellä Hennalan sotilashautausmaa, mutta mitään opastaulua ei ole.

Punaisille on muistomerkit Fellmanninpuistossa ja toisaalla Hennalassa.

Vuonna 1914 kuollut Nikolai Grigorjevits Pushkarev sai oman hautakiven venäläisten sotilashautausmaalle Kuva: Mirja Hussain
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi