Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vedet ovat kevättulvakorkeuksissa ja jokien virtaamat suuria

Hydrologi arvioi virtaamien pysyvän suurina vielä pari viikkoa. Hyydepatojen riski kasvaa, mikäli alkaa pakastaa.

Tainionvirta käy vuolaana Kirveskoskella Sysmässä. Kuva: Sami Lettojärvi

Sateisen ja leudon syksyn ja alkutalven vaikutus näkyy järvien ja jokien vedenkorkeuksissa.

Esimerkiksi Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden hyvin korkealla, ja paikoin vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan vielä entisestään.

Hartolan ja Joutsan alueelle levittäytyvän Jääsjärven pinta on tällä hetkellä noin 30 senttiä korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Hydrologi Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että vuodenajan ennätyslukemia ei kuitenkaan vielä hätyytellä: järven pinta on käynyt joulukuussa jopa 40 senttiä korkeammalla.

- Pääsääntöisesti ollaan kevään keskimääräisissä tulvalukemissa. Etelä- ja Lounais-Suomen pienissä rannikkojoissa ollaan jo monin paikoin ajankohdan sekä kuluvan vuoden ennätyslukemissa, mutta aiempien vuosien kevättulvista löytyy suurempiakin arvoja, Kumpumäki lisää.

Keskimäärin ollaan kevään tulvalukemissa. Hydrologi Miia Kumpumäki

Rannikkoseudulla jokivesiä on tulvinut pelloille, ja runsaat sateet ovat huuhtoneet suuria määriä ravinteita pelloilta vesistöihin.

Päijänteessä vesi on 20 senttiä korkeammalla kuin keskimäärin, Konnivedellä 10 senttiä. Ennusteen mukaan molempien järvien vedenkorkeus nousee joulukuussa vielä 5-10 senttiä.

Kymijoen vesistössä erityisen korkealla vedet ovat Mäntyharjun reitillä. Pyhävesi-Kallaveden pinta on ollut syksyllä tai talvella näin ylhäällä vain kerran, talvella 2011-2012.

Järvien vedenkorkeutta on pidetty aisoissa varsin suurilla juoksutuksilla. Tämä näkyy myös Päijänteellä: järven lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 280 kuutiota sekunnissa, kun se tähän aikaan vuodesta on keskimäärin alle 200 kuutiota.

Myös Kymijoen pääuoman virtaama on tällä hetkellä keskimääräistä suurempi, noin 450 kuutiota sekunnissa, kun tavanomainen määrä on 300 kuutiota.

Hartolan Hotilankoskelle muodostui hyydepato. Kuva on vuodelta 2014. Kuva: Sami Lettojärvi / Arkisto

Hyydepadot aiheuttavat tulvia

Järvien juoksutukset ja jokien virtaamat pysyvät Kumpumäen mukaan suurina vielä ainakin parin viikon ajan. Tämä taas kasvattaa jokien hyydepatojen riskiä, mikäli säät kylmenevät nopeasti yli 15 pakkasasteen.

Kumpumäki kertoo, että Kymijoen lämpötila on kuitenkin vielä sen verran plussan puolella, ettei jäätymistä ole odotettavissa vielä tällä viikolla.

- Hyyde-ennusteen mukaan riski on olemassa 20. päivän tienoilla, mikäli alkaa pakastaa.

Hyydepadot ovat seurausta joen suuresta virtaamasta ja pakkaskaudesta, joka kestää vain hetken aikaa. Suuren virtaaman vuoksi joen pintaan ei pääse pakkasella kehittymään jääkantta. Näin vesi voi alijäähtyä, ja siihen muodostuu hyytymiä.

Kun hyytymät lähtevät liikkeelle virtauksen mukana, ne voivat kasautua paikkoihin, joissa pinnalla on jo jääkantta. Näin muodostuu virtausta estäviä patoja, jotka aiheuttavat tulvia.

Tainionvirran pinta on korkealla Hartolassa. Laiturien kunto kehotetaan tarkistamaan ennen jäitä. Kuva: Sami Lettojärvi

Laiturit syytä tarkistaa

Vaikka Itä-Hämeessä säästyttäisiin pahimmilta tulvilta, on esimerkiksi laitureiden tilanne syytä tarkistaa ennen vesien jäätymistä.

- Kun vesi on näin korkealla, voivat jäätkin jäädä hyvin korkealle ja vahingoittaa juuri esimerkiksi laitureita, Kumpumäki muistuttaa.

Voiko nyt jo tehdä ennustuksia kevään tulvariskeistä?

- Kaikki riippuu siitä, kuinka lämmin talvi on ja miten paljon sataa. Jos lunta tulee reilusti, niin märän syksyn vaikutukset voivat näkyä kevättulvinakin, Kumpumäki arvioi.

Hyydepato

Tainionvirran 29tulva oli harvinaisuus

Hämeessä viimeisin poikkeuksellinen eli harvemmin kuin kerran 50 vuodessa toistuva tulvatilanne sattui Hartolassa Tainionvirralla tammikuussa 2014. Kyseessä oli hyydetulva.

Sateisen alkutalven seurauksena järvien pinnat ja jokien virtaamat olivat tulvalukemissa, kun kahdenkymmenen asteen pakkaset alkoivat.

Tainionvirran hyydeongelma Hotilassa jatkui lähes kaksi viikkoa.

Vedenkorkeus ehti kohota reilusti yli metrin tavanomaista korkeammalle. Tulvavesi kasteli muutamia sauna- ja varastorakennuksia ja uhkasi myös omakotitaloja.

Hotilankosken kohdalle muodostunut hyydepato saatiin aukeamaan vasta Puolustusvoimien tekemien räjäytysten jälkeen.

Sari Asikainen
sari.asikainen@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi