Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Maltaan haukka - mallastaja Timo Ilola seuraa idätysprosessia herkeämättä

Kone kertoo, kun jokin on pielessä, Ilolan tehtävä on selvittää ja korjata. Juttu kuuluu Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaan.

Jyväpanoksen lämpötilaa ja kosteutta säädetään tarkasti mallastuksen eri vaiheissa. Lämmin ja kostea ilma purkautuu mallastamosta. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahtelainen Timo Ilola, 60, on tyytyväinen mallastaja. Hän on viihtynyt työssään Polttimo-yhtiöiden palveluksessa Lahden Niemessä kesästä 1990.

- Ihan yhden käden sormiin mahtuvat ne päivät, kun en ole halunnut tänne tulla, hän sanoo.

Mallastaminen eli viljan hallittu idättäminen on tarkkaa työtä. Tavoitteena on tuottaa jyvään oluenpanossa tarvittavia entsyymejä. Jyväpanoksen kosteutta ja lämpötilaa on seurattava herkeämättä.

- Mallastajan tehtävä on valvoa idätysprosessia. Prosessi on jatkuva. Työtä tehdään keskeytyksettä kolmessa vuorossa 12 mallastajan voimin, Ilola kertoo.

Minulla on laskuri puhelimessa. Se ilmoitti 10.11. minun olleen Polttimon kirjoilla 10 001 päivää. Mallastaja Timo Ilola

Mallastuksen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Nykyään työvaiheet on pitkälti automatisoitu.

- Kaikki sujuu yleensä niin kauan ongelmitta, kun sähköä riittää ja koneet toimivat.

Ilola valvoo mallastusta valvomon neljältä tietokoneruudulta.

- Tietokoneet olivat käytössä jo silloin, kun tänne tulin, mutta nykyään dataa on tarjolla enemmän. Kone kertoo, kun joku on pielessä. Meidän tehtävä on selvittää mikä, korjata asia ja pitää prosessi käynnissä.

Kolme työvaihetta

Mallastuksessa on kolme vaihetta: liotus, idätys ja kuivaus.

Liotus kestää Polttimolla noin vuorokauden. Liotus tapahtuu suurissa altaissa, joissa jyvien kosteus nostetaan 48-50 prosenttiin. Liotuksessa jyvän elintoiminnot käynnistyvät ja itäminen alkaa.

Liotetut jyvät siirretään idätyslaariin, johon mahtuu noin 50 tonnia jyviä. Laarissa jyviä ilmastetaan ja käännellään koneellisesti niin, että ne saavat elintärkeää happea. Kääntäminen on tärkeää siksikin, etteivät itävät jyvät takerru toisiinsa kovaksi patjaksi.

Idätys tapahtuu 12-18 asteen lämpötilassa ja kestää viidestä kuuteen päivään.

Idätetyt jyvät imetään parvelle kuivaukseen, jossa niiden elintoiminnot pysähtyvät. Kuivaus vaikuttaa myös maltaiden makuun ja väriin.

- Lämpöä nostetaan hiljalleen niin, että kuivauksen loppuvaiheessa maltaiden lämpötila on 80-90 astetta, ja tietyillä erikoismaltailla mennään yli sadan, Ilola kertoo.

Kuivausaika vaihtelee Polttimolla 18 tunnista 22 tuntiin.

Lahdessa mallastetaan vuodessa 100 000 tonnia ohraa pääasiassa olutpanimoiden tarpeisiin. Myös kauraa, vehnää ja ruista mallastetaan.

- Yhteen oluttölkilliseen menee kourallinen mallasta. Yhdessä oluessa saatetaan käyttää viittä, kuutta erilaista mallasta. Teemme halutun sekoituksen valmiiksi täällä tehtaalla, talon pitkäaikaisin mallastaja sanoo.

Työvuorossa 15 000-20 000 askelta

Mallastaja paitsi valvoo tuotantoa tietokoneen näytöllä myös kiertää katsomassa, että kaikki sujuu suunnitellusti. Kun suuret altaat, laarit ja parvet sijaitsevat tehtaan eri kerroksissa, joutuu mallastaja kävelemään työssään paljon.

- Työvuorossa tulee 15 000-20 000 askelta. Rappuja mennään ylös ja alas, kun joka paikkaa ei pääse hissillä. Kun pääsen kotiin, sohva kutsuu magneetin lailla.

Tehtaassa on kaksi mallastamoa: Lausmannin ja Segerin järjestelmä. Työvuorossa on jatkuvasti kaksi mallastajaa.

- Tämä on itsenäistä ja vastuullista hommaa. Vuoron aikana saattaa nähdä äijän tai pari. Päivällä täällä on muitakin, mutta öisin ollaan kahdestaan. Vielä jokin aika sitten yövuoron mallastaja oli yksin, mutta nyt on työpari. Muutos on varsinkin työturvallisuuden kannalta hyvä, Ilola sanoo.

Koulutukseltaan Ilola on levyseppä. Ennen mallastajan uraansa hän ehti työskennellä toistakymmentä vuotta muissa töissä.

- Armeijan jälkeen olin kolme vuotta ohutlevyhommissa Ruotsissa. Sitten tehtiin maaperätutkimuksia ympäri Suomea ja sen jälkeen olin autovuokraamossa, rakennuksilla ja laiteasentajana Mallasjuomalla. Malskilla ollessani huomasin lehdessä ilmoituksen, että Polttimo hakee paahtajaa.

Paahtajaksi Ilola pääsi, mutta työtä ei kauan kestänyt.

- Kaksi laitettiin paahtimosta pois ja minulle tarjottiin mallastajan paikkaa ja jatkuvaa kolmivuorotyötä. Se sopi minulle silloin ja sopii yhä. Minulla on hyvät unenlahjat. Pystyn nukahtamaan, kun panen pään tyynyyn.

Kouluista mallastajia ei valmistu. Työ opitaan työtä tekemällä.

Laskuri käy kohti eläkettä

Timo Ilola sanoo, että mallastusprosessin alasajo kestää noin puolitoista viikkoa ja tuotannon käynnistäminen saman verran, joten tehdasta ei turhaan pysäytellä. Tehdas käy 24/7, myös juhlapyhinä.

- Kun lapset olivat pieniä, he ihmettelivät, miksi isän pitää olla jouluna töissä. Vastineeksi on pitkät vapaat, ja viikkovapaat vietin lasten kanssa. Kaverien on välillä vaikeaa sisäistää, että olen viikonloppuna töissä.

Muuten Ilolan on vaikeaa keksiä työstään kielteisiä puolia.

- Palkka voisi tietysti olla suurempi, mutta toisaalta se on aina tullut ajallaan.

Vaimonkin hän löysi Polttimolta.

- Hän on laborantti. Tekee päivätöitä.

Ilola jää eläkkeelle tällä tietoa 17.3.2021.

- Minulla on laskuri puhelimessa. Se ilmoitti 10.11. minun olleen Polttimon kirjoilla 10 001 päivää ja jäljellä olisi vielä reilut 1 200 päivää.

Hän sanoo jäävänsä mielellään eläkkeelle, koska tuntee tehneensä tarpeeksi.

Vuosikymmenen vaihteessa Ilola toimi tehtaan luottamusmiehenä. Mallastajan uran vaikeimmat päivät liittyvät yt-neuvotteluihin.

- Kun mallas ei liikkunut, työntekijöitä laitettiin pois. Nopeasti tilanne parani. Nyt mallas käy kaupaksi ja porukkaa on valmistuksessa saman verran kuin ennen sopeuttamistoimia, Ilola sanoo tyytyväisenä.

Timo Ilola on käsitellyt maltaita 27 vuotta. Perinteisesti maltaista on tehty olutta, viskiä ja mämmiä. Nykyään maltaita käytetään enenevässä määrin muidenkin elintarvikkeiden valmistukseen, muun muassa leipomotuotteisiin. Kuva: Sami Kuusivirta
Polttimo-konserni

Maltaiden tuoksua vuodesta 1934

Polttimo aloitti viinatehtaana vuonna 1883. Maltaiden tuotanto käynnistyi 1934.

Viking Malt syntyi vuonna 2002, kun Polttimo, ruotsalainen Svenska Malt ja liettualainen Litmalt yhdistyivät.

Viking Maltilla on mallastamot Lahdessa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Konsernin mallastuskapasiteetti on 600 000 tonnia vuodessa. Se on Euroopan viidenneksi ja maailman yhdeksänneksi suurin mallastamoyritys.

Skottilaisten sekoiteviskien maltaista neljäsosa tulee Viking Maltilta.

Polttimo omistaa 62,5 prosenttia Viking Maltista, ruotsalaisten maataloustuottajien Lantmännen loput.

Polttimo on viidennen polven perheyritys. Omistaja ja hallituksen puheenjohtaja on Pär-Gustaf "Pelle" Relander.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi