Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nyt myydään Suomen kesää uusissa tuotteissa - ainutlaatuisen ryhmän yritykset ovat investoineet muun muassa kaurajalosteisiin ja viskiin

Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa

Veikko Ylä-Hemmilä pakkasi Viipurilaisella kotileipomolla kaurapuuteria, joka äänestettiin vuoden 2016 suomalaiseksi elintarvikkeeksi. Kuva: Juha Peurala

Suomi elää metsistään, mutta elinehto on ruoka. Ja se kasvaa pelloilla.

Perusmaatalouden kannattavuus on painunut heikoksi, joten jotakin pitää tehdä.

Päijät-Hämeessä tehdään aika lailla.

Yksi työkalu on viljaklusteri. Vierasperäisen sanan edessä ei tarvitse poistaa varmistinta. Klusteri on yhtä kuin yhteistyöverkosto tai viljaketju.

Polakan (vaalean leivän) teko ei enää elätä. Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Petri Kujala

Viljelijästä ja pellolta alkavan ketjun toisessa päässä ovat ruokatuotteet kaupan hyllyssä. Ketjun osat kytkeytyvät tuotteiden tai tuotantomenetelmien vuoksi toisiinsa ja myös vaikuttavat toisiinsa.

Yhteispeliä tarvitaan, koska viljasta pitää nykyaikana saada irti enemmän kuin ennen.

- Polakan (vaalean leivän) teko ei enää elätä, myönsi Fazer Leipomoiden toimitusjohtaja Petri Kujala kesällä ESS:ssa.

Poikkeuksellinen klusteri

Pitkä kesäpäivä ja valoisa yö eivät ole vain matkailuvaltteja.

Pohjolan erikoisoloista kumpuaa ikiaikainen ja uudistuva vaurauden lähde: vilja ja siitä valmistetut leivät, juomat ja moninaiset muut tuotteet.

Päijät-Häme on kansallisesti merkittävä vilja-alan keskittymä.

- Suomen viljanjalostus on perinteisesti ollut vahvinta Varsinais-Suomessa, mutta painopiste on elintarvikeviljan jatkojalostuksen osalta siirtynyt Päijät-Hämeeseen ja rehuviljan osalta Pohjanmaalle. Elintarvikeviljojen viljely lisääntyy nimenomaan Päijät-Hämeessä, jonka pelloilla viljellään kaikista maakunnista suhteellisesti eniten esimerkiksi mallasohraa, kertoo viljaklusterin puheenjohtaja Sanna Kivelä.

Omaehtoisesti käynnistynyt viljaklusteri on kattavuudessa jopa kansainvälisesti poikkeuksellinen. Se tarjoaa Kivelän mukaan ensiluokkaisen tilaisuuden vilja-alan osaamisen kehittämiseen ja uusien kasvumahdollisuuksien luomiseen.

Klusterin sisällä toimiva Viljaklubi edistää viljelijöiden ja teollisuuden yhteistyötä.

Työtä 2 000:lle viljelijälle

Sadekesä 2017 sorti ison osan viljoista peltoon, mutta monipuolinen tuotanto ja jalostus lähellä kantavat vaikeuksista huolimatta.

Mallasohran, rukiin, vehnän ja kauran viljely juomien ja leipien raaka-aineeksi työllistää noin 2 000 viljelijää.

Suurimmat viljanostajat ovat leivontaan raaka-ainetta hankkiva Fazer Mylly ja mallastaja Viking Malt, molemmat lahtelaisia. Mallas on tärkeä raaka-aine oluen ja viskin valmistuksessa.

Maakunnan viljaketju tuottaa liikevaihtoa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Yli puolet siitä on Hartwallin ja muiden juomanvalmistajien osuutta.

Mallasjuoman perinnettä jatkava Hartwall kattaa yli puolet maakunnan viljaketjun tuottamasta yli 500 miljoonan euron liikevaihdosta vuodessa.

Pienipanimoiden kukoistus

Hartwall rakensi 2000-luvun alkuvuosina Lahteen suurvaraston ja panimon yhteensä yli 200 miljoonalla eurolla. Se oli kaikkien aikojen suurin investointi Suomen elintarviketeollisuudessa.

Olutta valmistaa myös noin 80 pienpanimoa. Alan pioneereihin kuuluu lahtelainen Anssi Pyysing, joka aloitti Teerenpelinsä 1990-luvun puolivälissä.

Lähialueiden oluenpanijoita ovat lisäksi Hollolan Hirvi, Kanavan Panimo, Lammin Sahti ja Pihamaa, joka kuuluu uranuurtajiin viinitilanakin.

Lahti on myös väkevien kaupunki.

Suomen suurin viskitislaamo käynnistyi loppuvuodesta 2015 Lotilassa. Teerenpeli Panimo & Tislaamon uusi laitos kasvatti viskitisleen tuotannon 160 000 litraan vuodessa eli nelinkertaiseksi siitä, mihin oli päästy vuonna 2002 alkaneessa ja yhä jatkavassa kellaritislaamossa kaupungin keskustassa.

Kaura jalostuu

Kaura on ollut kautta vuosikymmenten tärkein vientivilja. Suurin "asiakasryhmä" ulkomailla ovat olleet amerikkalaiset hevoset.

Kuitenkin jo Markus-setä tiesi, että kaurapuuroa kannatti nauttia heti aamulla. Sillä jaksaisi pitkälle päivään.

Vanha viisaus on otettu uudelleen käyttöön.

Viljaklusterin yritykset ovatkin pokanneet jo kaksi Vuoden elintarvike -palkintoa kauratuotteillaan. Fazer Mylly palkittiin Sadonkorjuu-kaurapuurostaan vuonna 2015 ja Ylä-Hemmilän perheen Viipurilainen Kotileipomo Puhtikaurasta 2016. Molemmat ovat aloittaneet kaurajalosteiden viennin.

Puhtikauran pohjalle rakennettu Oatlaws on tuonut myös kotimaassa markkinoille esimerkiksi juomiin sekoitettavat kaurajalosteet.

Maamme suurimpiin viljanjalostajiin kuuluva Fazer on rakentanut vuodesta 2013 kahdessa vaiheessa Lahteen ison kauramyllyn. Kauraostot ovat kaksinkertaistuneet 40 000 tonniin vuodessa.

Fazer hyödyntää VTT:ltä hankittua menetelmää, jolla kauranjyvistä saadaan irti erikoisaineita, kuten beetaglukaania ja öljyä, jota jyvästä on noin seitsemän prosenttia. Näin saatavan beetaglukaanin arvo voi nousta yli 50 euroon kilolta, lähes satakertaiseksi verrattuna hiutaleiden hintaan.

Erikoisaineet sopivat esimerkiksi välipalojen valmistukseen, mitä varten Lahteen tulee uusi tuotantolinja.

Kauran käyttö kasvaa muun muassa siksi, että Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA on hyväksynyt terveysväitteet kauran eduista sydänterveydelle, verensokerille, veren kolesterolipitoisuudelle ja vatsalle.

Jos esimerkiksi beetaglukaanikuidun avulla haluaa tehdä suklaapatukasta ”sydänystävällisen”, kaurahiutaleita pitäisi panna 30 gramman patukkaan 27 grammaa. Rikastetta riittää muutama gramma, jotta patukassa eli yhdessä kerta-annoksessa on mainittua ainetta yksi gramma eli vähimmäismäärä, jotta terveysväitettä voi käyttää markkinoinnissa.

Kiiltävää kuparia ja hienoa tekniikkaa on runsaasti Suomen suurimmalla viskitislaamolla, jota Anssi Pyysing esitteli loppuvuodesta 2015. Kuva: Sami Kuusivirta
Päijät-Hämeen viljaketju

Puolen miljardin liikevaihto

Viljaan pohjautuvan elintarviketeollisuuden liikevaihto on Päijät-Hämeessä noin 500 miljoonaa euroa, josta yli puolet tulee juomien valmistuksesta.

Suuri osa viljaa käyttävän teollisuuden raaka-aineesta tulee kotimaakunnasta.

Mallastettu ohra on juomavalmistuksen tärkeä raaka-aine. Ohraa on 12 prosenttia maakunnan peltoalasta. Myös rukiin osuus on suhteellisen suuri - vain Uudellamaalla rukiin osuus peltoalasta on suurempi.

Viljaketjuun (klusteriin) kuuluu suurimpien viljanostajien Fazer Myllyn ja Viking Maltin ohella alueella toimivia leipomoita, panimoita ja kauppoja. Viljaa ostavien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2013 lähtien.

Maakunnan ruokaketjuun kuuluvissa töissä on töissä noin 6 000 henkeä. Viljanjalostajien määrä on kasvanut vuodesta 2013 alkaen.

Nocart 2010

One1 2010

SB Ecommerce Group 2012

Ariadna Tech 2013

Materflow 2013

Linkker 2014

SOE Busproduction Finland 2014

Lähteet: MTK Hämeen Kasvua Hämeessä -hankkeen ja valtakunnallisen lähiruuan koordinaatiohankkeen aluetalousselvitys, tiedot vuodelta 2015. Tilastokeskuksen toimialoittainen yritystietopalvelu, Yritys ja toimipaikkarekisteri 2007-2015, Maa- ja metsätaloustilasto 2007-2015 sekä Luken käytössä oleva maatalousmaa-tilasto.
Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi