Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Idänkaupan kultavuodet huipentuivat 1980-luvulla

Neuvostoliitto oli muun muassa Rauten tärkein asiakas. Asko-Uposta irtosi paljon ja monia pieniä irtosi isoista. Juttu on osa Etelä-Suomen Sanomien Suomi 100 -juhlasarjaa.

Vaahdon Hollolan-tehtaan tuotteita ovat olleet suuret säiliöt. Kuva: Veikko Nurminen

Silloin meni rautaa rajan taa kenties enemmän kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin.

Kahdeksankymmenluku oli toiveiden aikaa.

Seitsemänkymmenluvun öljykriiseistä oli selvitty. Maailmantalous kehittyi ja Suomessa pääomamarkkinat vapautuivat pitkän sääntelyajan jälkeen.

Oli rahaa investoida, oli varaa kuluttaa. Suomesta kehkeytyi "Pohjolan Japani", mutta lopulta alettiin huolestua, kun Saksan-kävijät ihmettelivät, miten siellä oli niin halpaa Suomeen verrattuna.

Suomi oli hinnoittelemassa itseään ulos, vaikka harva siitä osasi huolestua. Eikä kustannusnousu idänkauppaa haitannut.

Neuvostoliiton kanssa käytävä kahdenvälinen kauppa huipentui, koska naapurilla oli varaa maksaa ostoksensa. Suuren valtion tuottamasta raakaöljystä maksettiin hyvää hintaa maailmalla.

Suomen "vanhan" talouden eli EU:ta edeltävän ajan kultakausi näkyi monilla aloilla, kenties vahvimmin metalliteollisuudessa, mutta myös vaatevalmistajat tekivät historiallisen isoja kauppoja.

Idänkauppa kukoisti, koska öljy oli usein kallista.

Rauten korttelin toinen korkea piippu kaatui syksyllä 1985, kun tehtaalle oli löytynyt uudet tilat Nastolasta.

Neuvostoliiton romahdus näkyi dramaattisesti

Raute toimitti 1980-luvulla itään mahtavia puunjalostustehtaita.

Puunjalostuskoneiden osuus Rauten liikevaihdosta nousi jopa 80 prosenttiin, ja tästä osuudesta valtaosa myytiin Neuvostoliittoon.

Historiateos Raute 1980-1998 kertoo, kuinka dramaattinen pudotus koettiin vientikaupassa, kun Neuvostoliitto romahti. Rauten liikevaihto laski vuonna 1991 kokonaista 40 prosenttia ja vuonna 1992 edelleen 24 prosenttia.

- Clearing-kauppa Neuvostoliittoon loppui kuin veitsellä leikaten eikä sovituistakaan kaupoista enää tullut maksuja. Nastolan tehtaalle jäi valmiiksi pakattuja vaneri- ja lastulevytehtaiden koneistoja 76 miljoonan markan arvosta, Sinikka Mustakallio kirjoitti historiateoksessa.

Clearing-kauppa Neuvostoliittoon loppui kuin veitsellä leikaten.

Idänkaupan romahdus oli kuin paha uni.

Monille muillekin kuin Rautelle jäi miljoonien markkojen saatavia, joille ei kuittaajaa tahtonut löytyä.

Moni yritys myi saatavansa edelleen isoilla alennuksilla, jotta sai edes jotain.

Onneksi oli jo aiemmin myyty paljon ja saatu kokemusta kokonaisten tehtaiden toimittamisessa. Juuri tämä toiminta loi pohjaa nykyiselle toiminnalle. Raute on tänä päivänä maailman johtava yritys kokonaisten vaneri- ja viilupalkkitehtaiden toimittajana.

Teräspeikolla hitsataan kokoon järeitä teräspalkkeja. Palkkeja käytetään rakennusten osina. Kuva: pmyk

Idänkauppa kiinnosti monia

Muutkin olivat idässä.

Paanasen perheen Makron toimitti erilaisia tuotantolinjoja muun muassa hirsitalojen valmistamiseen.

Makron ei ole enää Paanasilla, mutta Peikko on eli yritys, josta Jalo Paanasen yritystoiminta punaisessa navetassa Lahden Ahtialassa alkoi.

Paanasen perheen Teräspeikko kasvoi vahvasti 1980-luvulla. Perheen yritystoiminnan painopiste oli välillä muoviyritys Eimossa, mutta 2000-luku on ollut Peikon aikaa: yhtiö oli viime vuonna 173 miljoonan euron liikevaihdoltaan maakunnan yhdeksänneksi suurin. Tehtaita on useissa maissa, ja valtaosa liikevaihdosta tulee kansainvälisiltä markkinoilta rakennusten teräsosista ja tuulivoimaloiden perustuksista.

Vuosikymmenen lopussa nousukausi

Vuosikymmen päättyi mahtavaan nousukauteen, jona aikana perinteikäs, jo kansalaissodan aikoihin aloittanut Vaahto päätyi Watostekin nimellä Helsingin pörssin listalle. Monien tuotteiden Vaahto keskittyi sittemmin säiliöihin ja paperikoneisiin.

Pörssiyhtiö Vaahto sulautui myöhemmin uusikaupunkilaisen teknologiayrityksen kanssa, mutta Vaahdon ydintoiminta jatkuu Hollolassa saksalaisen Bellmerin nimissä.

Asko-Upoa saneerattiin, ja silloin suuryhtiöstä singahti eroon monia liiketoimintoja, joista uudet yrittäjät vähitellen kasvattivat elinvoimaista yritystoimintaa. Yksi ja kenties nimekkäin irtautuja oli Stala. Sittemmin teollisuusneuvoksen nimen ja arvon saanut Reino Rajamäki lähti Upolta omaan yritykseen, josta hiljalleen kehkeytyi iso, menestyvä yritys. Se jakautui myöhemmin teräsrakenneputkia valmistavaan Stalatubeen ja pesupöytävalmistaja Stalaan. Stalatube ylitti viime vuonna sadan työntekijän rajan.

Lähteet: Sinikka Mustakallio: Raute 1908-1998, ESS arkisto.

Uusia yrityksiä 1980-luvulla

Nesco 1981

Etteplan 1983

Ferroplan 1983

Selka-Line 1985

Pedro 1988

Novart 1989

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi