Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Koulumatka jopa kolme tuntia päivässä - lain sallimaa maksimia hätyytellään Päijät-Hämeessäkin

Kyläkoulujen ahkera sulkemistahti on kasvattanut lasten koulumatkojen pituutta. Maaseudun palveluista yritetään pitää kiinni tehostamalla ja keskittämällä. Tutkimustietoa matkojen vaikutuksesta lasten oppimiseen ei ole, mutta ainakin Hollolan Miekkiössä on keksitty tapa saada matka kulumaan joutuisammin.

Miekkiön kylällä asuvat Hilma ja Lilja Piela katsovat, kun pimeän keskeltä saapuu yksi koulukyytiläinen lisää. Kuva: Mirja Hussain

Marraskuisen aamun pimeässä näkyy ensin kaksi, sitten kolme pipoa ja parkissa olevan auton ajovalot. Älykännykän näyttö valaisee Hilma Pielan, 11, kasvot, kun hän yrittää saada Cheekin biisiä soimaan Youtubesta. Hilma odottaa koulukyytiä Hollolassa Miekkiöntien ja Tuohijärventien risteyksessä pikkusiskonsa Lilja Pielan, 9, kanssa.

Cheekkiä ei pysty kuuntelemaan! Äiti Manja Piela kertoo lapsille, että Teosto ja Google eivät ole päässeet sopuun sopimusehdoista, joten kyseisenä aamuna suurin osa palvelussa tarjolla olevasta musiikista on blokattu suomalaisilta. Tieto ei kauaa Hilmaa harmita, ja hän siirtyy käyttämään Spotifyta urkittuaan äidiltään käyttäjätiedot.

- Bussimatka menee kivasti, kun kuuntelee musiikkia, Hilma sanoo.

Tuohijärventietä kaartaa toinenkin auto kohti risteystä. Lapset tunnistavat tulijan.

- Jasper tulee! Lilja huudahtaa ja juoksee vastaan tuttua poikaa, joka on hiljan muuttanut Pielojen naapuriin.

Äidit tuovat lapsensa autolla risteykseen varsinkin talvisin, kun tiet ovat liukkaat ja on sysipimeää.

- Eikä lasten tarvitse herätä niin aikaisin. Kahdeksan aamuna pitäisi lähteä kävelemään kotoa jo kaksikymmentä vaille kahdeksan, sanoo Manja Piela.

Jasper Mäkipaaso, 9, kulkee Pielan lasten kanssa Miekkiön kylältä Salpakankaan kouluun. Miekkiöntien varrelta nousee kyytiin muitakin lapsia. Omalla autolla kotoa koululle ajaa vartissa, mutta bussi kiertelee ja aamulla bussimatkaan menee 30 minuuttia, joskus enemmänkin.

Jasper Mäkipaaso odottamassa bussia Tuohijärventiellä Hollolassa. Kuva: Mirja Hussain

Pielan perhe rakensi Miekkiöön koulun läheisyyden takia

Miekkiön kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2014 kun koulu yhdistettiin Salpakankaan kouluun. Manja Piela kertoo heidän rakentaneen aikoinaan talonsa Miekkiöön juuri siksi, että koulu oli lähellä. Hilmalla ja Liljalla on kaksi sisarusta, jotka käyvät jo lukiota. Perheen kaikki lapset ehtivät käydä pikkukoulua, nuorinkin vuoden verran. Lasten koulumatka Miekkiön kouluun oli vähän yli kolme kilometriä, nyt matka on 15 kilometriä.

- Kyllähän se oli meille vanhemmille kovempi paikka kuin lapsille. Lukio vietiin samassa rytäkässä, niin kyllä se tuntui. Miekkiön koulussa oli niin helppo nykäistä opettajaa hihasta tarpeen vaatiessa, suuresta koulusta ei tahdo löytää ketään. Mutta lapset tottuvat nopeasti, eivätkä ota stressiä pidemmästä koulumatkasta. He tykkäävät käydä Salpakankaan koulua.

Hilma sanoo, että entinen koulu oli kiva, mutta nykyinen vielä kivempi.

- Miekkiön koulu oli siitä kiva, että se oli pieni, joten siellä ei ollut kovin paljon oppilaita. Mutta Salpakankaan koulu on nyt kivin, Hilma sanoo.

- Niin, kaverit ovat nyt siellä. Ja sehän on vain hyvä, että viihtyvät Salpakankaalla, Manja Piela sanoo.

Kilometrit eivät kerro koko totuutta - miten matkan pituus vaikuttaa jaksamiseen?

Suomen Lähikoulut ry:llä on käynnissä koulumatkakampanja, jolle yhdistys on saanut Suomi 100 -statuksen. Lain mukaan lapsen koulumatka odotuksineen ei alakoululaisella saa kestää yli 2,5 tuntia päivässä ja yläkoululaisella yli kolmea tuntia päivässä. ESS:n Päijät-Hämeen kunnille tekemä kyselykierros kertoo, että koulumatkojen pituudet vaihtelevat 3-42 kilometrin välillä suuntaansa.

Suomen Lähikoulut ry:n puheenjohtaja Suvi Pesonen sanoo, että vaikka lapsen koulumatka olisi paperilla esimerkiksi 14 kilometriä suuntaansa, saattaa hän istua todellisuudessa 30 kilometriä koulutaksissa. Ajallisesti matka voi viedä jopa kaksi tai kolme tuntia päivässä. Tämä johtuu juuri siitä, että taksi kiertää ottamassa kyytiin muitakin koululaisia. Lisäksi lapsi saattaa joutua kävelemään jonkin matkaa kokoavalle tielle, josta koululaiset haetaan kyytiin. Pikkukylillä ei ole katuvaloja, ja lasten turvallisuus aiheuttaa vanhemmissa huolta.

- Tutkimustietoa pitkien koulumatkojen vaikutuksesta lasten oppimiseen tai hyvinvointiin ei ole. Haluamme tuoda esille sitä, että pitkä koulumatka voi vaikuttaa lapseen ja hänen koulussa jaksamiseensa. Kun puhutaan palveluiden saatavuudesta, tulisi puhua aina myös ajasta, ei pelkästään kilometreistä, Pesonen sanoo.

"Jos Kalkkisten koulu suljettaisiin, muuttaisimme takaisin pääkaupunkiseudulle"

Asikkalan Kalkkisissa asuvan Sipilän perheen vanhimman lapsen koulumatka kestää nippa nappa alle kolme tuntia päivässä. Sipilöillä on kaksi lasta, joista vanhempi aloitti syksyllä 7. luokan Vääksyssä, nuorempi käy neljättä luokkaa Kalkkisten koululla.

Esikoisen koulumatkaan menee aamulla reilu tunti, iltapäivällä vajaat kaksi tuntia. Lasten äiti Johanna Sipilä sanoo, että jos Kalkkisten koulu suljettaisiin, perhe muuttaisi takaisin pääkaupunkiseudulle.

- Kotimme sijaitsee kirjaimellisesti metsässä, ja tänne muutto on ollut oma valinta. Emme syytä ketään pitkistä koulumatkoista, ja toistaiseksi on pärjätty. Esikoinen on ollut väsynyt aamuisin, kun herätys on niin aikaisin, ja iltaharrastuksia hänellä ei nyt voi olla. Taksi tulee hakemaan aamulla klo 6.55 ja hän on kotona viimeistään klo 15.45. Jos nuorempikin joutuisi kulkemaan Vääksyyn asti, se olisi liikaa, Sipilä kertoo.

Taksi kuljettaa esikoisen kylälle odottamaan Vääksyyn menevää bussia. Iltapäivällä sama toisinpäin. Omalla autolla matkaan menee 45 minuuttia. Sipilä sanookin, että jos taksilla ja bussilla reissaaminen käy lapselle liian raskaaksi, pitää harkita lapsen viemistä kouluun itse.

Perhe muutti Kalkkisten kylälle Johanna Sipilän appivanhempien kotipaikalle heidän kuoltuaan.

- Muutimme tänne vantaalaisesta lähiöstä ennen lasten koulun alkua, koska halusimme lapsille väljempää asumista ja oman pihan, jossa touhuta. Koti on koti, ja pitkä koulumatka on vain siedettävä, kun asuu syrjässä.

Pikkukylien liikennettä ja logistiikkaa yritetään tehostaa

Suomen Lähikoulut on mukana hankevalmistelussa, jolle haetaan rahoitusta ensi vuoden alussa. Puhutaan älykkäästä liikkumisesta.

- Ideana on, että alueen palveluita, joukkoliikennettä ja muuta logistiikkaa tehostettaisiin ja kehitettäisiin palvelemaan useampaa kohderyhmää. Nyt taksi saattaa kuljettaa vain yhtä asiakasta kerrallaan pitkiäkin matkoja, Pesonen sanoo.

Hankkeessa ovat mukana muun muassa Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, Päivittäistavarakauppa ry ja 4H-järjestö.

Miten koulukuljetusten tehostaminen vaikuttaisi matka-aikoihin, kun kyytiin haetaan vanhuksia ja kenties muitakin kulkijoita matkan varrelta?

- Oikein järjestettyinä matka-ajat eivät välttämättä kasva. Kaikki alueen liikenne on otettava mukaan suunnitteluun, Pesonen sanoo.

Koulu- ja asiointikuljetukset hoidetaan Sysmässä ja Hartolassa samoilla autoilla. Kuva on otettu lokakuussa Sysmän Yhtenäiskoulun pysäkillä. Kuva: Sami Lettojärvi

Sysmässä ja Hartolassa on jo otettu koulukyydit avoimeen käyttöön

Sysmässä ja Hartolassa koululaisia kuljettavissa autoissa voi jo nyt matkustaa kuka tahansa, jos niissä on tilaa. Muut matkustajat maksavat lipusta normaalin Matkahuollon hinnan. Koululais- ja vakiovuoroja alueella liikennöivä Samuli Haarasilta kertoo, että Sysmässä kaikki reitit ovat olleet kaikille avoimia jo viitisen vuotta, Hartolassa käytäntöön siirryttiin tänä syksynä.

- Reitti suunnitellaan koulukyytien ehdoilla, ne muodostavat rungon, eikä reitiltä poiketa muiden takia. Aikaa ei siksi kulu muiden kyytiläisten takia juuri tavallista enempää, muutama ylimääräinen pysähdys siitä vain tulee, Haarasilta sanoo.

Koulukyytejä ei käytä Haarasillan mukaan kovin suuri määrä ihmisiä.

- Edes joka päivä ei ole ylimääräisiä kyydittäviä. Sanoisin, että perusaamuna 1-3 henkilöä. Riippuu reitistä ja vuorossa olevan auton tiloista.

Haarasillan mielestä kyytien käyttöä voisi edelleen kehittää. Esimerkiksi tieto kyytien kellonajoista ei välttämättä tavoita kaikkia.

- Kaikki eivät käytä nettiä, ja jotkut eivät edes osaa hakea tietoa. Aikataulut voisi itsekin panna paremmin esille nettiin. Tällä hetkellä moni kyytiläinen katsoo lähdöt esimerkiksi Sysmän Matkahuollon seinältä, kun Matkahuollon pihasta noukimme kyytiinkin.

2020-luvun kylätalo voisi hillitä kyläkoulujen lakkautusintoa

Toinen maaseutuhanke on Suvi Pesosen mukaan lähikeskuskonsepti eli 2020-luvun kylätalo. Se tarkoittaa sitä, että alueen palvelut turvattaisiin perustamalla monitoimikeskus, jossa koulu, päiväkoti, osa vanhuspalveluista ja esimerkiksi lähiliikuntapaikka toimisivat saman katon alla. Tilat omistaisi yritys, joka vuokraisi niitä edelleen kunnalle, kolmannelle sektorille ja yrityksille, kuten yksityiselle päiväkodille. Keskus voisi olla myös kuntavetoinen.

Pesosen mielestä lähikeskukset voisivat levitessään olla keino kehittää maaseudun palveluita ja sitä kautta hillitä kyläkoulujen lakkautusintoa.

- Lähikeskus ei ole sinänsä uusi asia, esimerkiksi Asikkalan Kalkkisissa koulu ja päiväkoti toimivat vierekkäin, mikä on hyvä alku. Lähikeskuskonseptissa idea viedään pidemmälle ja erilaisia palveluita tarjotaan samassa paikassa vielä enemmän. Esimerkiksi täällä Janakkalassa suunnittelemme voittoa tavoittelemattoman yrityksen perustamista, ja tämä osakeyhtiö ostaisi koulun, remontoisi sen ja viereiselle tontille tulisi tehostetun palveluasumisen yksikkö, Pesonen kertoo.

Hilma ja Lilja Piela odottamassa bussia aamuhämärässä Hollolan Miekkiön kylällä. Kuva: Mirja Hussain

Opetusministeri kannustaa keskittämään ja tehostamaan, mutta oppilaan hyvinvointi edellä

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo, että oppilaiden koulumatkojen on oltava turvallisia ja pysyttävä kohtuullisina.

- Perusopetuksessa oppilaan työmäärä saa olla enintään sellainen, että hänelle koulunkäyntiin, koulumatkoihin ja kotitehtäviin käytettävä aika huomioon ottaen jää riittävästi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin.

Ministeri ottaa esille koulujen harrastekerhot.

- Viime vuosina olemme tukeneet matalan kynnyksen harrastustoimintaa koulujen iltapäivissä. Ne madaltavat harrastamisen kustannuksia, osallistumisen kynnystä ja helpottavat myös perheiden arkea ja kuljetusrumbaa.

Lähikeskuksia hän pitää järkevänä ideana.

- Moni kunta uudistaa oppimisympäristöjä esimerkiksi viheliäiden sisäilmaongelmien takia. On tärkeää, että tilat vastaavat uuden opetussuunnitelman henkeä. Kun rakennetaan uutta, on järkevää miettiä erilaisten palvelujen kokoamista yhteen. Se myös monipuolistaa oppimisympäristöjä, avaa koulua ympäröivään yhteiskuntaan, luo uusia yhteistyömahdollisuuksia ja tuo tilatehokkuutta.

Hän kertoo kannustavansa voimakkaasti yhteistyöhön eri palvelujen välillä.

- Suunnittelussa on tärkeää kuulla oppilaiden, opettajien, vanhempien ja muiden kuntalaisten mielipiteitä. Oppiminen, koulutuksen laatu ja oppilaiden hyvinvointi on pantava keskiöön.

Grahn-Laasonen sanoo, että paikallisilla päättäjillä ja kunnalla on vastuu siitä, että laadukasta perusopetusta on saatavilla ja säädöksiä noudatetaan vastuullisesti.

"Miekkiön koulu oli omansalainen keskus"

Pyörää ei kannattaisi keksiä uudelleen, huokaa Manja Piela viitaten suunnitelmiin lähikeskuksista.

- Olihan Miekkiön kyläkoulu olemassa ollessaan omansalainen keskus. Siellä oli koulu, siellä järjestettiin tapahtumia, ja sitä käyttivät monet kerhot ja martatkin. Kun kyläkoulu lakkautettiin, moni lapsiperhe muutti kylältä pois. Eikä tänne kovin moni enää muuta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kyläläisiäkään ei enää näe oikein missään, Piela sanoo.

Piela kertoo, että Miekkiön koulun lakkautusta vastustettiin kylällä kovasti, ja päättäjiin yritettiin vaikuttaa eri keinoin, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta. Kunnallispolitiikassakin aiemmin mukana ollut Piela sanoo, että moni suunnitelma vaikuttaa hyvältä paperilla.

- Mutta kun se muutos osuu omalle kohdalle, sitten alkaa älämölö.

Ei se maalla asuminen lopulta niin vaikeaa ole. Pielatkin ovat viihtyneet Miekkiössä jo 17 vuotta. Perhe pyörittää rakennusalan yritystä, ja työt ovat Helsingin suunnalla.

- Tiedän tältä kylältä monia, jotka käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Jotkut matkaavat pikkukyliltä lukioon pääkaupunkiin. Miekkiön sijainti on todella hyvä, palvelut ovat tässä lähellä, ja Lahdessa Launeella kaikki kaupat, joita tarvitsee, Manja Piela sanoo.

Marraskuinen pimeys alkaa hellittää, valo sarastaa. Klo 8.24 bussi kaartaa hieman myöhässä Miekkiöntien mutkan takaa ja pysähtyy ottamaan lapset kyytiin. Lapset nousevat rivakasti bussiin, ja bussikuski heilauttaa kättänsä saattajille.

Lahteen päin ajaessa Miekkiöntien varrella näkyy siellä täällä lisää pipoja puolentoista metrin korkeudessa. Pipopäät katsovat odottavina tielle. Tulisipa bussi jo.

Peruskoulut Suomessa

Määrä laskenut hurjasti

Suomessa on nyt saman verran perusasteen kouluja kuin vuonna 1905.

Peruskouluja on 1990-luvulta lähtien lakkautettu Suomessa 3-5 kertaa enemmän kuin mitä oppilasmäärän kehitys olisi edellyttänyt. Tämä tarkoittaa noin sataa koulua vuodessa. Lakkautukset ovat koskeneet nimenomaan maaseudun kouluja.

Vuonna 1990 koko maassa oli yhteensä 4 847 perusopetuksen koulua ja vuonna 2017 enää noin 2 400.

Kuntaliiton taannoinen selvitys kertoo, että 60 prosenttia kunnista kertoo optimoivansa koulureittejä eli yhdistävänsä reittejä, mikä tuo lapsen koulupäivään lisää pituutta jopa 2-2,5 tuntia päivässä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä esitti taannoin parlamentaarista työryhmää pohtimaan harvaan asutun maaseudun asioita. Harvaan asutut alueet kattavat lähes 70 prosenttia Suomen pinta-alasta. Kasvu näillä seuduilla on ollut viime aikoina ylöspäin, samalla tahdilla kuin maassa keskimäärin.

Lähde: Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan kirjoitus Avista-blogissa.
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi