Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lapsiperheissä tuskaillaan tavaravuoren kanssa - ammattijärjestäjä kertoo, miksi emme osaa lopettaa ostamista

Ammattijärjestäjä Laura Holmström sanoo, että tavarapaljous on globaali ongelma. Vanhemmilla on vastuu opettaa lapsilleen luopumista. Lahtelaisen Heidi Räsäsen perheessä jokaisella on oma salainen joulupukki, jolloin lahjoja ei tule ostettua liikaa.

Emmi Rauhamäki, Anita Rauhamäki, Eemeli Rauhamäki ja äiti Heidi Räsänen tutkailevat lasten pelisaalista. Räsäsen sylissä perheen kuopus Onni Kahila, 1,5 kuukautta. Katti-kissa osallistuu tiiviisti tapahtumiin. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahtelaisen Heidi Räsäsen perheessä on jo pari vuotta toiminut salainen joulupukki, Secret Santa. Jokainen on yhdelle perheenjäsenelle salainen joulupukki, ja lahja ostetaan siis vain yhdelle, ja kukin perheessä saa vain yhden paketin.

- Meillä on viiden hengen Whatsapp-ryhmä, johon pannaan omat lahjatoiveet. Ryhmään kuuluvat minun ja mieheni lisäksi kolme vanhinta lastani, 13-, 15- ja 17-vuotiaat. Lähetin hiljan äidilleni listan toiveista, joista olin poistanut sen, joka minun pitää hankkia, Heidi Räsänen kertoo.

Tavarapaljoudesta lapsiperheissä on keskusteltu vilkkaasti sosiaalisessa mediassa joulun lähestyessä. Moni kommentoija esimerkiksi Lahden alueen äidit -Facebook-ryhmässä tuskaili sitä, että lapsille ostetaan liikaa tavaraa, vaikka sukulaisille esittäisi pyynnön aineettomista lahjoista. Nurkkiin kerääntyvää lelurojua saa sitten olla kuskaamassa kierrätykseen ja kirpputoreille, kun lapsi kyllästyy osaan leluista jo hetken päästä.

Tavaraähky on Räsäselle tuttu ilmiö.

- Vanhempien lasten kanssa se on tullut nähtyä. Olen sanonut esimerkiksi omille vanhemmilleni, että jos ette niin paljon tavaraa ostaisi. Mieluummin niitä aineettomia lahjoja.

Vaikka toiveen elämyslahjojen ostamisesta esittäisikin, eivät kaikki Räsäsen mukaan ymmärrä sitä.

- Tietyn lahjan antaminen saattaa olla lahjan hankkijalle iso juttu. Halutaan hemmotella lasta, ja lahjan sanotaan tulevan suoraan sydämestä. Esimerkiksi elokuvaliput saattavat tuntua jotenkin mitättömiltä antaa. Sitäkin kantaa pitäisi yrittää sitten ymmärtää.

Kierrätystä sukulaisten kesken, mutta välillä hellytään turhakkeisiin

Räsänen on tällä hetkellä äitiyslomalla nuorimmaisensa, 1,5 kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Vanhempien lasten lelut ja tavarat on lahjoitettu pois jo ajat sitten, joten Räsänen aikoo kysellä serkuille menneitä leluja takaisin käyttöön. Hän ei juurikaan harrasta kirpputoreja, vaan kierrätys hoidetaan kavereiden ja sukulaisten kesken.

- Vauvanvaatteita ei ole tarvinnut ostaa ollenkaan, kun kaverit ovat tuoneet niitä niin paljon lahjaksi, Räsänen kertoo.

Vanhimmat tytöt syntyivät niin lähekkäin, että he pystyivät leikkimään aikoinaan samoilla leluilla. Hän sanoo puhuneensa lapsilleen usein siitä, että ihan kaikkea ei tarvitse olla ostamassa. Silti osa muotioikuista on sellaisia, että on pakko heltyä.

- Esimerkiksi fidget spinner oli pakko saada, vaikka se on vuoden turhake.

Myös XBox-pelejä löytyy hyllystä kolmisenkymmentä, vaikka Räsänen on koittanut hillitä niidenkin ostelua. Mutta Räsäsen ”naputus” niin kuin hän itse sitä kutsuu on tuottanut tulostakin. Toisen tyttären 15-vuotislahja toteutettiin viettämällä äidin ja tyttären humputtelureissu Helsingissä.

- Hän antoi minulle vapaat kädet ja sanoi vain, että jonnekin olisi kiva mennä. Olimme yötä hotellissa ja hengailimme kaupungilla.

Sotku ahdistaa ihmisiä, mutta silti ostamme lisää tavaraa - miksi?

Viime syksynä Helsingin Sanomat kysyi lukijoilta, millaista heillä on kotona, ja sai melkein 13 400 vastausta. Tutkija Jenni Berlin kävi läpi vastaukset ja kertoi, että epäjärjestys ja lika tulivat esiin 80 prosentissa avovastauksista. Ihmiset oikeasti ahdistuvat sotkusta.

Emmi Rauhamäki, Anita Rauhamäki ja Eemeli Rauhamäki tutkailevat pelejään. Kuva: Sami Kuusivirta

Ammattijärjestäjä Laura Holmström yrityksestä Järjestysvinkit pitää Tunnesuhde-blogia ja hän on myös Lastenhuoneen järjestysvinkit -Facebook-ryhmän perustaja ja ylläpitäjä. Holmström sanoo tavarapaljouden olevan globaali ongelma.

- Markkinointi ja mainonta on viety pitkälle ja me menemme mukaan siihen. Täytämme ostamisella tunneaukkoja, haluamme olla hyviä vanhempia ja täyttää lastemme toiveet. Kuitenkin aikuisella on se vastuu lopettaa tarpeeton ostaminen, Holmström sanoo.

Suomalaisten tavaran hamstraamisen tarve juontaa juurensa sota-aikaan, kun kaikesta oli pulaa ja köyhyys yleistä.

- Nyt meillä on varaa ostaa, kun halvalla saadaan, ja seuraavaksi hukumme tavaraan.

Lapsille opetettava motivaatio luopua jo pienestä pitäen

Holmströmillä on itselläänkin lapsia, 7- ja 10-vuotiaat. Holmström on opettanut omille lapsilleen motivaation luopua.

- Kun vaikkapa vanhat roolivaatteet ovat käyneet pieniksi, sanon lapsille, että kun myytte nämä, saatte rahaa säästöön ja voitte ostaa jotakin muuta, vaikkapa tietokonepelin. Näin tavaran määrä ei kasva, ja lapsi oppii luopumaan.

Holmströmin mielestä aikuisen pitää asettaa rajat tavaran keräämiselle jo, kun lapsi on pieni. Kasvatusta ei kuitenkaan kannata toteuttaa huutamalla, vaan perustelemalla lapselle, miksi pois antaminen tai myyminen on järkevää.

Myös isovanhemmille ja sukulaisille kannattaa kertoa, jos ei halua nurkkiin enempää tavaraa.

- Voi sanoa, että olet meille tärkeä, ja olisi hienoa, jos kävisit vaikka kylässä sen sijaan, että annat tavaraa. Tai että isovanhemmat voivat ostaa tavaroita omaan kotiinsa, jos välttämättä haluavat. Näin lelut ovat siellä valmiina, kun lapsi menee heille kylään.

Tunne ja tavara ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Ihminen saattaa hoitaa alakuloaan shoppailemalla, vaikka tavaroista saatu ilo ei välttämättä kestä pitkään.

- Aivojen mielihyväkeskus aktivoituu, kun ostaa jotakin mielestään kivaa. Aivot myös oppivat nopeasti, mistä se hyvä olo tulee, ja seuraavalla kerralla mielihyvän tunne laukeaa taas kassalla. Pitäisi miettiä useammin, mitä oikeasti tuntee ja miksi, ennen kuin ryntää ostelemaan, Holmström sanoo.

Näin lahtelaisperheissä on ratkottu lahjapaljouden pulmaa

Lahden alueen äidit -Facebook-ryhmässä eräs äiti vinkkaa, että heillä on toivottu harrastuksiin liittyviä sponsorilahjoja. Toinen äiti sanoo, että heidän perheessään toivotaan vain hyötylahjoja, kuten lakanoita ja pyyhkeitä, jos joku haluaa välttämättä jotain ostaa. Myös yhden lahjan -perheitä löytyy eli lapsi saa aina vain yhden lahjan, vaikka sitä hänelle hieman joutuu perustelemaankin.

Joku kertoo perheen saaneen lahjaksi rahaa jouluruokiin ja yksi äiti kertoo ostavansa vain lahjakortteja erilaisiin elämyksiin ja palveluihin. Osa sanoo suosivansa pitkäkestoisia lahjoja, kuten polkupyörää, puhelinta tai pelikonsolia, joihin on kerätty rahat useammalta lahjan antajalta. Osa lapsista on saanut lahjaksi lippuja tapahtumiin, ja lahjan antaja on lähtenyt mukaan lapsen kaveriksi.

Myös lasten kanssa jouluna tehty reissu toiselle paikkakunnalle voi olla sopiva lahja.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi