Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ylilääkäri: "Sote-uudistus toi tyrmistyksen ja ahdistuksen - ei tästä tämmöinen pitänyt tulla"

Hallituksen uusin lakiluonnos tulevasta sote-uudistuksesta tuli nähtäväksi torstaina. Lahdessa kokoontuneet sote-alan asiantuntijat eivät odota luonnokselta ihmeitä.

Heinolan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Kirsi Timonen näkee hallituksen suunnitelmissa lukuisia ongelmia. Kuva: Sami Lettojärvi

Sote-uudistus huolestuttaa asiantuntijoita. Muutosta tarvitaan ja muutoksessa on mahdollisuutta hyvään, mutta hallituksen nykyiset esitykset eivät vakuuta.

- Viime keväänä sote-uudistus toi tyrmistyksen ja ahdistuksen. Ei tästä tämmöinen pitänyt tulla. Odotan kauhulla, kun uusin lakiluonnos tulee nähtäväksi. Loppusyksy kuluu taas lausuntoja kirjoittaessa, Heinolan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sanoi keskiviikkona Lahdessa pidetyssä paneelikeskustelussa.

Keskustelun järjestivät hyvinvointiyhtymä, Lamk ja lääkeyhtiö Roche.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on parantaa potilaan hoitoonpääsyä ja hillitä kustannusten nousua. Perusajatus on ollut koko ajan se, että palvelut kootaan kunnilta maakunnille, juuri niin kuin Päijät-Hämeessä on jo tehty, kun hyvinvointiyhtymä perustettiin. Nykyisten terveyskeskusten tilalle tulee sote-keskuksia, joskin uusimpien luonnosten mukaan niiden tarjoamat sosiaalipalvelut jäävät sittenkin neuvonnan asteelle.

Valinnanvapausajattelun mukaisesti jokainen saa valita itse, mihin sote-keskukseen menee, sillä niitä voivat perustaa myös yksityiset firmat. Jos ei valitse, valinta tehdään ihmisen puolesta. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut olisivat saman organisaation alla, jolloin ihmisen hoitoketju olisi entistä sujuvampi, eikä asiakkaan tarvitse edes tietää onko hän kulloinkin erikois- vai perusterveydenhuollon piirissä.

Paperilla uudistus kuulostaa selkeältä, mutta siinä on vielä kymmeniä ja taas kymmeniä avoimia kysymyksia.

Tietojärjestelmä on keskeinen elementti

Nyt olisi tyhmää ajatella, että kaikki sujuu helposti, sanoo erikoistoimittaja Tiina Merikanto, joka on seurannut Ylellä sote-asioita useiden vuosien ajan.

- Sähköistä reseptia alettiin kehittää 90-luvulla ja nyt se viimein on käytössä. Tietojärjestelmät eivät toimineet, kun sosiaalietuudet siirrettiin Kelan maksettaviksi. Kun lääketoimittaja Oriola valitsi uuden tietojärjestelmän, toimitukset menivät täysin sekaisin. En voi uskoa, että koko maa menee suureen uudistukseen ja tietojärjestelät hoitavat siitä ison osan, kuten uskotaan, Merikanto sanoo.

- Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspuolen välillä on niin tiukat tietosuojat, ettei tieoja voi vaihtaa. Samoin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät samoja kokeita, koska tieto ei kulje. Joku Kanta.fi on ammattilaisen näkökulmasta ihan kökkö, Timonen sanoo.

Yksityisiä paneelissa edustanut Mehiläisen johtava lääkäri Henri Ärölä huomauttaa, ettei tiedonkulku ainakaan nykyistä huonommaksi voi mennä.

- Tarvitaan aito integraatio. Ei niin, että erikoissairaanhoito sanelee ja perusterveydenhuolto toteuttaa, vaan yhdessä suunnitellaan potilaan hoitopolku.

Mistä saadaan tarpeeksi asiantuntijoita?

Lääkäreitä huolestuttaa myös se, miten kaikkialle riittää asiantuntijoita. Jos erikoissairaanhoitokin tulee valinnanvapauden piiriin, lääkäreistä aletaan kilpailla ja osa voi siirtyä yksityisiin sote-keskuksiin. Samalla vaativimpia toimenpiteitä keskitetään yliopistosairaaloihin, jolloin osa lääkäreistä siirtyy sinne.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan reumayksikössä on nyt neljä lääkäriä, mutta tulevaisuudessa heitä voisi olla yksi tai kaksi. Silloin ei saada päivystyksiin lääkäreitä, eikä ole ketään, joka opettaisi uusia erikoistuvia lääkäreitä.

euraavan sukupolven kouluttamisella on erittäin merkittävä rooli keskussairaaloissa. Nykyään erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät myös tiivistä yhteistyötä, sillä esimerkiksi reumahoitaja tai diabeteshoitaja on terveyskeskuksessa ja pitää yhteyttä keskussairaalan lääkäriin. Tulevaisuudessa tällaisia tiimejä ei ehkä enää ole, kun perusterveydenhuoltoa tuottavat myös yksityiset.

Missään ei myöskään velvoiteta, että sote-keskuksista löytyy diabeteshoitajat, fysioterapeutit, ravintoterapeutit ja lukuisat muut erikoisosaajat, joita terveyskeskuksessa nykyään työskentelee.

Uusi sote-malli vaatii myös paljon palveluohjaajia, joilla pitää olla erittäin laaja ammattitaito monelta eri alalta. Tällaisia asiantuntijoita ei nykyisellään ole riittävästi.

- Kun on monta tuottajaa ja monta sopimusta, tarvitaan kokonainen legioona virkamiehiä valvomaan niitä, Timonen sanoo.

Rahoitus puuttuu

Kolmas suuri kysymys on tietysti raha. Tulevien palveluiden rahoitusmallia ei ole vielä päätetty. Uudistuksen on pelätty aiheuttavan sekä yli- että alihoitoa. Toisaalta pelätään, että sote-keskukset tehtailevat turhia toimenpiteitä ja valtio maksaa, toisaalta sitä, että rahat ovat niin tiukalla, että ihminen saattaa kuluttaa hänen hoitamiseen varatun budjetin loppuun, minkä jälkeen kukaan ei halua enää hoitaa.

- Henkilökohtainen budjetti on hyvä idea, mutta mitä jos se on liian pieni siksi, ettei ole enempää rahaa, sanoo kansanedustaja Tarja Filatov (sd.).

- Tarvitaan nykyistä hienostuneempi, diagnoosipohjainen rahoitusmalli. Silloin ei voi sanoa, että yksityinen kahmii terveet potilaat, Ärölä sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi