Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nuoret tykkäävät tuprutella kannabista - kokeilunhaluisia ollaan varsinkin Hollolassa, Orimattilassa ja Heinolassa

THL:n tuore kouluterveyskysely kertoo vain osan alueen päihdetilanteesta. Päihdetyöntekijät sanovat, että kannabiksen haittojen vähättely on muotia. Poliisin mielestä nuoret saavat nykyään kannabista helpommin kuin kaljaa.

Kuva: Colourbox

Päijäthämäläisten nuorten kannabiksen käyttö on kasvanut huimasti. Ongelma on pahentunut koko ajan viime vuosien aikana, ja käyttäjäkunta on nuorentunut.

Jos ennen päihdetyöntekijöihin ottivat yhteyttä täysi-ikäisten vanhemmat, nyt yhteyttä ottavat 16-17-vuotiaiden lasten vanhemmat, sanoo Pasi Tuomaila, joka työskentelee Lahden Avominnen jatkokuntoutuksesta vastaavana ohjaajana. Avominne tarjoaa jatkoapua päihdekuntoutuksesta kotiutuville ja heidän omaisilleen.

Havaintoa tukevat 10 viime vuoden aikana tehdyt kouluterveyskyselyt. Niiden perusteella nuorten kannabiksen käyttö on pääosin lisääntynyt.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan Päijät-Hämeen ammattikoululaisista 24 prosenttia on kokeillut kannabista vähintään kerran, lukion 1- ja 2-luokkalaisista näin on tehnyt 13 prosenttia ja 8.-9.-luokkalaisista kahdeksan prosenttia. Luvut eivät poikkea suuresti valtakunnan keskiarvosta.

Päijäthämäläiset nuoret ovat käyttäneet kannabista yleensä useammin kuin kerran, usein yli viisi kertaa. Myönteisimmin kannabiksen käyttöön suhtaudutaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Kerrotaanko terveyskyselyissä koko totuus?

Kuva: Kati Eloranta

Eniten kannabiskokeiluja peruskoulun yläluokilla on tehty Hollolassa, Orimattilassa ja Heinolassa kaikista Päijät-Hämeen kunnista.

- Poliisin tilastot huumerikoksista eivät täysin kohtaa THL:n lukuja, mutta yksittäiset kokeilijat eivät välttämättä jää kiinni, ellei poliisi ota heitä kiinni jostain muusta syystä, ja siinä samalla sitten paljastuu käyttö tai hallussapito, sanoo lähipoliisikoordinaattori Vesa Okkola Hämeen poliisista.

- Ja uskaltavatko nuoret kertoa näissä kyselyissä totuuden? Osa voi olla niin epäluuloisia, etteivät he vastaa välttämättä mitään.

Lahdessa paljastui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 113 huumausainerikosta ja 37 törkeää huumausainerikosta. Vesa Okkola sanoo, että kannabista saa Suomessa joka kylästä, vaikka isot kaupungit nousevatkin esiin poliisin tilastoissa. Myös kannabiskasvattamoja löytyy säännöllisesti.

Hänelle on syntynyt kollegojen kanssa keskustellessa se kuva, että nuoret saavat nykyään kannabista helpommin kuin kaljaa.

- Hämeen alueella kaikista huumausainerikoksista käyttörikoksia on noin kaksi kolmasosaa, Okkola kertoo.

Aikuisten huumeiden käyttö arkipäiväistynyt - ei kovin hyvä esimerkki

THL:n kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että 60 prosenttia ammattikoulua käyvistä pitää huumeiden hankkimista omalta paikkakunnalta helppona. Lukiolaisista näin ajatteli puolet ja peruskoulun yläluokkalaisistakin lähes 40 prosenttia.

- Yhä suurempi osuus huumekaupasta tehdään netissä. Netti tekee huumeiden hankinnan helpommaksi, sanoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.

Aiemmin Irti Huumeista ry:n palveluksessa ollut Tuomaila kertoo, että suurin osa huumeista myydään edelleen kuitenkin katukaupassa. Helppo saanti on nuorten kanssa työskentelevien mielestä yksi keskeinen syy siihen, miksi kannabiksen käyttö on yleistynyt.

Mutta on muitakin syitä.

- Aikuisväestön huumeiden käyttö on arkipäiväistynyt. On kokeilukäyttöä ja lääkkeiden käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi ja pahoinvoinnin vähentämiseksi. Amfetamiinia käytetään, jotta jaksettaisiin, ja toisaalta osa ottaa sitä paetakseen arjen paineita. Myös kannabista käytetään töistä ja vastoinkäymisistä palautumiseen, Vainikka sanoo.

Aikuisten antama malli välittyy nuorille väistämättä, mutta kaveripiirin vaikutusta ei sovi unohtaa.

- Jos kaverit kokeilevat ja käyttävät kannabista, nuori saattaa lähteä mukaan ulkopuolelle jäämisen pelosta. Tarve miellyttää kavereita on niin suuri. Kohta saatetaankin olla jo koukussa siihen, että saa olla sekaisin, Tuomaila sanoo.

"Ei anna kauaa tarpeeksi kicksejä"

Tänä päivänä riippuvuutta aiheuttavat erityisesti synteettiset huumeet, jotka ovat paljon voimakkaampia kuin perinteinen kannabis. Näin ollen ne aiheuttavat riippuvuudenkin nopeammin.

Ostaja ei välttämättä tiedä hankkineensa synteettisen version tai ei välitä, vaikka tietäisikin. Tuomailan mukaan synteettistä kannabista käyttäneet ovat kertoneet, että psykoottisuus ja harhaisuus kehittyy käyttäessä yllättävänkin nopeasti.

- Se on se kokeilunhalu, joka ajaa nuorta. Synteettinen huume on niin vahvaa, että se ei kauaa anna käyttäjän mielestä tarpeeksi kicksejä. Huumeiden käyttäjä hakee ennen kaikkea hyvää oloa, ja kun sitä ei miedosta huumeesta enää saa, laskee kynnys kokeilla vahvempaa tavaraa, Tuomaila sanoo.

Hän lisää, että kaikista kokeilijoista ei tietenkään tule riippuvaisia. Paljon riippuu jo pelkästään ihmisen perinnöllisestä alttiudesta. Mutta vaikka kannabiksen ystävät pilkkaavatkin usein porttiteoriaa, Tuomaila on työssään nähnyt sen käyvän toteen lukemattomia kertoja.

- Kannabiksen vaarojen vähättely on nyt muotia. Puhutaan viihdekäytöstä, mutta usein ollaan jo oikeasti koukussa.

Mirka Vainikka on huolissaan siitä, että nuorten asenteet kannabista kohtaan ovat niin sallivia.

- Kannabiksen terveyshaitat ovat nuorilla merkittäviä. Huume vaikuttaa haitallisesti aivojen kehittymiseen, mielenterveyteen ja esimerkiksi opintojen sujumiseen, Vainikka sanoo.

Käyttö lisääntynyt koko maassa, vaikka Euroopassa suosio laskussa

Kannabis on Euroopan yleisin huume. Suomessa kannabiksen päivittäiskäyttäjiä on THL:n arvion mukaan noin 6 000-8 000.

Viime vuonna julkaistun EU-raportin mukaan kannabiksen käyttö Suomessa ja useimmissa Pohjoismaissa on lisääntynyt, kun monessa muussa Euroopan maassa se on vähentynyt. Raportin julkaisivat Europol ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA.

Toisaalta kokonaan raittiiden nuorten määrä on kasvanut. Vai onko käynyt niin, että viina on vain vaihtunut kannabikseen?

Vainikka ei lähtisi vetämään tällaisia yhtäläisyysmerkkejä.

- Suomen päihdekulttuurille on tyypillistä sekakäyttö. Suomessa on lähtökohtaisesti enemmän niitä, jotka käyttävät useampaa päihdettä yhtä aikaa kuin yhden aineen käyttäjiä. Lääkkeitäkin käytetään väärin. Mutta riippuvuuden syntyminen on monen asian summa. Ei voida yleistää, että se syntyy aina jollain tietyllä kaavalla.

Hankala valistaa, kun nuori ei erota uutista ja mainosta toisistaan

Helsingin Sanomien tekemässä artikkelissa (1.10.) tuotiin esille suomalaisnuorten voimakas jakautuminen ääripäihin lukemisen ymmärtämisessä ja kirjoitustaidoissa.

HS:n jutussa haastatellut asiantuntijat ja opettajat eri puolilta Suomea kertovat, että osa nuorista ei osaa tehdä edes yksinkertaista kesätyöhakemusta, eivätkä läheskään kaikki jaksa lukea kirjoja tai ylipäätään pitkiä tekstejä.

Medialukutaito on monilta hukassa - nuoret eivät erota esimerkiksi satiirista tekstiä tai mainostekstiä uutisesta. Eräs opettaja kertoo, että useat nuoret kirjoittavat lomakkeisiin nimensä muodossa etunimi.sukunimi.

Tätä taustaa vasten ei ole ihme, ettei asiallinen huumevalistuskaan mene perille.

- Tietoa on tarjolla joka paikassa, mutta onko nuorella valmiudet suhtautua siihen riittävän kriittisesti? Huumeiden käyttäjä saattaa mainostaa jollakin foorumilla aineen hyviä vaikutuksia, mutta nuori ei osaa kyseenalaistaa kehujan motiiveja, jotka saattavat kummuta voimakkaasta riippuvuudesta. Huumeet vaikuttavat aina yksilöllisesti, Vainikka sanoo.

Hän lisää, että 1980-1990-luvuilla tehty huumevalistus oli ajoittain niin kaukana todellisuudesta, että tämän päivän valistukseen suhtaudutaan menneisyyden takia jopa ylikriittisesti.

- Alkoholin riskit ovat erilaiset kuin kannabiksen. Eri aineista ei pitäisi puhua samanlaisina päihteinä.

Vainikka sanoo, että parasta valistusta nuorille on nuorten, kodin ja koulun rehellinen keskustelu huumeista. Hänestä eniten näyttää vaikuttavan se, kun nuoret keskustelevat ja tekevät yhdessä tietoon perustuvia johtopäätöksiä.

Päihteiden käyttö

Kouluterveyskysely 2017

Kysely järjestettiin 1.3.-31.5. Vastauksia saatiin yhteensä 240 085 oppilaalta ja opiskelijalta. Aktiivisimmin vastasivat perusopetuksen oppilaat, heikoimmin ammatilliset opiskelijat.

Yli 60 prosenttia perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista on raittiita, lukiolaisista 35 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 26 prosenttia. Päijät-Hämeen luvut noudattavat valtakunnallisia lukuja. Nuorten humalahakuinen juominen on sekin vähentynyt.

Ammattikoululaisista 15,6, lukiolaisista 6,7 ja peruskoululaisista 5 prosenttia käyttää alkoholia viikoittain. Päijät-Hämeen luvut noudattavat valtakunnallisia lukuja.

Koko maassa 20,6 prosenttia ammattikoululaisista on kokeillut marihuanaa tai kannabista edes kerran, lukiolaisista 11,6 prosenttia, päijäthämäläisistä 12,9. Koko maan 8.- ja 9.-luokkalaisista kokeilun on tehnyt 7,5 prosenttia.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi