Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdessa räjähti uusi kosteuspommi: Muotoiluinstituutti osittain purkukunnossa

Lahden Muotoiluinstituutti joutuu kokemaan raskaan remontin, jotta sadevesiputkesta paljastunut vuotovahinko saadaan korjatuksi. Paavolan kampusaluetta odottaa muutenkin melkoinen myllerrys, jos isojen kiinteistöremonttien ohella myös katujärjestelyjä muutetaan. Millä aikataululla ja millä rahoilla muutokset tehdään on jo toinen kysymys.

Lahden muotoiluinstituutin rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1975 ja 1988. Kahta uudempaa rakennusta yhdistävä väliosa valmistui vuonna 2005. Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden Muotoiluinstituutin kiinteistöä odottaa täysremontti tai mahdollisesti jopa osittainen uudisrakentaminen. Lahden kaupungin tilakeskuksen teettämä kuntotutkimus paljasti kiinteistön vanhimmassa rakennuksessa eli A-osassa laajan vesivahingon, joka on kastellut alapohjan kauttaaltaan.

Kosteusvahingon aiheutti vuotanut sadevesiputki. Laihana lohtuna onkin, että rakenteisiin päässyt vesi on puhdasta eikä likavettä.

Vuonna 1975 valmistuneen A-osan alapohjaan on valutöiden jäljiltä jäänyt muottilautoja, joissa saattaa olla kosteusvaurioita. Samaisen rakennuksen julkisivujen betonielementit ovat ulkokuoriltaan rapautuneet ja reunateräkset ovat ruosteessa.

Vuonna 1988 valmistuneessa B-osassa näyttelytilan puulattian lämmöneristeet olivat osittain kostuneet. Samoin julkisivujen saumamassat ovat halkeilleet sekä B- että C-osassa. Jälkimmäinen on niin ikään rakennettu vuonna 1988.

Sisäilmassa puutteita

Ramboll Finland oy:n tekemä selvitys löysi samoin puutteita Muotoiluinstituutin tilojen sisäilmasta. Kaikissa kolmessa rakennuksessa paljastui riskejä, että ulkoilman epäpuhtauksia voi rakenteiden kautta päästä sisäilmaan.

Selvittäjät suosittelevat, että pahiten vaurioituneen A-osan maanvarainen alapohja uusitaan kokonaan. Samoin julkisivujen ulkokuoret sekä ikkunat pitäisi asiantuntijoiden mielestä vaihtaa ja lämmöneristystä lisätä. B-osassa suositellaan puulattioiden muuttamista betonilaatoiksi.

Ramboll Finlandin suunnittelupäällikkö Marko Jokipii ei ota kantaa, paljonko Muotoiluinstituutin korjaus tulisi maksamaan.

- Tässä ei ole kysymys korjaussuunnitelmasta, vaan suosituksista.

Ei mikään yllätys

Lahden tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä ei ollut yllättynyt Rambollin saamista tuloksista. Muotoiluinstituutissa tarvittavien korjaustöiden kustannusarvio on tiedossa, kun hankesuunnitelma on hyväksytty vuodenvaihteen jälkeen.

- Kaupungin talousarviopäätöksen pitäisi tulla jo ennen sitä.

Pahiten vaurioitunut A-osa joudutaan purkamaan "luilleen" eli runkoaan myöten. Toinen vaihtoehto on rakentaa kokonaan uusi talo tilalle. B- ja C-rakennukset selviävät vähemmällä remontoinnilla. Rakennustyöt on ajoitettu vuosille 2019-2020.

Runsaat kymmenen vuotta sitten Muotoiluinstituutin kiinteistö salaojitettiin ja vesieristettiin. A-osasta uusittiin bitumikate, elementtisaumat ja ikkunoiden eristyslasielementit. Vesi- ja viemärijohdot on niin ikään uusittu.

Asiat paremmin

Vuonna 1987 rakennettu Aikuiskoulutuskeskus selvisi kuntoselvityksestä paljon paremmin arvosanoin kuin naapurinsa. Rambollin asiantuntijat arvioivat rakennuksen kunnon pääasiassa hyväksi eikä rakenteista löytynyt kosteutta.

Aivan aplodeilla ei Aikuiskoulutuskeskuksenkaan kiinteistöstä silti selvitä. Sanomista löytyi lähinnä alapohjan rakenteiden liittymäkohdista, jotka eivät ole täysin ilmatiiviitä. Samoin ulkoseinistä ei löydy ilmansulkukalvoa, jolloin ulkoilman epäpuhtauksia voi päästä sisälle.

Väestönsuojan välipohjasta löytyi muottilautoja, joissa saattaa olla kosteutta. Sisäilmaongelmien poistaminen edellyttää rakenteiden tiivistämistä, ja talotekniikka on 30 vuodessa tullut lopullisesti tiensä päähän.

Aikuiskoulutuskeskuksen omistaa Osaamiskiinteistöt oy ja Muotoiluinstituutin rakennukset omistaa koulutuskeskus Salpaus.

Katu uusiksi

Paavolan kampusalueen kadut ovat menossa remonttiin rakennusten ohella. Muutokset ovat osumassa lähinnä Kannaksenkadulle, jota ollaan kaventamassa ja varustamassa korotuksilla.

WSP Finland oy:n tekemässä liikenneselvityksessä hahmotellaan kampusalueelle 30 kilometrin nopeusrajoitusta, ja Kannaksenkadun ajoradan leveydeksi kuusi metriä. Kannaksen lukion portin kohdalle tehtäisiin korotettu suojatie.

Lyhytaikaisia pysähtymisiä varten rakennettaisiin pysäköintitaskuja. Kampusalueen läpiajoliikennettä vähennettäisiin katkaisemalla Karjalankadulta pääsy Kannaksenkadulle.

Etuajo-oikeutta alueella muutettaisiin niin, että Kannaksenkadun ja Tunnelikadun risteykseen tulisi kärkikolmio Kannaksenkatua idän suunnasta lähestyville.

Lisäksi Kannaksenkadulle on ideoitu istutuksia Saimaankadun puoleiseen päähän.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi