Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Joukkorähinät Lahden Hennalassa ohi - nyt pelätään turvapaikanhakijoiden piiloutumista

Kun turvapaikanhakija katoaa ulkomaille, hänestä voidaan saada tieto kohtuullisessa ajassa. Jos hän katoaa kotimaassa, hänestä ei välttämättä tiedetä pitkään aikaan. Se ongelma saattaa nyt yleistyä.

Poliisi joutui heti Hennalan vastaanottokeskuksen toiminnan alkuvaiheissa selvittämään siellä syntyneitä ongelmia. Paikan päällä ei aina riittänyt yksi partio. Kuva: Juha Peurala

Lahden Hennalan vastaanottokeskuksen lähestyvä sulkeminen merkitsee asukkaille muuttoa muihin vastaanottokeskuksiin tai vuokra-asuntoihin. Poliisin kannalta muutoksessa on sekä hyvää että huonoa.

Hämeen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen laskee plussapuolelle vaikeiden hälytystehtävien vähenemisen. Poliisi joutui Hennalan VOK:n kaksivuotisen toiminnan aikana tilanteisiin, joissa partiota vastassa oli vihamielinen tai ainakin yhteistyöhaluton turvapaikanhakijoiden joukko. Se ongelma poistuu, kun väki on hajautettu.

Toisaalta muutto yksityisasuntoon saattaa osassa turvapaikanhakijoita voimistaa houkutusta jäädä piiloon, jos oleskelulupa jäisi saamatta.

- Viranomaiskoneiston pitkä käsi on jotenkin paremmin hihassa kiinni Hennalassa, jossa ollaan samassa paikassa ja siinä on myös henkilökuntaa. Piiloutuminen on helpompaa yksityispaikoissa ainakin, jos asunto ei ole järjestäytyneen vastaanottotoiminnan piirissä, arvioi Seppänen.

Kuinka moni piiloutuu?

Turvapaikanhakijoita on Päijät-Hämeessä jo nyt yksityismajoituksessa kymmenittäin, kun vastaanottokeskuksia on lakkautettu. Heidän olinpaikkansa tiedetään eikä heillä ole mitään sitä vastaan.

Lue myös: Turvapaikanhakija ei saanut ajoissa hoitoa - toimenpiteet evättiin puuttuvan oleskeluluvan takia
 

Sen sijaan siitä ei ole edes arviota, kuinka moni kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista mahdollisesti on jo piiloutunut tai piilotettu maastapoistamisen välttämiseksi. Kun kadoksissa ollut henkilö tavoitetaan, häntä ei automaattisesti poisteta maasta.

- Kaikkiin maihin ei voi palauttaa, jos sopimukset eivät ole kunnossa, huomauttaa ylikomisario Martti Hirvonen Hämeen poliisilaitokselta.

Kadonneita on paljon

Kadonneita turvapaikanhakijoita on Hirvosen mukaan paljon. Kaikki eivät kuitenkaan mene piiloon, vaan he lähtevät ulkomaille. Tällöin varsin yleinen määränpää on Saksa, koska siellä on erittäin vahva maahanmuuttajayhteisö.

- Ehkä tämä verkosto vetää heitä sinne.

Lue myös: Lahden seudulla liikkuu vaaralliseksi luokiteltuja turvapaikanhakijoita - "On mahdotonta ennakoida, mitä he aikovat tehdä"
 

Dublin-sopimuksen perusteella poliisi saa tiedon, minne turvapaikanhakija on Suomesta poistunut ja samaisen sopimuksen perusteella heitä myös palautuu Suomeen. Kyseisen sopimuksen mukaan turvapaikkahakemus voidaan EU:ssa käsitellä vain yhdessä unionin jäsenvaltiossa.

Yhteistyö toimii

Evankelisluterilainen kirkko on jo aiemmin ilmoittanut antavansa apua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jos he sitä pyytävät. Apuun voi kuulua esimerkiksi hätämajoitus tai henkinen tuki. Hätämajoitus ei kuitenkaan merkitse piilopirttiä.

Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Miika Hämäläinen korostaa hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa. Kirkko voi muun muassa olla väylä tietojenvaihdolle poliisin ja turvapaikanhakijoiden välillä.

- Poliisi voi kysyä meiltä, saammeko tietoa jostain henkilöstä ja voimmeko me välittää hänelle viestin, joka on poliisille tärkeä.

Lue myös: Hämeessä kymmeniä ihmisiä poliisin seurannassa - "Vaaralliseksi luokiteltuja henkilöitä on myös omasta takaa"
 

Heinolan kirkkoherra Simo-Pekka Rantala kertoo, että turvapaikanhakijoiden kanssa noudatetaan kirkon antamia ohjeita.

- Apua pitää ihmiselle antaa, ja se on kirkon perustehtävä, mutta asioita on hoidettava viranomaisten kanssa yhteistyössä. Fyysiseen piilottamiseen kirkolla ei ole tarvetta.

Uskonnolla merkitystä

Turvapaikanhakijan ei tarvitse kääntyä kristinuskoon, jotta hän saisi apua seurakunnalta. Turvapaikan saamisen kannalta uskonnolla sen sijaan on merkitystä, ja sen vuoksi Maahanmuuttovirasto on kiinnostunut käännynnäisten vakaumuksen aitoudesta.

Lue myös: Ilmaista harjoittelua käytetään hyväksi yhä enemmän - "Ei mikään ravintola voi toimia kuukausikaupalla ilmaisella työvoimalla"
 

Luterilaiseen kirkkoon liittyminen edellyttää rippikoulua ja kastetta. Turvapaikanhakija joutuu siten vähintään kolmen kuukauden ajan säännöllisesti tutustumaan kirkon oppeihin ja toimintaan.

- Me pyrimme siihen, että vakaumus on aito ja puhtaista motiiveista, sanoo Miika Hämäläinen.

Aitous voi näyttää kyseenalaiselta, jos tuore kristitty katoaa heti kasteensa jälkeen. Tällaista tapahtuu Hämäläisen mukaan tosin vain harvoin. Vain asianomainen itse voi tietää, onko hänen uskonsa oikealla pohjalla.

- Emme me kirkossa kysy suomalaiseltakaan, onko hänen vakaumuksensa aito.

Lahden seurakuntayhtymän alueella on noin 50 kristinuskoon kääntynyttä turvapaikanhakijaa, ja vähemmistökirkoista heitä löytää lisää.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Mitä mieltä olet Hennalan vastaanottokeskuksen sulkemisesta?
Mitä mieltä olet Hennalan vastaanottokeskuksen sulkemisesta?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X