Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Harjukadulla viihdyttiin vuosikymmeniä - Kauppahotelli vei Aholan nimen unholaan - katso vaihtokuva

Jos kysyy lahtelaiselta, mikä on Aholan talo, harvalta saa oikean vastauksen. Jos näyttää vanhaa valokuvaa rakennuksesta, moni jo tunnistaa sen, vaikka myöhemmin taloon on rakennettu yksi kerros lisää. Harjukadun ja Rautatienkadun kulmauksessa, kaupungintalon puiston varrella, rakennus on ollut pystyssä jo vuodesta 1906.

Talo on yksi harvoista säilyneistä jugend-rakennuksista. Sen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Essen-Kallio-Ikäläinen. Kolmikerroksisen asuin- ja liiketalon rakennutti liikemies Juho Ahola.

Alusta alkaen rakennuksessa on ollut monipuolista yritystoimintaa. Kaupungin ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri aloitti sen tiloissa heti tuoreeltaan. Näytännöt kestivät tunnin ja niillä oli pianosäestys.

Samana vuonna rakennuksen toisessa kerroksessa aloitti tohtori G. A. von Zweygbergin yksityinen lapsenpäästölaitos. Hänestä tuli myöhemmin Lahden kunnallissairaalan ensimmäinen lääkäri, mutta hän jatkoi myös yksityispraktiikkaansa, joka siirtyi myöhemmin kansanopiston vieressä sijaitsevaan rakennukseen. (Katso ESS 1.8.2017.)

Lapsenpäästölaitoksen jälkeen tiloihin muutti Lahden Seurahuone. Ravintola oli sijainnut aiemmin muutamassa eri paikassa ja tehnyt jopa konkurssin. Aholan talossa Seurahuone toimi läpi kieltolakiajankin, kunnes lain kumoamisen aikoihin muutti nykyiseen osoitteeseen Aleksanterinkadulle.

Aholasta Kauppikseksi

Liikemies Ahola myi rakennuksen jo vuonna 1908, ja uusi omistaja maanviljelijä Kalle Mynttinen rakennutti kolmikerroksisen siipiosan Rautatienkadun varteen.

Ruotsalaissyntyinen Gunnar Larsson oli aikansa lahtelainen hotellimoguli ja siirsikin Kauppahotellinsa Seurahuoneelta tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Tässä rakennuksessa Kauppahotelli toimi aina vuoteen 1987 saakka, vaikka omistus vaihtuikin.

Noina vuosikymmeniä Aholan talo vaipui unholaan ja vaihtui Kauppiksen taloksi. Aikalaiskertomusten mukaan varsinkin 1970-luku oli ravintolassa vauhdikasta aikaa. Suomi eli humppabuumia, ja Kauppiksen päivätanssit vetivät väkeä ympäri maakuntaa. Eikä meno juurikaan hiljentynyt ­illoiksi, sillä paikka oli erityisesti senio­ri­­kansalaisten mieleen.

Kuva: Rebecca Lapveteläinen

Esiintyjäkaarti oli nimekästä, ja yksi vakioesiintyjistä, Eugen Malmsten jopa levytti vuonna 1973 Kauppis-humpan.

Rakennuksen alakerrassa, johon käynti oli kadunkulmasta, toimi pitkään Parilla-ravintola. Siellä viihtyivät sulassa sovussa kaupungintalolla raastuvassa työskentelevät juristit, poliisilaitoksen väki ja myös konnat. Tapahtuipa tässä joukossa jopa muutama ”alanvaihto”.

"Puuhamaa, kierrätyskeskus"

Kauppahotellin toiminta Harjukadulla loppui vuonna 1987, mutta nimi säilyi osin uudessakin osoitteessa. Ja edelleen tunnettiin käsitteet ”puuhamaa” ja ”käytetyiden kotitalouskoneiden kierrätyskeskus”.

Kauppahotellin jälkeen kiinteistö siirtyi Haka-rakentajille, joka saneerasi rakennuksen asunnoiksi ja lisäsi siihen yhden kerroksen.

Yhden kerroksen alkuperäisestä kasvaneessa talossa on nykyään asuntoja. Kuva: Rebecca Lapveteläinen

Rautatienkadun toisella puolella on yksi harvoista Lahdessa säilyneistä yli 100-vuotiaista jugend-tyylisistä rakennuksista. Lahden uusi apteekki toimi rakennuksessa yli 90 vuotta ja antoi myös kutsumanimen sille.

Toinen arkkitehti Paavo Uotilan Lahteen suunnittelemista taloista sijaitsee Hämeenkadun ja Rauhankadun kulmauksessa.

Lähteet: Lahden kaupunginkirjaston Päijät-Hämeen kokoelma.

Matti Hilska
matti.hilska@mediataloesa.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi