Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kisapuistosta koelaboratorio - pelkkä urheilupaikkarakentaminen on vanhanaikaista, sanoo alan konkari

Kaupunki haluaa yritykset sekä stadionprojektin vetäjiksi että maksajiksi. Pääkatsomosta yksityisen rahoituksen osuus voisi olla vajaat kolme miljoonaa euroa. FC Lahti toivoo edelleen, että Kisapuistoon rakennettaisiin kerralla myös päätykatsomot.

Kisapuiston jalkapallostadionin kohtalo on kiinni yksityisestä rahoituksesta. Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostolle esitetään, että yksityistä rahaa pitäisi hankkeeseen löytyä vähintään 40 prosenttia. Viereen rakentuva Ranta-Karisto voi lisätä sijoittajien kiinnostusta Kisapuistoa kohtaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Kisapuistosta on tulossa uudenlaisen rakentamismallin kokeilukappale Lahdessa. Kaupunginhallituksen tila- jaa konsernijaosto käsittelee maanantaina esitystä, joka toteutuessaan siirtäisi hankkeen vetovastuun kaupungin toimitilayhtiölle Spatiumille. Sen tehtäväksi tulisi muun muassa koordinoida projektia ja jatkojalostaa hankesuunnitelmaa.

Myös kehitysyhtiö Ladecille halutaan stadionhankkeessa keskeinen rooli. Konserni- ja tilajaoston pohjaesityksenä on, että Kisapuiston stadionin toteutuminen vaatii vähintään 40 prosentin ulkopuolista rahoitusosuutta. Kesäkuussa esitellyssä hankesuunnitelmassa pääkatsomon kustannusarvioksi esitettiin noin 7,1 miljoonaa euroa. Tästä summasta 40 prosentin osuus on noin 2.8 miljoonaa euroa.

- Kaupungin investointina stadionia ei voida toteuttaa. Pelkästään välttämättömistä investoinneista aiheutuu niin isot poistot, että tulee ongelmia päästä plussamerkkisiin tuloksiin. Pitää löytää uudenlaisia keinoja, kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) sanoo.

Mäntylän mielestä jalkapallostadion on sen tyyppinen hanke, että se voidaan toteuttaa myös muulla tavoin kuin puhtaasti kaupungin hankkeena.

- Vähän olemme yrityskenttää haistelleet ja näyttää siltä, että ihan seinäjokia ei täällä pystytä tekemään. Siellä yksityiset olivat oikein voimakkaasti mukana. Olisi hienoa, jos löydettäisiin lahtelainen tapa tehdä asioita.

Seinäjoella vuonna 2016 avattu OmaSp-jalkapallostadion maksoi noin 13 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus olin noin 2,2 miljoonaa euroa.

Yksityisestä rahoitusosuudesta keskustellaan vielä

Kisapuistolle kaavailtu uudenlainen toteutustapa kysyy myös uudenlaista osaamista.

- Tilakeskuksella on osaamista rakennuttamisesta, mutta kun ruvetaan puhumaan siitä, että yksityinen puoli pitäisi saada mukaan, niin sitä osaamista tilakeskukselta ei löydy.

Myös tila- ja konsernijaoston varapuheenjohtajan Alettin Basbogan (sd.) mukaan poliitikkojen keskuudessa valitsee laaja yksimielisyys siitä, että Kisapuiston hanke tulee siirtää pois tilakeskukselta. Sen sijaan esimerkiksi vaaditun yksityisen rahoituksen määrä on auki.

- Onko se kenties 30 vai 50 prosenttia? Siitä keskustellaan varmasti. Yleistä halua on katsoa, saataisiinko stadion toteutettua.

FC Lahti toivoo myös päätykatsomoita

Kisapuiston jalkapallostadionin pääkäyttäjän FC Lahden hallituksen jäsen Jussi Lumio suhtautuu hänkin myönteisesti projektin siirtoon konserniyhtiöille. Vaadittavan yksityisen rahoituksen osuutta hän pitää suhteellisen suurena.

- Ensi kuulemalta aika kova vaatimus. Voisi kysyä, onko jalkapallo ainoa laji Lahdessa, missä pyydetään tällaista yksityistä rahoitusta.

Viime kesänä julkistettuun hankesuunnitelmaan FC Lahdella oli useita muutostoiveita. FC Lahti piti esimerkiksi päätykatsomoiden rakentamista tärkeänä. Lumion mielipide on edelleen sama.

- Kaikki katsomot on taloudellisesti järkevää tehdä kerralla. Nytkin Kisapuistossa on ollut työmaata vähän väliä. Meidän arviomme mukaan muutostoiveillamme ei olisi merkittäviä kustannuksia nostavia vaikutuksia.

Lahden toimitilajohtajan Mauri Koistisen näkemys on, että FC Lahden esittämät muutostoiveet nostaisivat kustannuksia.

- Kustannuskasvuun on painetta. Täytyy hyvin tarkkaan miettiä, mitä aiemmin esillä olleeseen kustannusraamiin mahtuu. FC Lahdella on iso rooli käyttäjänä, eikä sen toiveita voi sivuuttaa.

Kaavamuutos viivästyttäisi

Kisapuiston stadionhankkeen yhteydessä on puhuttu myös Kisapuiston kaavamuutoksesta. Nykyinen kaavamerkintä ei salli alueelle pysyvää kaupallista toimintaa. Haasteltuja asemakaavamuutos ei juurikaan innosta.

- Meidän tietojen mukaan nykyinen kaava mahdollistaa liiketoiminnan kohtuullisessa määrin. Meille elintärkeää on, että hanke saataisiin nyt maaliin. Monella paikkakunnalla mennään stadionhankkeissa jo toista kierrosta.

Myös Aleksi Mäntylän mukaan kaava-asia on hankala: toisaalta stadion halutaan valmiiksi mahdollisimman pian, toisaalta yksityiset rahoittajat halutaan laajasti mukaan hankkeeseen.

- Varmaan tästä kaava-asiasta keskustellaan. Jos kaavamuutokseen lähdetään, niin kyllä se hanketta viivästyttää ja aika usein näistä keskusta-alueen kaavoista on valitettu.

Kymmenissä urheiluareena-hankkeissa, mukana ollut Mika Sulin muistuttaa lisäarvon merkityksestä. Areenahankkeita ei tulisi nähdä vanhanaikaisesti pelkästään urheilupaikkarakentamisena.

- Olen mukana Tampereen areenassa. Siellä 500 miljoonan rahoitus saatiin kasaan parissa vuodessa siitä areenan osuus on noin 110 miljoonaa ja loput asuintaloja ja toimistoja. Tämä kuvaa suhdetta, urheilu- ja tapahtumayritys Starsquadin toimitusjohtajana toimiva Sulin kertoo.

Mika Sulinin mukaan rahoittajille ja sijoittajille on hankala, jos suunnitelmassa on pelkkää stadiontoimintaa ilman rakennusoikeutta tai muuta synergiaa päivittäiseen toimintaan. ei tunne tarkasti Kisapuiston hanketta, mutta arvioi yleisesti, että alueelle voisi olla mahdollista kehittää muuta toimintaa samaan tapaan kuin Jyväskylän Hippoksella.

- Jos Kisapuiston kaava on kovin rajoittava, tutkisin hyvin tarkasti, olisiko Kisapuiston ja Ranta-Kartanon hankkeita jotenkin mahdollista yhdistää. 60/40 on rahoittajalle sinänsä ihan hyvän suhde, jos ympärillä on kehitettävää.

Valtuusto ottaa kantaa mahdolliseen takaukseen

Mikäli kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto päättää siirtää Kisapuiston stadionhankkeen konserniyhtiöiden vastuulle valottunee Kisapuiston tulevaisuus syksyn aikana.

- Tarkat summat selviävät, kun hankesuunnitelma tarkentuu ja nähdään, miten rahoitus saadaan kokoon. Jos kaupunkikonsernin rahoitus olisi esimerkiksi lainatakauksena, menisi tämä päätös valtuustoon, Aleksi Mäntylä sanoo.

Esityslistalla on arvioitu, että perinteisellä toteutusmallilla uusi pääkatsomo voisi olla valmis aikaisintaan keväällä 2020.

- Kohta ollaan jo vuodessa 2018. Asiat suunnitteluineen vievät aikaa, vaikka itse rakentaminen voi olla varsin nopeaa.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi