Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sysmä ottaa käyttöön oman rahan - kelpaa vain omissa liikkeissä

Kunta toivoo kokeilun vahvistavan paikallista kulutusta.

Kuva: Anssi Hietamaa

Sysmän kunta ottaa käyttöön oman kuponkieuron, joka kelpaa vain kokeiluun osallistuvissa paikallisissa yrityksissä.

Oman rahan tavoite on saada sysmäläiset ja kesäasukkaat käyttämään enemmän Sysmän palveluja. Kun raha kiertää kunnassa eikä sieltä pois, se vahvistaa paikallista taloutta.

Raha on myös näkyvä symboli, jolla sysmäläiset voivat liputtaa paikallisen ostamisen puolesta.

Päijät-Hämeen maakuntahallitus myönsi maanantaina Sysmän kuponkieurohankkeelle vajaan 39 000 euron avustuksen. Kunta itse sijoittaa kokeiluun runsaat 17 000 euroa.

- Aluksi hakemus lähti etukortista, mutta sitä oli jo kokeiltu jossakin toisessa hankkeessa, kertoo kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki.

Kerran kokeiltu malli ei olisi saanut tukea, joten kortti vaihtui seteleihin. Kunta laskee liikkeelle sopivan määrän kuponkeja, joiden arvon se takaa, ja sijoittaa vastaavan määrän euroja turvallisesti oman rahansa katteeksi.

Yrittäjiä rekrytoidaan

Kokeilukausi alkoi tämän kuun alussa ja jatkuu ensi vuoden loppuun. Aivan heti ei Sysmän omia euroja kuitenkaan tiskeillä nähdä, sillä hanke lähtee tosimielessä liikkeelle vasta kunnan elinvoimatyöryhmän ensi maanantain kokouksen jälkeen.

- Ensin pitää saada tarpeeksi monta yrittäjää mukaan, sitten päätetään muut kuviot. Viimeistään vuodenvaihteessa kuponkien pitäisi olla käytössä, ennakoi elinvoimatyöryhmän sihteerinä toimiva Kuntavelho-yrityksen johtava konsultti Juri Nieminen.

Meillähän on jo ollut oma raha. Kirjaston kahviautomaatti toimii kolikoilla, joissa on keskellä S. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki

Niemisen mukaan houkuttimen luominen on kiinni yrittäjistä. Jos uusilla rahoilla saa tavaraa halvemmalla kuin peruseuroilla, ihmisten kannattaa ryhtyä käyttämään niitä.

Hankesuunnitelma lupaa, että kunta tekee kokeilun aikana kaikki

omat pienhankintansa kuponkieuroilla. Hankkeessa myös luodaan pienyrittäjille verkosto yhteisten tarjousten jättämistä ja suunnittelua varten.

Laaja kannatus elinehto

Sysmän Yrittäjien puheenjohtajan Mia Kärkkäisen mukaan yhdistys kuuntelee kiinnostuneena, mitä hanke yrittäjiltä vaatii ja mitä se heille tarjoaa.

- Asiasta ei ole vielä porukalla puhuttu. Meidän täytyisi saada siitä vielä vähän enemmän tietoa, sanoo Kärkkäinen.

Yrittäjien mukaan laaja osallistuminen on hankkeelle elinehto. Maailmalta löytyy sekä onnistuneita että epäonnistuneita esimerkkejä.

Noin Heinolan kokoinen brittiläinen Lewesin kaupunki otti paikallisrahan käyttöön vuonna 2008. Aluksi Lewesin punnat kelpasivat noin 70 paikallisessa liikkeessä, nyt jo 130:ssä.

- Siellä, missä oma raha on lähtenyt hyvin liikkeelle, se on lisännyt paikallisten tuotteiden kulutusta. Suomessa on kokeiltu kerran, en muista missä, mutta se ei ottanut tulta alleen, Nieminen kertoo.

Jos oikein huumorilla katsoo, Sysmän rahakokeilussa ei ole mitään uutta.

- Meillähän on jo ollut oma raha. Kirjaston kahviautomaatti toimii kolikoilla (poleteilla), joissa on keskellä S, naurahtaa Kitkiöjoki.

Sysmän omat setelit saanevat hieman komeamman ulkoasun. Maailmalla monet paikallisrahat ovat jo keräilykohteita, joita myydään myös turisteille.

Ari Viuhko
ari.viuhko@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi