Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Miten pääsen mäskäyksen makuun?

Oluen valmistus kotona on hinnaltaan kilpailukykyistä käsityöläispanimoihin verrattuna. Kuva: Antti Sepponen

Oluen valmistaminen aidoista maltaista on helpompaa kuin moni ajattelee, ja vauhdikkaaseen alkuun pääsee näillä Mika Laitisen ja Maria Markuksen ohjeilla. Kaksikko on kirjoittanut suomenkielisen kotioluen perusteoksen Rakkaudella pantua (2016).

Laitinen on olutkouluttaja, ja hän on pannut olutta pari vuosikymmentä. Maria Markus on toimittaja ja olutsommelieeri, joka aloitti kotiolutharrastuksen pari vuotta sitten. Kaksikon vastauksia on täydennetty muualta saaduilla tiedoilla.

Miksi panisin olutta maltaista?

Aidoista maltaista olutta valmistamalla makuelämyksiä voi kehittää ja tuunata miltei loputtomasti, sillä eri mallaslajikkeita on kymmeniä, samoin humalia. Tekemällä olutta itse voi saada omaan makuunsa sopivaa ”erikoisolutta", ja käsityöläispanimoiden kanssa kilpailukykyiseen hintaan.

Miten ja millä tekniikalla aloitan?

Pussimäskäys on helppo ja edullinen tapa aloittaa. Tekniikka muistuttaa jättimäistä teepussia, eli maltaista uutetaan sokerit veteen siiviläpussin läpi. Pussimäskäys ei vaadi isoa laitteistoa, joten putsaamistakin tulee vähemmän kuin muilla menetelmillä.

Mitä välineitä tarvitsen?

Suuren kattilan ja kiehuvaa vettä kestävän siiviläpussin. Jo 10 litran kattilalla pääsee alkuun, mutta 25-30-litraisella valmistus on paljon helpompaa. Lisäksi tarvitaan ainakin käymisastia, lappoletku, pulloja, korkkeja, korkittaja, lämpömittari ja vaaka. Maltaiden ja humalien määrän laskemiseen voi käyttää tietokoneohjelmaa tai sovellusta, jotka vaativat kuitenkin paneutumista. Tällaisia on muun muassa ilmainen BrewMate tai maksullinen BeerSmith. Tyhjiä pulloja voi varastoida, pyytää tuttavilta, hankkia uusina tai ostaa pantin hinnalla joistakin kaupoista.

Mistä hankin välineet ja raaka-aineet?

Kotimaisia olueen erikoistuneita nettikauppoja ovat esimerkiksi lappo.fi, brewcat.fi ja panimonurkka.fi. Lahden Lotilassa palvelee myös kotiolueen erikoistunut Viinitalo Melkko, jonka nettiosoite on kotiviini.fi. Kuluttajillekin myytäviä suomalaismaltaita valmistaa lahtelainen Viking Malt.

Mistä löydän muita kotipanijoita ja apua harrastukseen?

Suurin toimiva yhteisö on Facebookissa toimiva HOMBRE Helsinki. Nimi viittaa käsitteeseen home brew eli kotiolut. Myös muissa kaupungeissa toimii kotiolutharrastajien yhteisöjä. Hyviä tiedonlähteitä ovat myös esimerkiksi kotiolut.com-foorumi sekä Reittausblogi ja maltainen.fi-blogi. Kun harrastus etenee pidemmälle, englanninkielisistä kirjoista ja blogeista, kuten byo.com ja homebrewtalk.com on paljon apua. Lahtelaiseen olutkulttuuriin on keskittynyt Lahtikko-lehti, jota voi ostaa paikallisista liikkeistä tai lukea issuu.comissa.

Mitä laki sanoo oluen valmistamisesta kotona?

Kotioluen valmistus omaan käyttöön on laillista. Myyminen on kiellettyä.

Mitä muuta vasta-alkajan on syytä pitää mielessä?

Reseptejä löytyy kirjoista ja netistä, ja niitä voi alkaa melko pian itsekin suunnitella. Aloita vaikka amerikkalaistyyppisellä pale alella, jonka voi toteuttaa yksinkertaisimmillaan yhdellä mallastyypillä ja yhdellä humalalajikkeella. Ole tarkka hygienian kanssa, sillä helpoiten oluensa saa pilalle päästämällä siihen bakteereita. Älä kuitenkaan heittäydy hysteeriseksi - hiiva tietää mitä tekee, kuten kotiolutharrastajien sanonta kuuluu.

Kotiolutsanastoa

Mallas, mäski ja vierre

Mallas on oluen perusta. Se tarkoittaa tärkkelyspitoista ohraa, vehnää tai muuta viljaa, joka on mallastettu. Mallastuksessa viljaa idätetään vedessä ja idätys keskeytetään kuivattamalla eli paahtamalla. Korkeassa lämpötilassa mallastettu vilja on tummaa ja miedossa lämpötilassa mallastettu vaaleaa.

Mäski hyödyntää mallastamisessa syntyneet entsyymit eli kemiallisia reaktioita tuottavat proteiinit. Mäskäämisessä mallas upotetaan kuumaan, oluttyypistä riippuen 60-80 asteiseen veteen. 60-65 asteen lämpötila suosii maltoosia eli mallassokeria tuottavia entsyymejä. Maltoosi on oluthiivan herkkua, ja siitä se pystyy tuottamaan eniten alkoholia. Matalassa lämpötilassa mäskäämällä saa siis pulloon kuivempaa ja alkoholipitoisempaa olutta, ja kuumemmassa mäskäämällä sokeripitoisempaa olutta.

Vierre tarkoittaa mäskistä siivilöityä sokeripitoista nestettä, toisin sanoen käymätöntä olutta, joka ei vielä maistu juurikaan oluelle. Ennen hiivan lisäämistä neste vielä keitetään humaloiden kanssa, jonka jälkeen se jäähdytetään mahdollisimman nopeasti ja siirretään käymisastiaan.

Lähteet: Mikkellerin suuri olutkirja (2015), Rakkaudella pantua (2016)
Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi